Kimppu- lehden 2015 julkkarit – Kulttuurista kehitykseen ja kehityksestä ymmärrykseen

11201620_10153331421487755_5261863044464038930_n (1)

Vuoden 2015 Kimppu-lehden julkaisua juhlittiin huhtikuun viimeisenä maanantaina Helsinki Think Companyn tiloissa Otherhood- yhtyeen esityksen ja teemaan liittyvän paneelikeskustelun merkeissä. HYY:n kehitysyhteistyövaliokunnan vuodesta 1998 julkaisemaa lehteä päästiin painotuoreeltaan ihailemaan jo 17. kerran. Kattoteemaksi vuodelle 2015 oli valittu kulttuurinen ymmärrys. Kimpun kansien välistä pääsi tällä kertaa lukemaan ja pohtimaan kulttuurisen ymmärryksen eri merkityksiä esimerkiksi osallistavan kehitysyhteistyön, vaihtoehtoisen kehitysmallin tai vaikkapa uskonnon aihepiirien johdatuksella.

Kulttuurin kautta päätoimittaja Saila Kivilahtea mukaillen ”pääsemme inhimillisen elämän ytimeen, jossa raamit kanssakäymiselle, ajattelulle ja tavoille muotoutuvat”. Kysymys kuuluukin, kuinka pitkälle kulttuurisen ymmärryksen tulee mennä, missä kohtaavat sen rajapinnat ja millä tavoin kehitys ja kulttuuri näyttäytyvät käytännön kehitysyhteistyössä. Kulttuurisen ymmärryksen, kehityksen ja kehitysyhteistyön teemojen pohtimiseen osallistui paneelissa PD Elina Oinas Helsingin yliopiston sosiologian oppiaineesta, Taksvärkki ry:n globaalikasvatuksen suunnittelija Leena Honkasalo, Pakolaisavun tiedottaja Jenni Hamara, Taiteen kehitysyhteistyön läänintaiteilija Anna Jussilainen sekä erityisasiantuntija Tarmo Heikkilä Suomen Lähetysseurasta.

Paneelikeskustelu polkaistiin käyntiin isoin kysymyksin pohtimalla kulttuurisen ymmärryksen merkitystä kehityksessä. Käytännön kokemus ja asiantuntijuus kohtasivat keskustelun merkeissä ja keskustelun perusvireenä oli se, että käytännön kehitysyhteistyössä erilaiset kulttuuriset lähtökohdat monesti unohtuvat ”meidän ja muiden” kohdatessa. Tiedostavammalla kehitysyhteistyöllä voitaisiin paremmin pyrkiä tunnistamaan ne kulttuuriset rakenteet, joita järkevällä tavalla käyttämällä voitaisiin hyödyntää paikallisissa oloissa ”kehitysviestien” välittämiseen. Toisaalta kysymys siitä, kenellä on oikeus määrittää kehitystä ja toisaalta, mikä on hyvää ja mikä arvokasta kenellekin liitettiin osaksi keskustelua. Voidaanko kehitysyhteistyössä tai vaikkapa myös laajemmassa kotimaisessakin yhteiskunnallisessa keskustelussa olla liian varovaisia sen suhteen, mitä kaikkea saa ääneen sanoa?

Ajankohtaisina aiheina esille tuotiin myös uskonnon merkitys tämän päivän kehitysyhteistyölle sekä vapaaehtoistyöhön liittyvän turismin nousu. Uskonto nähdään usein rajoittavana tekijänä yhteistyölle erityisesti sitoutumattomien järjestöjen näkökulmasta. Kehitysmaissa uskonnon merkitys on kuitenkin niin suuri, että pohdintana oli, onko sitä varaa jättää kehitysyhteistyön ulkopuolelle. Tarmo Heikkilä toi keskusteluun hyvän pointin mainitessaan, että yhteistyötä sekulaarien ja uskopohjaisten toimijoiden kesken tehdään yhä useammin mahdollisista erimielisyyksistä huolimatta. Ennen kaikkea tärkeintä on keskittyä löytämään molempia osapuolia yhdistäviä tekijöitä. ”Asioita, jotka ovat molemmille osapuolille tärkeitä, ja joista ollaan samaa mieltä, löytyy yhteistyön pohjaksi yllättävän usein”.

Toinen erityiskysymyksistä, eli vapaaehtoisturismi ei ilmiönä ole uusi. Usealle opiskelijallekin vapaaehtoiskokemus on tuttu ja se mielletään tärkeäksi osaksi kulttuurisen tiedon, ymmärryksen ja kokemuksen kasvattamista. Paneelikeskustelussa vapaaehtoistyön nähtiin antavan suurimman hyödyn työn tekijälle ja näin ollen puhumalla turismista, puhuttiin ilmiöstä rehellisimmin merkityksin. Tämän kaltainen turismi ei kuitenkaan ole välttämättä aina huonoa, sillä kahden eri kulttuurin kohdatessa, molempiin jää jälki, jolla voidaan rakentaa pohjaa arvokkaalle molemminpuoliselle kulttuuriselle ymmärtämiselle.   

Kimpun tämän vuoden artikkelit pohtivat teeman puitteissa eri näkökulmista muun muassa sitä, millä tavoin kulttuuri on ymmärtämistä ja tekemistä, millaisia vaihtoehtoja globaalikehitykselle on tarjoilla, ja mitä on vastavuoroisuus kulttuurien kohdatessa. Erilaisten kulttuurien ymmärtäminen ja ihmisten väliset kohtaamiset ovat tärkeitä suvaitsevaisuuden rakennuspalikoita. Omia kulttuurisia merkityksiä ja jaettua ymmärrystä voi kuitenkin olla vaikea suhteuttaa muiden näkemykseen maailmasta. Vaikka kulttuurisen ymmärryksen kanssa tehdään jatkuvasti töitä, muistutti Elina Oinas siitä että muutosta tapahtuu joka tapauksessa. Se, mihin suuntaan muutos tapahtuu ja missä määrin jokainen tuottaa kulttuurista ymmärrystä, jää kuitenkin jokaisen itsensä määriteltäväksi.

Kuten aina, opiskelijat ovat tämänkin teeman keskiössä. HYY:n tavoitteiden mukaisesti, Kimppu-lehden tarkoitus on toimia ”kimppuna ajatuksia”- globaalikasvatuksen välineenä ja tukena, opiskelijoiden matkalla aktiiviseen, kiinnostuneeseen ja valveutuneeseen kansalaisuuteen. Kimppu on opiskelijatekoinen lehti, opiskelijalähtöisistä näkökulmista ja kiinnostuksen kohteista, opiskelijoille luettavaksi, kuunneltavaksi ja keskusteltavaksi. Tule siis tutustumaan vuoden 2015 Kimppuun! Julkaisu on saatavissa pian nettilehtenä ja sen voi löytää omakseen Helsingin Yliopiston tiloista. Lisäksi voit hakea Kimppusi bongaamalla kehitysyhteistyövaliokunnan jäseniä Maailma Kylässä -festareilla 24.-25.5.