Kurssi huipentuu viimeisellä kurssikerralla työstettyyn teemakarttaan, jonka sisällön opiskelija valitsee omatoimisesti. Tehtävänä on valita kaksi muuttujaa esitettäväksi teemakartalla, joiden väliltä pystyy mielellään lukemaan jonkinlaista korrelaatiota.

Aineiston valinta tuottaa haasteita. Tehtävän kannalta mieluisinta olisi valita sellaiset muuttujat, joista muodostuisi mielenkiintoinen ja uudenlainen kokonaisuus, joka yhdistäisi innovatiivisesti jotain erikoista materiaalia. Kurssikerralle olinkin varannut useamman yhdistelmän, jotka muun muuassa yhdistivät jonkin tietyn sairauden esiintymistä aluettain, verrattuna tiettyihin ruokailu-, tai liikuntatottumuksiin. Näiden tietojen löytäminen puolestaan osottautui hyvinkin haasteelliseksi, enkä kunnollisia lähteitä niihin lopulta löytänytkään.

Käytettyäni aikaa erilaisten yhdistelmien kokeiluun, päätin valita teemakartalleni esitettäväksi turismin ja erittäin uhanalaisten eläimien esiintyvyyden valtioittain maailmassa. Aihe on minua kiinnostava, ja koen ettei turismin aiheuttamista riskeistä luonnolle puhuta tarpeeksi. Tähän varmasti vaikuttaa se, että turismi on laajalti merkittävin tulonlähde erityisesti niissä valtioissa, joissa myös sen vaikutus ympäröivään luontoon voi olla erityisen suuri. Isot turismimäärät tarkoittavat väistämättä palveluiden ja muiden toimintojen, kuten viihdykkeiden lisäämistä alueella. Tämä saattaa joissain tapauksissa olla jopa positiivinen asia, kun turisteille lisätään tietoisuutta haavoittuvaisesta ympäristöstä, ja monet luonnonsuojelujärjestöt saavatkin rahoitusta myös hyväntekeväisyydestä. Negatiiviseksi tilanne muuntautuu, kun varoja käytetään alueen muokkaamiseen niin, että se vetää enemmän turisteja, ja alueen luontoarvot jäävät toissijaiseksi. Myös turistien erilaiset tottumukset saattavat aiheuttaa välinpitämättömän roskaamisen tai ilkivallan lisääntymistä, herkkien luonnontilojen väärinkäyttöä ja pohjaveden tuhlaamista. Loistava toinen teemakartta omatekemäni rinnalle voisi olla myös turismin ja pohjaveden määrää kuvaava kartta. Usein kuivemmilla alueilla ongelmalliseksi on muodostunut turistien valtava vedenkulutus, alueilla missä sijaitsee muutenkin heikosti pohjavettä.

Muokatessani kahden muuttujan tiedostoja yhteensopiviksi, huomasin saman ongelman kuin Jussi Torkko tehdessään teemakarttaa Keniasta: “Kenialaiset tietokantojen pakkaajat myös ilmeisesti tykkäävät laittaa swahilin ja englannin kielisiä paikannimiä keskenään sekaisin, mikä vaikeutti eri tietokantojen yhteiskäyttöä ennen tarkkaan harkittuja korjausoperaatioita.” (Torkko, 2017) Vielä vajavaisen osaamiseni vuoksi päädyin manuaalisesti muuttamaan valtioiden nimiä samannimisiksi kahdessa eri taulukossa. Tämä tietysti vei paljon aikaa, mutta sain ainakin luotua varmasti toisiaan vastaavat nimet.

Kartalla sinivihreän värin tummuus kuvastaa eri valtiossa vierailleiden turistien määrää vuonna 2014. Valkoiseksi jääneiden alueiden tilastot eivät ole tiedossa. Punaisina kuvautuvat lintumerkit kuvaavat valtioissa olevien uhanalaisien lajien määrää. Kartalla suurinta määrää kuvaava merkki on 190 erittäin uhanalaisen lajin esiintyminen valtiossa. Pienimmät merkit sijoittuvat erityisesti saarivaltioihin ja maapinta-aloiltaan pieniin valtioihin. Pienet merkit kuvaavat vain muutamaa erittäin uhanalaista lajia. Legendassa on vertailun vuoksi kolme erikokoista ruutua kuvaamassa eri arvoja. Grönlannin pieni lintumerkki herättää hieman hämmennystä. Sen pieni arvo voisi selittyä sillä, että Grönlanti on Tanskalle kuuluva itsehallintoalue. Aineistojen yhdistyessä sen ominaistiedot erittäin uhanalaisten lajien kannalta ovat saattaneet kadota, sillä pohjalla käytetty kartta jakaa alueen valtioittain, jolloin se ei yhdistä siihen mahdollisesti aineistossa eriteltyjä Grönlannille ominaisia tietoja. Toinen selitys on valitsemani luokitus. Esimerkiksi uhanalaisten eläinlajien perikuvana tunnettu jääkarhu onkin todellisuudessa “vain” vaarantunut laji. Samoin on mursun ja joidenkin alueella elävien kalalajien laita.

Kyseisiä tietoja etsittyäni en onnistunut löytämään samalta vuodelta esitettyjä arvoja. Siksi valitsin mahdollisimman uudet, ja lähimpänä toisiaan olevat tilastot (2014 ja 2016). Turismi on saattanut muutamassa vuodessa kasvaa tietyillä alueilla, mutta uskon lähtökohtaisesti sen antavan oikeaa suuntaa turismin jakaantumisesta maailmassa myös nykypäivänä.

Valitsin teemakartalleni esitettäväksi erittäin uhanalaiset eläimet. Tilaston on julkaissut Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto, jonka tehtävänä on kansainvälisten luonnonvarojen suojelemisen edistäminen. Liitto julkaisee vuosittain punaisen listan uhanalaisista lajeista, jotka järjestyvät uhanalaisuutensa mukaisesti seitsemään eri luokkaan. Erittäin uhanalainen luokka on juuri ennen äärimmäisen uhanalaisiksi luokiteltuja lajeja, ja soveltuu teemakartalle mielestäni parhaiten.

Kuva 1. Teemakartta turismin määrästä, sekä erittäin uhanalaisten lajien esiintyvyydestä maailmassa valtiottain.

Kartalta ei ole huomattavissa suoranaista korrelaatiota. Erityisesti uhanalaisten eläimien kuvaaminen valtioittain on haasteellista, sillä lähtökohtaisesti valtiot ovat pinta-aloiltaan hyvin erikokoisia, ja niillä sijaitseva luonnon pinta-ala ei ole vakio. Tästä johtuen karttaa tarkastellessa on oltava tarkkana eri alueiden suhteesta toisiinsa nähden. Kuitenkin mielenkiintoisina näyttäytyvät mielestäni erityisesti päiväntasaajan seudulle sijoittuvat suurenevat lintumerkit, joka osaltaan kertoo mahdollisesti ilmaston lämpenemisen vaikutuksista. Turismin kanssa korreloi jossain määrin suuri merkki rantakohteena tunnetussa Indonesiassa, joka vastaa 190 erittäin uhanalaista lajia maailmassa, joka näin ollen onkin tilastojen suurin.

Teemakartta on mielestäni visuaalisesti suhteellisen onnistunut. Kartalta pystyy erottamaan punaiset merkit muusta värikirjosta. Mielestäni paras tapa kuvata ilmiöitä voisi silti olla interaktiivinen kartta, jonka kokoa saisi koneella muutettua, ja josta pienimmätkin alueet olisi helpommin luettavissa. Siitä voisi mahdollisesti lukea myös tarkemmin uhanalaisista lajeista valitulla alueella. Lopullinen teemakartta on aika informatiivinen, mutta uhanalaisuutta kuvaavien tietojen luettavuuden ongelmallisuuden vuoksi se soveltuisi lähinnä huomauttamaan katselijalle erityisesti turistikohteiden herkästä luonnosta.

Koska tässä ei selkeästikään ollut tarpeeksi tekemistä, päätin siis luoda ylimääräisenä työnä interaktiivisen teemakartan, jossa on esitetty uhanalaisiksi luokiteltuja lajeja. Teemakartta on luotu aiemmin tekemäni kartan pohjalta, ja valtiota klikkaamalla avautuu esimerkkinä alueella uhanalaiseksi, tai kriittisesti uhanalaiseksi luokiteltu laji. Kartan työstäminen vei paljon aikaa, mutta olen hyvin tyytyväinen lopputulokseen. Näin kartasta tulee informatiivisempi, ja katselijalle monipuolisempi ja sisällöltään kiinnostavampi.

Oma oppiminen

Opittujen tietojen soveltaminen käytännössä osoittautui monimutkaisemmaksi kuin luultiin. Valittujen tiedostojen hyödyntäminen ja muokkaaminen oli yllättävän monen askeleen takana, ja välillä yksittäiset toiminnot unohtuivat, ja prosessi tuli aloittaa alusta. Valittuani muutaman eri vaihtoehdon teemakartan materiaaliksi, nousi ongelmaksi monessa kohtaan asioiden olematon korrelaatio. Joitain tietoja ei ollut mahdollista kuvata kartalla ollenkaan, sillä niistä ei muodostunut aina johdonmukaista kokonaisuutta. Omalla kartallani ongelmallista on ilmiöiden vaikea suhteuttaminen toisiinsa nähden.

Hyvä teemakartta vaatii sopivasti pohjustusta. Jotta kartalla pystytään esittämään tietoja parhaalla tavalla, on ilmiön vaikutukset tunnettava, jotta kartalta pystyy lukemaan sen sanomaa tarkoitetulla tavalla. Kun teemakartalla esitetään useampaa muuttujaa, on erityisen tärkeää muodostaa ne niin, että ne ovat sopusuhtaisia keskenään. Visuaalisesti valmis kartta on helposti luettava ja jossain määrin yleistetty. Esimerkiksi omalla kartallani informaatiota lisäisi suuresti mikäli lintumerkkien yhteydessä olisi numerona erittäin uhanalaisten lajien esiintyminen valtiossa, mutta tämä tekisi kartasta heti paljon sekavamman ulkoasultaan. Sopivan ulkoasun löytymiseen onkin tehtävä kompromisseja ja on tärkeää pohtia myös kartan kohdeyleisöä.

Kurssi on ollut mielestäni erittäin hyödyllinen monessakin suhteessa. Teemakarttojen tekeminen on avannut silmät paljon monimutkaisempaan työprosessiin, kun mitä aiemmin olin ajatellut. Kurssin kuluessa tietynlainen kriittinen katsaus erilaisiin teemakarttoihin on kehittynyt. Tätä pidän erityisen tärkeänä eri informaatioiden hyödyntämisessä myös tulevaisuuden opinnoissa.

Mapinfon käyttö tuntui aluksi hyvinkin vaivalloiselta ja sekavalta, mutta kurssin päätettyä on siitä muodostunut yhtenevä ja järkevä kokonaisuus. Mapinfo käytännössä tulee varmasti vaatimaan keskittymistä ja niin sanotusti uudelleen oppimista, mutta kurssi on taannut loistavan lähtökohdan sen hyödyntämiseen myös jatkossa.

Lähteet

Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto, The IUCN Red List of Threatened Species, <http://www.iucnredlist.org/>

International Tourist Arrivals Worldwide and by Regions,
<https://knoema.com/ITAWR2016/international-tourist-arrivals-worldwide-and-by-regions>

WWF, Species overview,
<https://www.worldwildlife.org/species>

Cool Antarctica, Endangered or Vulnerable to Becoming Endangered in the Future
<http://www.coolantarctica.com/Antarctica%20fact%20file/wildlife/endangered_antarctic_animals.php>

Torkko, Jussi (1.3.2017). Seitsemäs kurssikerta: Mombasa. (16.3.2017)
<https://blogs.helsinki.fi/torkjuss/>