Anssi Tuulenmäki ehdottaa kirjassaan Lupa toimia eri tavalla (2010), että unelmointi voisi olla oppiaine jo peruskoulussa  – kiehtova ajatus.  Unelmat ovat kehittämistyön polttoainetta ja antavat meille uskoa ja voimaa toimia kohti haluttua suuntaa ja tavoitetta. Unelmat auttavat meitä tunnistamaan haaveemme ja näkemään, sen mikä meitä innostaa ja kuljettaa eteenpäin.

Ei ole sattumaa, että ratkaisukeskeisessä työskentelyssä lähdetään liikkeelle oman tai yhteisen tavoitteen määrittelystä. Tavoitteet auttavat siirtymään unelmoinnista tekojen maailmaan.  Tavoite suuntaa huomiomme siihen, mitä kohden haluamme kulkea sekä kiteyttää unelman konkretian muotoon.  Kysymykset ” Mitä toivotte tältä?”   “Mikä olisi paras mahdollinen lopputulos?” tai “Mistä sellaisesta unelmoitte, jota ette ehkä rohkene sanoa edes ääneen?” avaavat mieltä uuden äärelle.  Kehittämistyö on silloin mahdollisuuksien toteuttamista, johon innostus synnyttää energiaa.

Saatamme olla jo melko kouliintuneita asettamaan tavoitteita itselle ja muille, mutta uskallammeko unelmoida rohkeasti yhdessä ja lähteä tielle, jota muut ehkä ihmettelevät, kunnes haluavatkin seurata. Mäkihyppääjä Jan Boklöv uskalsi –  hän kehitti 1980 -luvun lopulla V-tyylin, josta ei pisteitä herunnut ja jolle muut  sillloin naureskelivat.

Ehkä juuri siksi unelmointi olisi hyvä oppiaine: taitoa oppia ajattelemaan rohkeasti, taitoa ajatella toisin ja luovasti –  uskallusta etenemään “laatikon ulkopuolelle”, omia reittejä luoden. Ja taitoa tehdä unelmista mahdollisia tavoitteita…

Mikä on oma  unelmasi, jota et ehkä rohkene edes vielä ääneen sanoa?  Unelmia, suuria ajatuksia ja rohkeita tavoitteita vuodelle 2013 toivoen.

Kirjallisuutta
Anssi Tuulenmäki, 2010: Lupa toimia eri tavalla.WSOYpro, Porvoo.