Viikko 3. Aineiston siivoamista ja yhdistämistä

30.1.2019

Harjoittelua

Tällä viikolla tutustuimme moniin uusiin työkaluihin. Teimme kurssikertamme aikana harjoituksia Afrikan kartan ja aineiston avulla.

Opimme mm. tietokannan viimeistelemistä sopivaan muotoon. Attribuuttitaulukkoa tutkiessamme huomasimme, että aineistoa täytyy yhdistellä järkevämpään muotoon. Attribuuttitaulukossa oli monta tietuetta samalla valtion nimellä, jotka halusimme yhdistää yhdeksi tietueeksi per valtio. Tämä onnistuikin näppärästi valitsemalla ensin kaikki saman nimiset tietueet, jonka jälkeen ne yhdistettiin dissolve-työkalun avulla. Näin attribuuttitaulukosta tuli lopulta selkeämpi ja käyttötarkoitukseemme sopivampi.

Seuraavaksi harjoittelimme uuden datan tuomista ohjelmaan, sekä tietokantojen yhdistämistä, mitkä ainakin minulle olivat tulleet jo tutuksi ensimmäisen viikon itsenäisestä tehtävästä, jossa yrityksen  ja erehdyksen kautta opin nämä prosessit. Kertaus on kuitenkin opintojen äiti ja oli hyvä kerrata näitä perusasioita uudestaan.

Tämän jälkeen siirryimme uuden datan tuottamiseen. Teimme aluksi  laskuja field calculatorin avulla, joka on tullut tutuksi jo aikaisemmilta kerroilta. Uutena toimintona tutustuimme tapaan laskea polygonien sisällä olevia pisteitä, tässä tapauksessa konfliktien ja timanttikaivosten lukumääriä. Opettelimme myös laskemaan polygonien määrän polygonissa, joka onkin monimutkaisempi operaatio, josta ainakaan itsellä ei jäänyt kovin selkeä kuva.

Näiden harjoitusten tarkoituksena oli oppia siivoamaan aineistoa käytettävään muotoon ja opetella tuottamaan uutta aineistoa, jonka avulla eri aineistojen välisiä yhteyksiä voidaan tarkastella. Lopputuloksena syntyi Afrikan valtioiden konfliktien-, timanttikaivosten- ja öljyalueiden sijaintia kuvaava kartta, jonka voit nähdä alla. (Kuva 1.)

 

Kuva 1. Afrikan valtioiden konfliktit, timanttikaivokset ja öljyalueet

 

Afrikan aineistoon perustuvaksi tehtäväksi saimme pohtia mitä seuraavan kaltasilla tiedoilla voitaisiin tehdä ja tutkia.

Mitä voitaisiin tutkia

Attribuuttitaulukosta, joka sisältää yllä kuvatun kaltaista tietoa, voisi lähteä selvittämään seuraavanlaisia yhteyksiä:

  • Konfliktien tapahtumavuoden ja timanttikaivosten kaivausten aloitusvuosi yhteyksiä. Onko timanttikaivosten perustamisen jälkeen esiintynyt enemmän konflikteja?
  • Internetkäyttäjien lukumäärä eri vuosina kertoo valtion kehittyneisyydestä. Kehittyneisyys taas puolestaan on kytköksissä konflikteihin. Mitä kehittyneempi valtio, sitä vähemmän konflikteja. Onko konfliktien määrällä ja laajuudella yhteyttä internetkäyttäjien määrään?
  • Timanttikaivosten/öljykenttien tuottavuuden suhdetta internetkäyttäjien lukumäärään eri vuosina. Onko timanttikaivosten ja öljykenttien tuottavuudella ja valtion kehityksellä yhteys?
  • Konfliktien laajuuden ja timanttikaivosten/öljykenttien tuottavuuden suhde. Onko tuottavuudella yhteyttä konfliktien laajuuteen?

 


Tulvaindeksi

Kurssikertaan liittyväksi itsenäiseksi harjoitukseksi saimme Suomen tulvaindeksiä ja järvisyysprosenttia kuvaavan kartan laatimisen. (Kuva 2.)

Tulvaindeksi lasketaan kaavalla MHQ/MNQ eli keskiylivirtaama jaettuna keskialivirtaamalla. Tällä laskentatavalla saadaan selville kuinka moninkertainen on virtaaman huippu verrattuna kaikkein kuivimpaan aikaan. (Paarlahti 2019)

Itsenäisenä harjoituksena teimme Suomen  tulvaindeksiä ja järvisyysprosenttia esittävän kartan. (Kuva 2.) Kartasta on havaittavissa, että Suomen suurimmat tulva-alueet sijaitsevat länsi- ja etelärannikoilla. (Kuva 2.) Nämä alueet ovat pinnanmuodoiltaan hyvin tasaisia ja alueella virtaa monia jokia, jotka laskevat mereen. Rannikkoalueet, erityisesti Pohjanmaan alue, ovat alttiina kevättulville kun lumipeite ja jäät alkavat kevään koittaessa sulaa.

Kuva 2. Suomen tulvaindeksi ja järvisyysprosentti

Johanna Lehtinen on kirjoittanut blogissaan seuraavasti: Tulvaindeksi ja järvisyysprosentti vaikuttavatkin olevan kääntäen verrannollisia. Yksinkertaisesti siis järvisyysprosentin kasvaessa tulvaindeksi pienenee ja päinvastoin.” Tämä näyttää olevan totta ainakin Järvi-Suomen alueella, jossa on paljon järviä, mutta hyvin vähän tulvia (Kuva 2.). Rannikoilla järviä on vähemmän tai kohtalaisesti, mutta tulvia huomattavasti enemmän. Lapissa järvien sekä tulvien määrä on vähäistä, lukuun ottamatta päälaen aluetta.

Järvet keräävät enemmän vettä. Ylimääräinen vesi poistuu järvistä jokiin, jolloin ne eivät tulvi yhtä helposti. Suot voivat myös toimia järvien kaltaisena vesivarastona.

Kartasta voidaan havaita Järvi-Suomen ja Lapin valuma-alueiden olevan pinta-alaltaan huomattavasti isompia kuin rannikoilla, joissa tulvaindeksi on korkeampi. (Kuva 2.)

Rannikoilla on maankohoamisen vaikutuksesta syntynyttä maata, joka on hyvin tasaista. Rannikoilla maa on kuitenkin alempana kuin sisämaassa, jolloin veden virtaamissuunta on näille alueille. Järvi-Suomen alueella on paljon moreenimuodostumia ja drumliineja, jotka luovat vaihtelevampia pinnanmuotoja. Suomen itä- ja koillisosissa kulkee myös Salpausselät ja monia harjuja, jotka ohjaavat veden kulkua.

Lopputulos

Tässä kartassa haastavinta oli järvisyysprosentin esittäminen mahdollisimman selkeällä tavalla. Kartasta tuli mielestäni ihan hyvä. Legendan järvisyysprosentin pylväät olisin halunnut ohuemmiksi, jotta ne vastaisivat kartan pylväitä paremmin, mutta en löytänyt keinoa siihen. Mielestäni on outoa, että pylväsdiagrammia käytettäessä legendaan ei pysty saamaan automaattisesti pylväitä vaan ne pitää muokata itse haluamakseen.

Anttoni Tumanoffilla on mielestäni hyvä idea esittää järvisyysprosentti myös erillisenä diagrammina. Diagrammista näkee selkeämmin alueiden järvisyyden vaihtelut ja järvisyysprosentti ei häiritse muun kartan lukemista. Jos kuitenkin halutaan tarkastella nimenomaan tulvaindeksin ja järvisyysprosentin yhteyttä, näiden muuttujien esittäminen samassa kartassa on hyödyllistä.

Lähteet:
  • Anttoni Tumanoff. Tietokantaliitoksia ynnä muuta. Luettu: 2.2.2019. https://blogs.helsinki.fi/gis-1-anttoni/2019/01/29/tietokantaliitoksia-ynna-muuta/
  • Johanna Lehtinen. Tietokantainen tulvaindeksi. Luettu: 2.2.2019. https://blogs.helsinki.fi/johanleh/2019/02/01/tietokantainen-tulvaindeksi/

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *