Kurssikerralla mennään yhä syvemmälle MapInfon toimintoihin. Aiheena on erilaisten aineistojen ”siistiminen” MapInfon käytön kannalta paremmiksi. Tämä tarkoittaa suurten tilastomäärien pienentämistä niin, että lopulta ohjelmistossa voidaan käsitellä vain työn kannalta tärkeää aineistoa. Jälleen kurssiohjaajan opastuksella luodaan esimerkkikartta, jossa tällä kertaa hyödynnetään Afrikan valtioiden tilastoja, ja lähinnä internetin saatavuutta ja Facebook-profiileiden määrää. Työvaiheet monimutkaistuvat viime kertaan nähden. MapInfossa löytyy jälleen uusia toimintoja, joita käyttämällä luodaan yksinkertaistettu tilasto. Harjoituksen vuoksi olemassa olevaan tilastoon liitetään lisäksi muuta ladattua informaatiota.

Opittu tulee hyödyntää aika oma-aloitteisesti seuraavaa tehtävää tarkastellessa. Pohjana käytetään Suomen koropleettikarttaa valuma-alueittain. Valmiit tilastot ladataan ohjelmaan, ja tehtävänä on luoda teemakartta, joka kuvaa tulvariskiä ja järvisyyttä eri valuma-alueilla.­­

Aiemmista kurssikerroista poiketen esittämisen kannalta ajatellen itsessään kartanluonti luonnistuu helposti. Vaikka MapInfon eri ominaisuudet käyvät kohtuullisen tutuiksi, on teemakartta haasteellista silti saada alkuun. Hitaasti työskennellen, erehtyen ja uudelleen alusta aloittaen tehtävä saadaan käyntiin. Lopullisesta teemakartasta uupuu enää värityksen korjaaminen, ylimääräisten asioiden poistaminen, sekä pohjoisnuolen ja mittakaavan lisääminen, jotka onnistuvat jo helpommin kurssin tässä vaiheessa.

Värityksen valintaa on jälleen syytä pohtia. Omasta mielestäni liiat sinisen sävyt teemakartassa voisivat sekoittaa esitettyä ilmiötä. Kartassa jossa kuvataan sekä järvisyyttä, että tulvariskiä, on mielestäni hyvä erottaa näiden kahden esittäminen eri värityksellä. Sen vuoksi asetan sinisen kuvaamaan järvisyyttä, ja punaisen eri sävyt kuvaamaan tulvariskiä. Kuten aiemminkin olen maininnut, miellän punaisen kuvaamaan muutenkin ei-konkreettista ilmiötä. Samalla punainen saattaa luoda kuvaa jonkinlaisesta uhasta.

Valuma-alueittainen tulvaindeksi ja järvisyysprosentti.

Teemakartassa pylväät kuvaavat järvisyysprosenttia. Pylväitä muokatessa oli tärkeää pohtia miten ne esiintyvät kartassa. Valitsin esitystavaksi logaritmisen kertoimen, sillä ilman sitä suuri osa pylväistä saattoi jäädä olemattomiksi viivoiksi kartalle. Mielestäni logaritmisen kertoimen pylväät tuovat esiin edes jonkin verran vaihtelevuutta eri valuma-alueilla. Kuitenkin jälkikäteen pohdittuani olisi voinut olla oleellista asettaa prosenttimäärä pylväiden yhteyteen. Nykyisellään niistä on hieman haasteellista lukea eksaktia prosenttimäärää valuma-alueilla, vaikka kyseinen informaatio olisi mahdollinen esittää kartalla.

Teemakartta maallikon silmin

Teemakartasta huomaa, miten suurin tulvariski on Itämeren rannikon tuntumassa. Näillä alueilla järvisyys on pientä, ja valuma-alueet ovat lyhyempiä kaistaleita. Erityisesti Pohjanmaalla on huomattava tulvariski verrattuna muuhun Suomeen. Tämä selittyykin laajalla alavalla ja tasaisella maa-alueella, missä myös maankäyttö on tehostettua maataloutta. Kasviston puuttuessa tulvariski kasvaa, ja erityisesti maan ollessa routainen alkukeväästä lumien sulaessa tulviminen on hyvin tyypillinen ilmiö. Myös Lapin seudun korkea tulvariski selittyy kevään routaisella maalla.

Sisämaassa järvi-Suomen alueella suurilla valuma-alueilla tulvariski on huomattavasti pienempi. Alueen suuren pintavesimäärän vuoksi sateiden ja lumien sulamisen yhteydessä syntyneellä vedellä on jokien myötä pääsy suurempiin vesistöihin, ja tulvariski pienenee. Tästä voidaankin päätellä suora korrelaatio alueittaisen järvisyyden ja tulvariskien yhteydessä.

Konflikteista

Siirtomaavallan jälkeen Afrikka oli jakautunut heimorajoja mukailemattomiin osiin. Näiden valtioiden itsenäistyttyä monet konfliktit kohtasivat valtioita, ja paljon sotia käytiin siirtomaavallan aikaisten rajojen sisäpuolilla. Tänä päivänä monia valtioita vaivaa useiden eri heimokulttuurien ristiriitaisuudet, sekä siirtomaavallasta johtuneet heikot hallinnolliset asiat ja byrokratia.

Suuri osa Afrikan valtioiden väestöstä elää köyhyydessä. Maaperä on niukkaravinteista ja makean veden saatavuus on heikkoa. Kuitenkin 75% koko maailman platinasta, koboltista ja kromista löytyy Afrikasta. Samoin kulta- ja timanttivarannoista puolet, ja kolmasosa bauksiitista löytyy Afrikan mantereelta. Lisäksi mantereella on noin kymmenen prosenttia maailman öljyvaroista. (Kulmanen 2017)

Ylivelkaantumisen vuoksi Afrikan köyhillä kehittyvillä valtioilla ei ole mahdollisuutta vaatia valtaa raaka-aineisiinsa, ja näin ollen lähes kaikki niistä kuljetetaan rikkaisiin teollisuusvaltioihin jalostettaviksi.

Tiedoissa on lueteltuna erilaisia ajoituksia, kuten konfliktien, timanttikaivosten löytymis- ja kaivausten aloitusvuodet, sekä öljykenttien löytymis- ja poraamisvuodet. Tämän lisäksi listassa on tuottavuudesta kertovia luokitteluja, sekä internetin käyttäjien lukumääriä.

Annetusta aineistoista voitaisiin tutkia eri tekijöiden korrelaatioita, kuten esimerkiksi konfliktien tapahtumavuosille ajoittuvaa mahdollista vaikutusta internetin käyttöön. Kuten Iivari Laaksonen toteaa blogissaan; konflikteihin liittyy vahvasti sosiaalisen median käyttö. (Laaksonen 2017)

Tiedoista voitaisiin myös tutkia timanttikaivosten löytämisvuodesta kulunut aika kaivausten aloittamiseen, samoin kuin aika öljykenttien löytymisestä porausten aloitukseen. Myös erinäiset diagrammit tai havainnollistavat teemakartat öljykenttien ja/tai timanttikaivosten tuottavuusluokittelun yhteydestä internetin käyttäjiin voisi olla kiinnostavaa, jos oletetaan internetin mahdollisuuden olevan yhteydessä varallisuuteen. Tätä voidaan lisäksi tutkia kaivausten/poraamisen aloituksesta internetkäyttäjien määrän nousuun/laskuun. Samalla mielenkiintoa herättää konfliktien laajuuden vaikutus tuottavuusluokituksiin.

Olisi myös kiinnostavaa tietää yksittäisiä tietoja hyödyntäen miten eri muuttujien määrä on noussut tai laskenut. Onko esimerkiksi timanttikaivoksien löytymisten klusteroitumiseen jokin erinäinen syy, tai onko erinäisiä öljyporauksia aloitettu jonain ajankohtana useampia samalla alueella.

Oma oppiminen

MapInfon käydessä tutuksi työskentely helpottuu. Eri komentosarjat muistuvat nopeammin mieleen, ja eri tapoja työstää dataa uskaltaa kokeilla helpommin. MapInfon käyttäminen yleensä alkaa muuttua mieluisammaksi, ja tuntuu kuin työskentelyyn ja teemakarttojen luontiin pystyy oikeasti keskittymään. Tällä kertaa teemakartalle oli jo helpompi lisätä eri ominaisuuksia, mihin aiemmilla kerroilla aika tai ymmärrys ei ole riittänyt.

Lähteet

Kulmanen, Juha (22.8.2014) Öljyn ja kaivannaisten kirous
<http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/08/22/oljyn-ja-kaivannaisten-kirous> Luettu 9.2.2017

Laaksonen, Iivari (2.2.2017) 3. Kurssikerta
<https://blogs.helsinki.fi/iilaakso/> Luettu 9.2.2017