Kokemuksia Konneveden kenttäjaksolta

Kemian opetuksen kevät päättyy perinteiseen Tutkiva- ja eheyttävä kemian opetus (TEKO) -kurssin kenttäjaksoon, joka järjestetään vuosittain aina vähän eri paikassa. Viime vuonna se oli Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitoksella Seilin tutkimusasemalla Seilin saarella, ja tänä vuonna Jyväskylän yliopiston Konneveden biologisella tutkimusasemalla (7.-9.5).

TEKO

TEKO-kurssi on syventävien opintojen vaihtoehtoinen kurssi, jonka päätavoitteena on saada valmiuksia elinikäiseen ja tutkivaan opettajuuteen, ja harjoitella eheyttävien oppimateriaalikokonaisuuksien suunnittelua ja toteuttamista.

Kurssilla on kemian opetuksen kursseille tyypillinen noviisista asiantuntijaksi toteutusmalli. Kurssin alkuosassa opiskeltiin teoriaa eheyttävän kemian opetuksen asiantuntijoiden (esim. tohtorikoulutettava Outi Haatainen), tutkimuskirjallisuuden ja erilaisten käytännön harjoitusten kautta. Orientoitumisvaiheen jälkeen jakauduttiin ryhmiin, suunniteltiin eheyttävä kemian opetuksen kokonaisuus ja toteutettiin se oikean oppilasryhmän kanssa. Tällä kertaa oppilaat olivat Konneveden peruskoululaisia ja oli mukana myös muutama lukiolainenkin. Opiskelijoiden kehittämät materiaalit julkaistaan toukokuun aikana LUMA-Keskus Suomen StarT-hankkeessa.

Oppilasryhmän kanssa työskentelyä. Kuva: Veli-Matti Vesterinen

Miksi Konnevesi?

Kurssi on mielenkiintoinen, sillä se toteutetaan yhteistyössä Jyväskylän ja Turun yliopistojen Kemian laitosten kanssa. Yhteistyötoteutus järjestettiin tänä vuonna toista kertaa, ja tällä kertaa kenttäjakson isäntänä toimi Jyväskylän yliopisto. Yhteistyö tukee sekä kurssin suunnittelua ja toteutusta. Ensinnäkin kaikki ohjaajat osallistuivat kurssin suunnitteluun: Johannes Pernaa & Jaana Herranen (Helsinki), Anniina Koliseva, Lassi Pyykkö & Jouni Välisaari (Jyväskylä) ja Veli-Matti Vesterinen (Turku). Toiseksi yhteisopettajuuden myötä pystymme hyötymään kaikkien Kemian laitosten erityisosaamisesta ja laitteistosta.

Myös opiskelijat hyötyvät yhteistoteutuksesta. He pääsevät tutustamaan ja verkostoitumaan eri kaupunkien kemian opettajaopiskelijoiden kanssa. Projektivaiheessa yhteistyö ja oppiminen syventyy, sillä uudet ihmiset tuovat omaan ajatteluun paljon aina uusia näkökulmia.

Parasta oli

Opiskelijoiden mielestä kurssilla oli parasta:

  • ”Leirimeininki.”
  • ”Ainut kurssi, jossa ei puuhata vain Kumpulassa. Kenttäjaksolla tutustui opiskelijakavereihin ja ohjaajiin aivan eri tavalla.”
  • ”Kivat iltabileet. Ohjaajat oli ihan törkeen hyviä laulamaan karaokea.”
  • ”Oppilasryhmän kanssa työskentely luonnossa oli uusi kokemus. Ainakin nyt on asiasta kokemusta. Suosittelen kurssia kaikille kemian opettajaopiskelijoille, ja ilman muuta myös kemiaa 2. opetettavana aineena opiskeleville.”

Ensi vuonna onkin sitten Helsingin yliopiston vuoro toimia kenttäjakson isäntänä. Nähdään kurssilla.

Terveisin kurssin ohjaajat

Kehittämistutkimus: Relevantti tutkimuksellinen ja kokeellinen opiskelu lääkekemian kontekstissa

Kemian opettajankoulutusyksiköstä on valmistunut uusi pro gradu -tutkielma, jossa Tanja Luostari tutki relevanttien (merkityksellisten) tutkimuksellisten ja kokeellisten oppilastöiden kehittämistä lääkekemian kontekstissa.

Tutkimus toteutettiin kehittämistutkimuksena. Sen päätavoitteena oli selvittää, minkälainen on oppilaiden mielestä relevantti lääkekemian oppilastyö ja miten relevantteja tutkimuksellisia ja kokeellisia töitä kehitetään?

Tutkimuksessa havaittiin, että lukiolaiset toivovat enemmän tietoa työelämästä, kemiaan liittyvistä ammateista sekä jatko-opiskelumahdollisuuksista. Lisäksi he haluavat oppia ymmärtämään kemian roolia yhteiskunnassamme.

  • Miksi kemian teollisuudella on Suomessa tärkeä rooli?
  • Miksi lääketeollisuus tarvitsee kemian tietämystä?

Kehittämistuotoksena syntyi tutkimuksellinen lääkekemia-aiheinen oppilastyö. Työssä käsitellään lääkevalmistusta sekä emulsioiden ja seoksien kemiaa. Oppilastyö on suunniteltu lukiolaisille, mutta sopii myös peruskoulun kemiaan, kunhan vain seokset on ehditty käsittelemään. Työn tavoitteena on kerrata emulsiot seoksina, kerrata poolisuuden ja vesiliukoisuuden käsitteitä, harjoittaa ongelmanratkaisutaitoja sekä esitellä oppilaille lääkealan uramahdollisuuksia.

Työ tulee ensi syksynä tarjolle Kemianluokka Gadolinin työohjepankiin ja opettajien vapaaseen käyttöön.

Linkki tutkimukseen.

Teksti: Tanja Luostari
Kuva: Tanja Luostari

Heikosti suoriutuvien oppilaiden asenteet kemiaa kohtaan

Bill Strain Follow / LAST NIGHT I WOKE UP

Kemian opettajankoulutusyksikölle uusi tutkimusartikkeli – Päivi Kousan, Rajka Kavoniuksen ja prof. Maija Akselan artikkeli “Low-achieving students’ attitudes towards learning chemistry and its teaching methods” hyväksyttiin juuri Chemistry Education Research & Practice -lehteen (CERP).

Tutkimuksen taustaa

Luokkahuoneessa opettajaa odottaa erilaisten oppilaiden kirjo niin kielen, kulttuurin, oppimisvaikeuksien kuin koulumenestyksenkin osalta. Samaan aikaan kuin osa oppilaista pärjää hyvin, jopa 20 % ei saavuta riittäviä tietoja ja taitoja pärjätäkseen yhteiskunnassa koulu-uransa jälkeen. Kemian opettajilla ei ole tarpeeksi tietoa tai riittävästi materiaaleja, miten ottaa erilaiset oppilaat huomioon opetuksessaan. Helsingin yliopiston kemian opettajankoulutusyksikössä on havaittu opettajien tarpeet, joiden pohjalta on ryhdytty tutkimaan, miten aineenopettajaopiskelijoita ja jo työelämässä olevia opettajia voitaisiin parhaiten tukea yhä monimuotoisempien luokkien opettamisessa.

Tavoite ja aineisto

Aiemmista tutkimuksista tiedetään, että asenteilla on yhteys koulussa pärjäämisen kanssa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää heikosti suoriutuvien oppilaiden asenteita kemian opetusta kohtaan sekä tutkia, miten asenteet eroavat heikosti pärjäävien oppilaiden kesken. Lisäksi tutkittiin, minkälaisista opetusmetodeista oppilaat pitävät. Aineistona hyödynnettiin Opetushallitukselta saatua valtakunnallisen kokeen vastausdataa kemian osalta. Mittava aineisto koostui 2 929 oppilaan koevastauksesta. Aineisto koottiin ositetulla otannalla. Vastaajat olivat 15-vuotiaita perusopetuksen oppilaita.

James Raymond - Maths Test Paper - CC BY-NC-SA 2.0
James Raymond – Maths Test Paper – CC BY-NC-SA 2.0

Päätulokset

Tutkimuksen mukaan vieraskielisillä sekä oppilailla, joilla oli oppimisvaikeuksia, oli positiivisempi asenne kemian opiskeluun kuin suomen- ja ruotsinkielisillä heikosti pärjäävillä oppilailla. Heikosti menestyvillä pojilla oli hieman tyttöjä positiivisempi asenne kemian opiskelua kohtaan. Sekä huonosti että hyvin pärjäävät oppilaat pitivät eniten samoista opetusmetodeista: (i) vierailuista yrityksiin ja museoihin, (ii) internetin, videoiden, lehtien ja kirjojen käytöstä sekä (iii) tutkimuksiin ja havaintoihin perustuvasta, arkielämään kytkeytyvästä opiskelusta. Kaikki oppilaat pitivät vähiten perinteisistä, opettajakeskeisistä opetusmenetelmistä.

Mydhili Bayyapunedi - Learning together - CC BY-NC-SA 2.0
Mydhili Bayyapunedi – Learning together – CC BY-NC-SA 2.0

Johtopäätökset

Oppilaan huono menestys kemiassa voi johtua esimerkiksi riittämättömästä kotimaisen kielen taidosta tai oppimisvaikeudesta. Opettajan on myös hyvä huomata, ettei huonosti menestyvällä oppilaalla ole automaattisesti negatiivinen asenne opiskeluun. Voi myös olla, että oppilaalla on huono asenne tai vähäinen kiinnostus koulua ja kemiaa kohtaan jostain muusta syystä. Kyselemällä niin asenteista kuin oppilaille mieluisista tavoista opiskella, opettaja saa paljon arvokasta lisätietoa monimuotoisen luokan kanssa toimimiseen. Fokuksen tulee olla tietenkin asioiden oppimisessa myös toivottujen vierailujen, videoiden katselujen ja tutkimusprojektien aikana, eikä perinteisiä ja hyväksi havaittuja opetusmenetelmiä ole tarkoitus tyystin haudata.

Koska pienelläkin asenteiden muutoksella positiivisempaan suuntaan voidaan vaikuttaa suuresti oppilaiden pärjäämiseen, olisi opettajaopiskelijoille ja opettajille tarjottava lisäkoulutusta, materiaalia ja vinkkejä, miten erilaisia oppilaita voidaan motivoida ja innostaa kemian opiskeluun.

Lue koko artikkeli tästä.

tutkija Päivi KousaKirjoittaja
tohtorikoulutettava Päivi Kousa
Kemian opettajankoulutusyksikkö
paivi.kousa (a) helsinki.fi
TUHAT-profiili

Kansikuva: Bill Strain Follow – LAST NIGHT I WOKE UP – CC BY