Kurssikerta 4

Tulipas pitkä tauko tässä kirjoittamisessa, on ollut niin paljon muutakin tehtävää!

Neljännellä kurssikerralla oltiin mm. pääkaupunkiseudun väestötietojen kimpussa. Valittavana oli eri vaihtoehtoja, joista tuottaa kartta, ja kuten alla olevasta kuvasta 1 huomataan, päädyin esittämään pääkaupunkiseudun väestömäärää 250m x 250m ruudukolla.

Kuva 1. Pääkaupunkiseudun väestön keskittyminen.

Kartasta näkee mielestäni selkeästi sen, minne väestö on painottunut. Helsingin kantakaupungin alue on tiiviisti asuttu, sekä isot asutuskeskittymät esimerkiksi Espoossa: Matinkylä, Espoonlahti ja Leppävaara. Vihdintien ja tie nro 3 välinen alue on tiiviisti asuttua sekä Lahden suuntaan lähtevän junaradan varsi kokonaisuudessaan. Tieverkko antaa kyllä selkeän kuvan asutuskeskittymistä.

Olisi ehkä voinut lisätä pohjakartan, vaikka google mapsin tyylisen tai vaikka maastokartankin tyylisen, niin olisi voinut saada selkeämmin selville ruutujen tarkemmat sijainnit. Erittäin toimivasta pohjakartan käytöstä löytyy esimerkiksi Nestori Grönholmin blogista, upea toteutus kuvassa 2. Omassa kartassani kokonaisuudesta saa  kyllä selvää, mutta yksittäisten ruutujen sijoittumisen hahmottaminen on vaikeaa, vaikka siellä apuna onkin meri ja tieverkosto (lähinnä kylläkin vain isommat tiet).

Ruututeemakartta sopii mielestäni esim. tähän esittämääni väestömäärän esittämiseen hyvin, varsinkin mitä isompaa aluetta kuvataan. Absoluuttisten arvojen esittäminen ruututeemakartassa on hyväksyttävää, mikäli ruutujen koko on tarpeeksi pieni, eli pikselikoko tarkka. Muuten ruudut yleistävät ja vääristävät helposti paljon ja pilaavat koko homman. Myös luokkajaoissa pitää olla tarkka, ettei se pääse vääristämään tuloksia.

Kuva 2. Maanmittauslaitoksen ja Qgis:n tekemät korkeuskäyrät.

Lopuksi vertailtiin QGIS ohjelman tekemien korkeuskäyrien eroavaisuuksia suhteessa Maanmittauslaitoksen antamiin korkeuskäyriin ja kuten kuvasta 2 nähdään, on qgis:n 5 metrin korkeuskäyrät (ruskeat) selkeästi eri kohdissa, kun kuvaa suurennetaan jonkin verran. Maanmittauslaitoksen korkeuskäyrissä hyvää on kyllä tuo 20metrin välein paksunnettu viiva (60metrin viiva kuvassa 2), selkeyttää niin paljon.

Ensi kerran blogin pitäisi tulla tässä loppuviikon aikana!

Lähteet:

Grönholm, Nestori. 2019. Luku 4. Ruudut ja rasterit. https://blogs.helsinki.fi/nestorig/2019/02/16/luku-4-ruudut-ja-rasterit/ Luettu 19.2.2019

 

Leave a comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *