Lueskelin viikon päätteeksi uusinta Ylioppilaslehteä (nro 5/2018) ja siitä juttua maahanmuutosta. Jutussa kirjoitetaan:
“Syyskuussa Yle kuvitti puolueiden maahanmuuttonäkemyksiä kartoittaneen jutun rasistisesti. Valkoisten puoluejohtajien kasvokuvien väliin oli aseteltu mustaan niqabiin [= kasvot silmiä lukuunottamatta peittävä huivi] pukeutunut ruskea nainen aivan kuin tämä kuvaisi yleisesti maahanmuuttajia, ”niitä toisia”. Kuvitus muuttui vain oudommaksi, kun luki itse jutun: niqabista ei puhuta mitään, mutta burkan [= vartalon ja kasvot peittävä koko kaapu, jossa silmien edessä ristikko] mahdollista kieltämistä puoluejohtajilta oli kysytty. Kuvitus vaihdettiin myöhemmin.”
Niqabiin pukeutuneen ruskean naisen kuvan ottaminen kuvituskuvaksi maahanmuuttoa käsittelevään juttuun kertoo siitä, millaisia stereotypioita on maahanmuuttajista. Omassa väitöstutkimuksessani olen törmännyt jatkuvasti siihen, minkälaisia stereotypioita on liittyen musliminaisiin ja kyseinen kuva sopisi siihen vallan mainiosti: maahanmuuttaja, arabi tai somalialainen, ja pukeutuu vähintään peittävään kaapuun ja huiviin (niqab tai burka ei ole myöskään harvinainen vaihtoehto). Lisäksi nämä naiset ovat alistettuja, miehet kohtelevat heitä huonosti ja pakottavat pukeutumaan siten, miten he pukeutuvat, he ovat kouluttamattomia ja eivät taatusti työskentele muualla, kuin kotonaan hoitamassa isoa lapsiparveaan. Esimerkiksi se, millaisia kuvia valitaan kuvituskuviksi uutisartikkeleihin, ei vain tue voimassa olevia stereotypioita vaan osaltaan myös auttaa vahvistamaan niitä. Usein se, mitä toistetaan eniten, alkaa näyttää totuudelta.
Yleistyksiä toki tarvitaan, jotta voidaan puhua asioista, mutta mihin tarvitaan esimerkiksi yleistystä siitä, mitä on islam tai kuka on muslimi? Sen sijaan, että luodaan yleistyksiä tällaisista asioista, pitäisi enemmin korostaa niiden monimuotoisuutta. Islamista puhuttaessa olisi ensinnäkin hyvä muistaa pari asiaa:
1. Islam pitää sisällään monia erilaisia suuntauksia.
* Esimerkiksi Wikipediassa kerrotaan islamista sen olevan monoteistinen (= yksi jumala) abrahamilainen (= pohjaa samaan perinteeseen kristinuskon ja juutalaisuuden kanssa) uskonto ja sen saaneen alkunsa profeetta Muhammedin ilmestyksien pohjalta 600-luvulla. Sanana islamin kerrotaan tarkoittavan alistumista (Jumalalle) ja että uskonnollisella lailla (šaria) on keskeinen merkitys. Näiden tietojen jälkeen loppu kerrotaan sunnalaisen suuntauksen mukaan. Sunnalaisia on maailman muslimeista eniten, joten on toki loogista kertoa islamista sen kautta. Se ei kuitenkaan ole koko totuus. Esimerkiksi monelle jo peruskoulusta tutut islamin viisi peruspilaria liittyvät nimenomaan sunnalaisuuteen, kun esimerkiksi šiialaisuudessa, islamin toiseksi suurimmassa suuntauksessa, pilareita on kymmenen.
2. Muslimeita on muuallakin, kuin arabimaissa tai Pohjois-Afrikassa.
* Suurin osa muslimiväestöstä asuu itseasiassa Aasiassa/Tyynenmeren alueella, eniten muslimeita on Indonesiassa ja Intiassa (Pew Research Center: Interactive Data Table / World’s Muslim population more widespread than you might think).
* Suomen ensimmäinen muslimiyhteisö saapui Venäjältä 1800-luvulta alkaen. Tataarien oma seurakunta on ollut pystyssä vuodesta 1925 asti ja on edelleen voimissaan. Tataareihin ei ehkä ole kiinnitetty niin paljon huomiota, koska he eivät erotu massasta esimerkiksi pukeutumisensa takia.
* Islamin voi löytää vasta aikuisena, joten missä tahansa syntynyt, minkä tahansa maan kansalainen voi olla muslimi.
Se, että joku on muslimi kertoo siis vasta vähän ihmisen omasta taustasta, kulttuurista ja uskomuksista. Ja ulkonäöstä. Musliminaisten pukeutuminen, etenkin huivi, on noussut islamin symboliksi ympäri maailman, siitäkin huolimatta, että kaikki musliminaiset eivät käytä huivia, huiveja ja tyylejä on erilaisia, ja syyt pukeutua tietyllä tapaa vaihtelevat. Lisäksi sama nainen voi pukeutua eritavoin eri tilanteissa tai eri elämänvaiheessa. Huiviin ja peittävään pukeutumiseen on liitetty myös usein näkemys siitä, että siten pukeutuvat naiset ovat alistettuja ja alempi arvoisia, kuin miehet. Nainen voi siis osoittaa olevansa vapaa riisuutumalla, mutta jos hän haluaa peittää itsensä, hän on alistettu? Suomen kaltaisessa vapaassa maassa pukeutuminen on henkilökohtainen asia, ja suurin osa ihmisistä pukeutuu varmasti siis siten, kuten itse haluaa. Myös tutkimuksissa ja haastatteluissa länsimaissa asuvat musliminaiset itse painottavat omaa tahtoaan valitessaan pukeutua tietyllä tavalla.
Se että on muslimi, ei myöskään tarkoita sitä, että olisi kouluttamaton tai ei kävisi töissä kodin ulkopuolella. Siitä kertovat Suomessakin käydyt monet keskustelut siitä, pitäisikö huivia saada käyttää työpaikoilla Suomessa. Toki osa naisista jää mieluummin kotiin lasten kanssa, aivan kuten osa muidenkin uskontojen edustajista, mutta iso osa kouluttautuu, ja haluaa tehdä koulutustaan vastaavaa työtä sekä tulla arvostetuksi oman alansa ammatillaisina. Stereotypioita toivottavasti rikkovat pikkuhiljaa myös julkisuudessa esiintyvät, koulutetut ja sanavalmiit musliminaiset, kuten YLE:n Aamutv:n Jälkiviisaistakin tuttu Maryan Abdylkarim. Kaikenlaisia edellä mainittuja stereotypioita rikkoo myös Suomessa loppu kesästä 2018 vieraillut Sherin Khankan, joka on tanskalainen naisimaami (= uskonoppinut/hengellinen johtaja). (Mikäli Sherin Khankaniin haluaa tutustua paremmin, YLE Areenasta löytyy esim. mielenkiintoinen dokkari Matka kohti kapinaa).
Ei ole siis olemassa tyypillistä musliminaista, aivan kuin ei ole olemassa tyypillistä kristittyä naista. Tiettyyn uskontoon kuuluminen pitää sisällään tiettyjä yhteneväisyyksiä, mutta ne eivät loppupeleissä kerro ihmisen tavoista elää elämäänsä kuin vain suurpiirteisesti. Elääkö vanhoillislestadiolainen, katolinen tai ortodoksinainen samanlaista elämää, uskooko hän samanlaisiin asioihin ja näyttääkö hän samalta kuin Suomen evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluva nainen? Ja minkälainen edes on ja miltä näyttää Suomen evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluva nainen?