TVT-strategia

Päivitetty 17.8.2023

TVT-strategian tavoitteena on varmistaa, että opiskelija saa opiskelujensa aikana osaamista ja uskallusta soveltaa TVT:aa sujuvasti ja ennakkoluulottomasti omassa opetuksessa vahvistaakseen yhteisöllisyyttä, digikansalaisuutta ja oppimista.

Pedagoginen TVT-osaaminen

TVT-välineiden käyttö on sidottu uusimpaan tutkimustietoon oppimisesta ja opettamisesta.  Koulutuksessamme sopivan TVT-välineen valinta perustellaan aina pedagogisten tavoitteiden, kuten sisällön soveltuvuuden, eriyttämisen tai oppimisnäkemyksen (oppijakeskeinen kohtaava opetus) tasolla. Näin varmistamme, että käyttämämme teknologia on pedagogisesti mielekästä ja TVT:sta ei tule itsetarkoitusta.

TVT-työkaluja: sähköiset arviointityökalut, mittausautomaatio-ohjelmistot, molekyylimallinnus, keminformatiikka, 3D-tulostus, tekoäly

Yhteisöllisyys

TVT:n käyttö koulutuksessamme vahvistaa yhteisöllisyyttä. Yhteisöllisyyden perustana on vastavuoroisuutta ja avoimuutta tukevat menetelmät ja työkalut. Näin koulutuksemme on helposti saavutettavaa ja muodostaa verkoston yliopiston, alumnien, opiskelijoiden, opettajien, yritysten ja järjestöjen kanssa. Yhteisöllisyys on positiivinen voimavara, josta kumpuavaa joukkoälyä ja vertaistukea hyödynnetään ottaessamme käyttöön uusia teknologioita.

Toteutusmalleja: tiedon yhteisöllinen jakaminen, verkkokeskustelut, verkostoituminen 

Digikansalaisuus

Opiskelijoistamme tulee kansalaisia, joilla on valmiuksia vaikuttaa digitalisoituvassa yhteiskunnassa. Digikansalaisuuden tukemiseksi kursseillamme käsitellään tiedon luotettavuutta, tiedon käyttöön liittyviä oikeuksia ja vastuita sekä tiedeviestintää. Vaikuttamisen mahdollisuuksia tuetaan varmistumalla siitä että koulutuksemme TVT-ratkaisut ovat käyttäjäystävällisiä ja ovat hyödynnettävissä myös laajemmin yhteiskunnassa.

Teemoja: BYOD, big data, tiedon luotettavuus, tieteen popularisointi, tekijänoikeudet, teknologiaan liittyvät eettiset näkökulmat

Tutkimusta

Pernaa, J. (2016). Tieto- ja viestintätekniikka kemian opetuksessa. LUMAT-B: International Journal of Math, Science and Technology Education, 1(2), 38–42. https://urn.fi/urn:nbn:fi:hulib:editori:lumatb.v1i2.1222
Pernaa, J., & Aksela, M. (2013). Sähköisten kemian oppimisympäristöjen historia, nykytila ja tulevaisuus. LUMAT: International Journal on Math, Science and Technology Education, 1(4), 435–456. https://doi.org/10.31129/lumat.v1i4.1101

Tuomisto, M., Aksela, M., & Jääskeläinen, M. (2015). Osaavia ja ennakkoluulottomia kemian aineenopettajia tieto- ja viestintätekniikkaa monipuolisesti hyödyntämällä. LUMAT: International Journal on Math, Science and Technology Education, 3(6), 768–782. https://doi.org/10.31129/lumat.v3i6.997