Tietokantojen yhdistelyä QGIS-ohjelmalla viikko 3

Kolmannella kurssikerralla harjoittelimme qgis:ssä tietokantojen yhdistelyä join-toiminnolla. Alkuun piti olla tarkkana miten asiat tehtiin, mutta sujui lopulta sujuvasti.

Ensimmäisenä käytiin läpi Afrikkaan liittyviä tietokantoja ja yhdisteltiin niitä. Aineistoa oli mm. Afrikan konflikteista, timanttikaivoksista ja öljykentistä. Afrikka tietokantaan liitettiin myös excel-taulukko, missä oli aineistoa Afrikan maiden internetin ja facebookin käyttäjämääristä.

Afrikassa monet konfliktit liittyvät rahaan, joihin liittyy oleellisesti öljyesiintymät ja timanttikaivokset. Tämä näkyi myös qgis:ssä tuotetusta kartasta selkeästi. Ei ole tuulesta temmattua, kun puhutaan “veritimanteista”. Konfliktien taustoilla voi myös olla toki esimerkiksi uskontoon liittyvät seikat, hallinnolliset seikat, kieli, heimot jne.

Kuva 1. Jokien tulvaindeksit valuma-alueittain ja jokien järvisyysprosentit.

Seuraavana aiheena oli Suomen tulvat. Tulokseksi saatiin kartta, missä näkyy sinisen sävyllä tulvaindeksi, mitä suurempi tulvaindeksi, sitä tummempi sinisen sävy. Kuvan 1 perusteella pahimmat tulvat näyttävät sijoittuvan rannikkoalueille. Vihreät pylväät kuvaavat jokien järvisyyttä, eli kuinka paljon valuma-alueen pinta-alasta on järviä. Kuvasta 1 on havaittavissa, että rannikolla olevilla valuma-alueilla on pienimmät järvisyysprosentit. Mitä kauemmas rannikosta mennään, niin sitä järvisempiä ja vähätulvaisempia valuma-alueet ovat.  Näillä asioilla on todennäköisesti jokin yhteys, mistä samalla kurssilla oleva Ilona Tuovinen oli tehnyt samanlaisia havaintoja, kuin minä ja kiteyttänyt asian erittäin hyvin yhteen virkkeeseen:  “Järvet toimivat luonnon omina tulvatasaajina, jolloin esimerkiksi äärimmäisten sateiden aikaan vesi kerääntyy järviin ja lampiin ja näin estää tulvimisen.”

Tulviin vaikuttavat myös talvisin jäästä syntyvät padot ja rannikkoalueiden mitättömät korkeuserot, etenkin länsirannikolla, jolloin vedenpinnan esimerkiksi noustessa 15cm yli tulvarajan, pääsee vesi leviämään kilometrien päähän tasaisilla rannikkoalueilla, kun taas muualla, missä on korkeuseroja enemmän tulvarajan ylittyminen ei aiheuta näin laajoja ongelmia.

QGIS aiheutti jälleen jonkin verran ongelmia, mutta nyt ymmärrän jo paremmin miten koko ohjelma toimii. Ensi viikkoon!

Lähteet:

Tuovinen, Ilona. 2019. Viikko 3 – Ahaa -elämyksiä ja kaatuva QGIS https://blogs.helsinki.fi/tuoilona/2019/01/31/viikko-3-ahaa-elamyksia-ja-kaatuva-qgis/ (luettu 4.2.2019)

 

Leave a comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *