Projektiolla on merkitystä

Moikka,

2. kerralla meidän piti vertailla eri projektioiden aiheuttamia vääristyksiä Suomen kuntien pinta-aloihin ja kerätä ne Exceliin ja sitten tehtiin vielä karttaharjoituksia aiheesta.

Karttaprojektion valinnalla on suuri merkitys ja sen valintaa tulee miettiä kartan käyttötarkoituksen mukaan.  Huonoista projektioista itselle tulee ensimmäisenä mieleen Mercator, joka vääristää erityisesti alueita, jotka ovat kaukana päiväntasaajasta (esimerkiksi Pohjois-Amerikan manner, Grönlanti ja Eurooppa). Mercatorin projektiota onkin syytetty erityisesti siitä, että koska se tekee esimerkiksi Afrikasta pienemmän kokoisen kuin oikea manner, on se voinut vaikuttaa voimakkaastikkin ihmisten asenteisiin kyseistä mannerta kohtaan sekä yleisesti ihmisten maailmankuvaan. Samalla on arvosteltu sen suurentavaa ominaisuutta kun puhe on esimerkiksi maapallon pohjoisosista. Näin ollen ihmiset ovat saattaneet ajatella, että nämä pohjoiset osat maapallosta ovat jollain tavalla tärkeämpi kuin esimerkiksi Afrikka tai Indonesia. Mercatorin projektio oli erityisen suosittu  keksimisensä aikaan (1500- luvun lopulta eteenpäin). Tämä johtui siitä, että se on oikeakulmainen kartta ja oli erityisen hyvä merenkulussa.  Nykyisin mercatorin projektio on edelleen käytössä esimerkiksi Suomen merenkulkukartoissa (Lähde 1), mutta maailman kartoissa sen käyttö ei ole suositeltavaa.Sen sijaan hyvä yleiskarttaprojektio on Lambertin projektio (QGIS nro. 3035), joka on oikeapintainen ja tämän takia se on erityisen hyvä esitettäessä esimerkiksi maailmankarttaa. Tällöin esimerkiksi oikeakulmaisuudella ei ole niin suurta merkitystä.

Taulukossa 1 on nähtävillä eri projektioilla laskettuna “suomineidon päälaen” pinta-ala. Samalla on vertailupohjana myös etäisyys välillä Pori-Ilomantsi. Käytin vertailuun Robinson, Lambertin ja Mercatorin projektioita. Erityisesti Mercatorin kanssa oli suuria eroja verratessa muihin. Tämän perusteella voidaan siis todeta yllä oleva päätelmä Mercatorin projektion huonosta käytettävyydestä, kun puhutaan pinta-alojen esittämisestä.

Taulukko 1: Erilaisten projektioiden vertailua

Itse karttaharjoituksessa oli tarkoitus vertailla kaikkien Suomen kuntien pinta-ala eroja eri projektioiden välillä. Tunnilla kartta tehtiin käyttäen Mercatorin ja Lambertin projektiota, jotta saataisiin aikaan mahdollsiimman räikeä ero. Tunnilla harjoitus sujuikin yllättävän hyvin. Pysyin kärryillä koko ajan, vaikka QGIS päättikin kaatua muutamaan otteeseen. Ongelmat kuitenkin alkoivat päästyä kotiin. Koska en ollut saanut karttaesitystä täysin valmiiksi, minun piti aukaista se QGIS:ssä, ilmoittikin ohelma, että tuhoaa kaikki tiedostoni, jos aukaisen projektin. Samalla ohjelma myös herjasi sitä, että koulun koneilla käytetty ohjelmaversio oli vanhempi kuin oman koneeni. En vieläkään tiedä mistä tämä johtui (eikä tiedä Arttukaan), mutta lopuksi päätin tehdä kartat kokonaan uusiksi (molemmat, ALUSTA). Täytyy myöntää, että pieni epätoivo meinasi tulla, kun ohjelma ei aina toiminutkaan niin kuin halusin ja tähän tappeluun kului muutamia tunteja. Tässä kohtaa voisinkin lainata Tuulin tuntemuksia: “Tässä vaiheessa pidin ruokatauon, ja ehkä kävin vähän itkemässä supan sohvalla.” (Sillä erolla, ettei ollut edes Supan turvallista itku-huutopaikkaa, vaan melkein tyhjennetty, puoliksi muutettu asunnon tuoli). Loppujen lopuksi sain kuitenkin aikaan kaksi mielestäni melko hyvää karttaa.

Näillä tunteilla mentiin hyvin pitkälle harjoituksia tehdessä…

Kuvassa 1 ja kuvassa 2 on nyt siis tuottamani kartat. Ensimmäisessä kartassa on vertailtu siis Mercatorin ja Lambertin projektioita keskenään. Toisessa kartassa taas vertailin Millerin projektiota Mercatoriin. Mielestäni karttani ovat melko hyvin toteutettuja ja kauniilla väriskaalalla varustettuja (MIKÄ TÄRKEINTÄ!) Täytyy kuitenkin sanoa, että olisin toivonut, että värikooditus olisi tuottanut muutakin kuviota kuin vain tylsää perus raitaa, mutta tähän olisi toki silloin pitänyt käyttää jotain muuta projektiota ja se ei tullut enää useamman tunnin tappelun jälkeen mieleen.

Kuva 1:  Mercatorin projektion vertailua Lambertin projektioon (%)

Kuva 2: Mercatorin projektion vertailua Millerin projektioon (%)

Kun olen toistanut harjoituksen laskuja ja erilaisia toimintoja useamman tunnin edestä, olen nyt melko varma, että osaisin tehdä kyseisiä karttoja vaikka unissani! Kertaus on opintojen äiti!

 

 

 

Lähteet:

  1. http://informaatiomuotoilu.fi/asiasanat/etrs-tm35fin/  (luettu 31.1.2018)
  2. https://blogs.helsinki.fi/lahintuu/ (Luettu 30.1.2018)
  3. http://www.quickmeme.com/meme/3raz5f (Kuva, otettu 31.1.2018)

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *