Author: Johannes I S Pernaa

Posted on

Lukion ja yliopiston yhteiskurssin relevanssi lukiolaisen ja yliopisto-opiskelijan näkökulmasta

Uusi lukiolaki vauhdittaa uudistuvaa lukiota, yhteistyö korkeakoulujen kanssa tulee vahvemmaksi osaksi jokaisen lukion arkea, kun lukiolaisille tarjotaan entistä enemmän kurkistusikkunoita opintoihin korkea-asteella sekä samalla ideoita oman alan löytämiseen. Helsingin yliopiston ja Espoon lukioiden välillä on kehitetty yhteiskurssista mallia yhteistyöhön. Globaalit haasteet -kurssilla yhdistyy opettajankoulutus ja lukiolaisten opinnot. Opettajaopiskelijat ohjaavat lukiolaisia projektitöissä, saavat kokemuksia käytännön opettajantyöstä ja uuden opetussuunnitelman mukaisista ilmiöpohjaisista opinnoista. Lukiolaiset perehtyvät maailmanlaajuisesti kaikkia koskettaviin asioihin ja projektityön ohessa tutustuvat yliopistoympäristöön. Tässä pro gradu -tutkielmassa on käytetty relevanssin mallia, jossa relevantilla opetuksella sanotaan olevan positiivisia vaikutuksia oppijan elämässä. Relevanssi jaetaan kolmeen henkilökohtaiseen, ammatilliseen ja yhteiskunnalliseen. Mallia käyttäen tarkasteltu kurssin hyötyjä eri osapuolten näkökulmasta sekä selvitetty Espoon lukiotoimen asettamien tavoitteiden saavuttamista.

Kurssi oli lukiolaisille erilainen lukioon verrattuna ja myös erityisen mielekäs. Se näkyi henkilökohtaisen relevanssin alueella. Yliopisto-yhteistyö toi tietoa opiskelusta ja relevanssin ammatillista ulottuvuutta. Yliopisto-opiskelijat arvostivat ammatillista dimensiota suurimmaksi. Opetuskokemus ja lukiolaisten kanssa työskentely koettiin merkitykselliseksi. Henkilökohtainen relevanssi tuli esiin mm. positiivisen kokemuksen, kiinnostuksen ja yhteistyön myötä. Espoon lukiotoimen tavoitteisiin peilaten kurssi suoriutui lukiolaisten kokemuksien mukaan hyvin. Opettajankoulutusta kehitetään tutkimusperusteisesti ja tuloksia käytetään yhteistyökurssin kehittämiseen.

Tutustu koko tutkimukseen tästä.

 Teksti ja kuva: Topias Ikävalko
Posted on

Tutkimusta Kemianluokka Gadolin relevanssista opettajille ja oppilaille

Kemian opettajankoulutusyksiköstä on valmistunut uusi pro gradu -tutkielma, jossa tutkittiin non-formaalin kemian oppimisympäristön, Kemianluokka Gadolinin, relevanssia eli merkityksellisyyttä toiminnallisen opintokäynnin tehneiden oppilaiden ja opettajien näkökulmista.

Tutkimuksen päätavoitteena oli selvittää, onko Kemianluokka Gadolin relevantti oppimisympäristö kaikilla Stuckeyn ja kumppaneiden (2013) luoman relevanssimallin mukaisilla relevanssin tasoilla, joita ovat henkilökohtainen, yhteiskunnallinen ja ammatillinen relevanssi. Lisäksi tutkimuksessa kartoitettiin Kemianluokka Gadolinin vahvuuksia ja kehittämistarpeita. Tutkimus toteutettiin kyselylomaketutkimuksena.

Tutkimuksen mukaan Kemianluokka Gadolin on relevantti oppimisympäristö, johon tehdyllä opintokäynnillä voidaan saavuttaa niin henkilökohtaisen, yhteiskunnallisen kuin ammatillisen relevanssin taso sekä oppilaiden että opettajien mielestä. Tutkimuksessa havaittiin myös, että oppilaiden ja opettajien näkemykset ovat selkeästi linjassa keskenään opintokäynnin merkityksellisyydestä. Tutkimustulosten avulla tullaan kehittämään Kemianluokka Gadolinin toimintaa.

Lue koko tutkimus tästä.

Teksti ja kuva: FM Pipsa Blomgren
Posted on

Aquafaba – proteiinien opetuksen uusi ulottuvuus

Monelle vegaaniruokavaliota noudattavalle aquafaba on entuudestaan tuttu aine keittiössä, koska sillä voidaan korvata kananmunan valkuainen erilaisten ruokien valmistuksessa. Tämän mystisen aineen suomenkielinen vastine on papuvesi tai papumehu. Erilaisten säilykekikherneiden neste on valmista aquafabaa, mutta sitä voi valmistaa myös itse erilaisten palkokasvien keitinliemestä. Aquafaballa on ruuanlaiton kannalta hyödyllisiä ominaisuuksia. Siitä on mahdollista valmistaa erilaisia vaahtoja ja emulsioita, joten ruuanlaitossa sitä käytetäänkin yleisesti erilaisten majoneesien, marenkien ja muiden leivonnaisten valmistuksessa.

Aquafaban ominaisuuksien taustalla on erityisesti sen sisältämät erilaiset proteiinit. Kehittämistutkimuksessani olen kehittänyt uudenlaisia kokeellisia töitä, joissa aquafaba toimii eheyttävänä kontekstina kemian opetuksessa, soveltuen erityisesti osaksi proteiinien opetusta. Ensimmäisessä työssä valmistetaan itse aquafabaa käyttämällä erilaisia palkokasveja. Tämä työ on mahdollista tehdä myös kotitalousluokassa ja yhdessä kotitalouden opetuksen kanssa. Toisessa työssä keskitytään tutkimaan aquafaban ja kananmunan valkuaisen ominaisuuksia sekä vertailemaan niitä. Tarkoituksena on selvittää, miten näiden aineiden ominaisuudet eroavat toisistaan. Näin voidaan tehdä päätelmiä siitä, millaisissa ruuissa kananmunan valkuainen voitaisiin korvata aquafaballa parhaiten. Lisäksi töissä pohditaan, mitä eettisiä, terveydellisiä ja taloudellisia perusteluja olisi sille, että ruuanlaitossa suosittaisiin aquafabaa kananmunan valkuaisen sijaan.

Työt löytyvät Kemianluokka Gadolinin työohjepankista, jossa ne ovat kaikkien saatavilla.

Vasemmalla itse valmistettuja aquafaboja ja oikealla niiden vaahdot.

 

Tutustu koko tutkimukseen tästä.

 Teksti ja kuva: Henri Tunturi