Author: Johannes I S Pernaa

Posted on

Opettajien käsityksiä kemian opetuksen tilasta vuonna 2018

Taitava sekä oppilaita innostava opettaja pääsee merkittävästi vaikuttamaan siihen, miten kiinnostus kemiaa kohtaan syntyy. Opettaja tietää parhaiten, miten opetus toteutetaan oman koulutuksensa avulla. Valtakunnallisten opetussuunnitelmien tavoitteet ovat pohjalla kemian opettajan työssä niin peruskoulussa kuin lukiossa. Koko Suomen kemian opettajia käsitteleviä tutkimuksia ovat olleet Kemian opetus tänään –tutkimukset kymmenen vuotta sitten (Aksela & Karjalainen, 2008) ja kaksikymmentä vuotta sitten (Aksela & Juvonen, 1999).

Tässä työssä on kartoitettu koko Suomen kemian opettajien käsityksiä kemian opettamisesta. Kemian opetuksen nykytilaa haluttiin kartoittaa ja selvittää haasteita. Tarkemmin on tarkasteltu kokeellisen työskentelyn näkökulmia, teknologian opetusta ja ulkopuolisten tahojen ja koulujen välistä yhteistyötä. Tavoitteena oli saada tietoa kemian opetuksen tutkimukseen, opetushallinnolle, opetussuunitelmatyöryhmälle, kouluilla, opettajilla ja kaikille, kenellä on kiinnostusta kehittää kemian opetusta ja tutkimusta.

Tutkimustuloksissa tulivat haasteina ja kehittämisideoina esille opetussuunnitelman muokkaaminen, oppimateriaalien parannus, sekä sähköiset asiat. Sähköiset asiat tulivat esille kokeellisuuden ja eri työtapojen käytön yhteydessä, missä tietokonemittaukset ovat yksi tietotekninen asia, jota käytetään. Lisäksi lukiossa sähköiset ylioppilaskirjoitukset vaikuttavat lukiossa kemian opiskeluun, mutta myös yläluokilla, koska jo siellä harjoitellaan nykyään sähköisten apuvälineiden käyttöä. Vaikka opettajat ovat käyneet täydennyskoulutuksissa näistä aiheista, niin noin kolmannes opettajista ei käy missään täydennyskoulutuksissa.

Tutustu koko tutkimukseen tästä.

 Teksti ja kuvat: Armi Hopea-Manner
Posted on

Kestävän kehityksen osa-alueiden ilmentyminen luonnontieteiden projektitöissä: Tapaustutkimus StarT-projekteista

Kestävän kehityksen opetus on noussut merkittävään rooliin uusien opetussuunnitelmien myötä. Tutkimusten mukaan opettajat kuitenkin kokevat, että heillä ei ole riittävästi valmiuksia opettaa kestävää kehitystä koulussa. Tähän tarpeeseen pyrittiin juuri valmistuneessa pro gradu -tutkielmassa vastaamaan tutkimalla luonnontieteellisissä aineissa (fy, ke, bi, ge) tehtyjä projektitöitä ja tarkastelemalla, kuinka niissä näkyy kestävän kehityksen näkökulmat: ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen.

Projekteissa painottui kestävän kehityksen ekologinen näkökulma, mutta toisaalta projekteista nostettiin erilaisia teemoja kestävän kehityksen osa-alueiden sisältä. Nämä teemat voivat olla ideoina projekteihin tai muihin oppimiskokonaisuuksiin. Tutkimuksessa nostettiin myös työtapoja, joilla kestävää kehitystä on käsitelty projektitöissä. Kestävän kehityksen työtavoissa näkyvät projektioppimisen vaiheet antaen katsauksen eri tavoista käsitellä kestävän kehityksen osa-alueita projektioppimisessa. Tutkimus antaa lisätietoa sekä opettajille että opettajankouluttajille kestävän kehityksen opetuksen kehittämiseen.

Tutustu koko tutkimukseen tästä.

 Teksti ja kuvat: Kaisa Väätäinen
Posted on

Ystävänpäivätervehdys – Kestävän kehityksen ja kiertotalouden opetusta tuleville opettajille nyt myös verkkokoulutuksena

Maapalloa ja meitä ihmisiä uhkaa nyt ja tulevaisuudessa monet haasteet. Tulevaisuudessa on kuitenkin myös toivoa. Kestävä tulevaisuus edellyttää kestävän kehityksen ja kiertotalouden oppimista ja opettamista.

Anemone123 / CC0

Kestävä kehitys ja kiertotalous ovat näkyneet Kemian opettajankoulutusyksikön arvoissa ja toiminnassa pitkään. Vuodesta 2015 yksikkö on myös koordinoinut Kestävä kehitys opetuksessa – kurssia, joka sai alkunsa kansainvälisestä ActSHEN-hankkeesta. Kurssia on nyt kehitetty SITRA:n kanssa yhteistyöllä ja joka on tarjolla myös verkkokoulutuksena.

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija syventää kestävän kehityksen opetuksen keskeisiä käsitteitä ja ilmiöitä opiskelijalähtöisesti, yhteisöllisesti ja yli oppiainerajojen. Opiskelija oppii osallistavia työtapoja käsitellä kestävää kehitystä opetuksessa sekä arvioimaan niitä. Lisäksi hänen minäpystyvyys ja tunne omasta pätevyydestä opettaa kestävää kehitystä vahvistuu.

Kurssi etenee opettajajohtoisista työtavoista kohti yhteistä suunnittelua ja opiskelijalähtöisyyttä. Kurssin sisältöjä ovat kestävä kehitys ja kiertotalous sekä niiden oppiminen ja opettaminen. Kurssilla käsitellään muun muassa:

  • elinkaarianalyysiä
  • ilmastokasvatusta
  • osallistavia ja oppijakeskeisiä työtapoja kuten draaman ja oppilaiden kysymysten hyödyntämistä
  • argumentaatiotaitojen tukemista
  • kestävän kehityksen haasteita ongelmalähtöisen ryhmätyön muodossa

Kurssi ja sen kehittäminen on myös yksikön tutkimuskohteena. Erityisesti opiskelijalähtöistä lähestymistapaa on tutkittu ja ehdotettu käytettäväksi ja jatkotutkittavaksi myös tulevaisuudessa.

Kurssikoordinaattori, tohtorikoulutettava Jaana Herranen