Kategoria: Tekstin kokonaisrakenne

Julkaistu

Toisto

Tarkista, onko tekstissä turhaa toistoa.

Toisto on usein tarpeen tekstiä sidostavana aineksena, mutta joskus se kuitenkin on vain kömpelöltä kuulostavaa sanojen, sanavartaloiden, pääteainesten, ilmausten tai ajatusten toistoa.

Tutkimus on toteutettu alueellisesti suhteellisen suurella alueella.

Tutkimus on toteutettu suhteellisen suurella alueella.

Asiantuntija haastatteluja on käytetty selventämään tutkimuksessa käytettyjä käsitteitä.

Asiantuntijahaastatteluilla on selvennetty… .

Työyhteisöön perehdytyksen tarkoituksena on perehdyttää kaikki uudet työntekijät työyhteisöön.

Kaikki uudet työntekijät perehdytetään työyhteisöön.

Erityisen yleistä toisto on numeroilmausten yhteydessä, mutta esiintyy sitä muuallakin.

Näyttely on avoinna 1. – 30.9. välisenä aikana.

Näyttely on avoinna 1. – 30.9.2006.

“Oma”-sanaa ei useimmiten tarvitse käyttää omistusliitteen lisänä, jos omistussuhdetta ei haluta korostaa tai jos omistaja käy ilmi muutenkin.

Tutkimuspäiväkirja auttaa kirjoittajaa jäsentämään omia ajatuksiaan.

Tutkimuspäiväkirja auttaa kirjoittajaa jäsentämään ajatuksiaan.

“Teimme omista unelmistamme totta, kun saimme viimein artikkelin julkaistua”, totesi tutkimusryhmän johtaja.

“Teimme unelmistamme totta, kun saimme viimein artikkelin julkaistua”, totesi tutkimusryhmän johtaja.

Tarkista, onko sanoissa turhia liitteitä.

  • Kirjoitetussa kielessä kysymyssanana käytetään pelkkää kysymyssanaa (esimerkiksi miksi) tai kysyvää liitepartikkelia (-ko/-kö) ilman ylimääräisiä liitepartikkeleita, esimerkiksi “miksiköhän”.
  • “Myöskin”-sanassa on toistoa, kirjoitetussa tekstissä käytetään joko myös tai -kin-liitepartikkelia.
Julkaistu

Sidosteisuus

Tarkista, onko teksti sidosteista eli kiinteää.

  • Onko teksti hyvin jäsennelty kokonaisuus?
  • Onko tekstin kappaleiden esitysjärjestys sujuva? Kytkeytyvätkö kappaleet toisiinsa luontevasti?
  • Kytkeytyvätkö tekstin virkkeet toisiinsa? Toimivatko viittaussuhteet?

Sidosteisuutta luovat esimerkiksi samaviitteiset sanat (synonyymit ja pronominit) ja sidossanat (kuten konjunktiot). Myös käsitehierarkiat (ylä- ja alakäsitteet) sekä abstraktiotasoltaan erilaiset käsitteet (teoria ja havaintoesimerkit) luovat tekstiin sidosteisuutta.

Esimerkkejä

Osoita asioiden kulku käyttämällä aikaan tai järjestykseen viittaavia ilmauksia.

Ennen kuin valitsee pro gradu -työnsä aiheen, kannattaa tutustua siihen, millaista aiempaa tutkimusta aiheesta on olemassa. Vasta sen jälkeen voi tietää, onko aihetta syytä tutkia enemmän.

Osoita asioiden väliset suhteet käyttämällä konjunktioita (sillä, koska, vaikka, joten…) ja suhteita kuvaavia ilmauksia (toisaalta, samoin, lisäksi…).

Pro gradu -työn kirjoittaminen voi olla vaikeaa. Opiskelija ei ole motivoitunut tutkimaan valitsemaansa aihetta. Hän ei aina saa kunnollista ohjausta. Aiheen ja ohjaajan vaihtaminen voisi auttaa.

Pro gradu -työn kirjoittaminen voi olla vaikeaa, jos opiskelija ei ole motivoitunut tutkimaan valitsemaansa aihetta. Siihen taas saattaa olla syynä se, ettei hän saa kunnollista ohjausta. Tällöin aiheen ja ohjaajan vaihtaminen voisi auttaa.

Lauseiden ja kappaleiden syy- ja seuraussuhteiden tulisi olla kohdallaan. Seuraavassa esimerkissä näin ei ole:

Tutkimukseni on kvalitatiivinen, koska aihe kiinnostaa minua erityisesti.

Julkaistu

Punainen lanka

arkista, onko teksti loogista ja löytyykö tekstin punainen lanka. Myös asiatekstissä on oltava juoni, jota lukijan on helppo seurata. Tutkielmassa punaisena lankana läpi tekstin kulkee se, miten teksti etenee kohti johdantojaksossa asetettua tavoitetta: tutkimustehtävän tai -ongelman ratkaisua, tiedon löytämistä.

Tutkielman otsikointi ja lukujen keskinäinen järjestys kuvastavat punaisen langan etenemistä tekstissä. Lukijalle voi antaa lukuvihjeitä myös lisäämällä tekstiin metatekstiä.

Tarkastelen tässä tekstissä kirjoittamista prosessina. Esittelen aluksi kirjoittamisprosessin vaiheet: valmistautumisen, luonnostelun, muokkaamisen ja viimeistelyn. Sen jälkeen käsittelen yksityiskohtaisemmin prosessikirjoittamisen etuja. Lopuksi…

Teksin osien tulisi liittyä johdonmukaiseksi tekstiksi siten, että syy- ja seuraussuhteet ovat selvillä ja lukijan on helppo seurata kirjoittajan ajatuksenjuoksua. Seuraavassa esimerkissä näin ei ole:

Tutkimukseni on kvalitatiivinen, koska aihe kiinnostaa minua erityisesti.

Hyvät otsikot, kuviot, taulukot, luettelot ja tutkimuksen selkeä jäsentely auttavat lukijaa.

Julkaistu

Otsikko, otsikointi

Tarkista tekstin otsikointi. Hyvä otsikko on lyhyt, tarkka ja usein myös iskevä. Otsikon päätehtävänä on herättää lukijan mielenkiinto ja johdattaa aiheeseen. Otsikko kertoo myös jotakin tekstin tarkoituksesta ja näkökulmasta. Eri tieteenaloilla ja eri julkaisuilla voi olla omat otsikointiohjeensa, joita kirjoittajan tulee noudattaa.

  • Hyvä otsikko parantaa tekstin luettavuutta ja ymmärrettävyyttä. Otsikointi paljastaa myös tekstin osien suhteet: Mitkä osat ovat samanarvoisia ja mitkä alisteisia?
  • Otsikoissa suositaan yleensä perusmuotoja, ja otsikkojen tulee sopia tekstin tyyliin.
  • Hyvät alaotsikot ovat rakenteeltaan samankaltaisia tai muutoin tekstin kannalta tarkoituksenmukaisia.

1.1 Kirjoittamisen opetus ala-asteella 2000-luvulla luokanopettajien näkökulmasta
1.2 Miten kirjoittamista opetetaan lukiossa aineenopettajien mukaan?

1.1 Kirjoittamisen opetus ala-asteella luokanopettajien näkökulmasta
2.2 Kirjoittamisen opetus lukiossa aineenopettajien näkökulmasta

  • Otsikkoja ei alleviivata, sillä se saattaa haitata lukijaa. Alleviivaus on vanhanaikainen korostuskeino.
  • Otsikon loppuun ei tule pistettä. Sen sijaan kysymysmerkki voi olla mahdollinen. Kirjoittajan on siinä tapauksessa huolehdittava siitä, että tekstissä vastataan otsikon kysymykseen.
  • Lopuksi kirjoittajan on huolehdittava siitä, että kaikki otsikot ovat sekä sisällyksessä että tekstissä samassa kirjoitusasussa.
Julkaistu

Luettavuus

Tarkista, onko teksti helppolukuista ja yksitulkintaista. Ongelmana voivat olla tekstin sidosteisuuden puute, lauserakennevirheet, sanajärjestys, epäkieliopilliset muodot, vieras vaikutus, sananvalinta tai ajatuksen epäselvyys.

Tarkista myös, onko lauseessa sellaisia samassa sijamuodossa taipuvia sanoja, jotka häiritsevät selvyyttä, hämärtävät ajatusta tai vaikeuttavat asian ymmärtämistä.

Merkittävänä tukena oli varsinkin Virtasen säätiön tutkimusryhmän johtajalle myöntämä apuraha.

Merkittävänä tukena oli varsinkin apuraha, jonka Virtasen säätiö myönsi tutkimusryhmän johtajalle.

Opetuksen kehittämisessä pääpaino oli vertaispalautteen hyödyntämisessä.

Opetuksen kehittämisen pääpaino oli vertaispalautteen hyödyntämisessä.

Lautakunta on hankkinut rehtori Matti Meikäläiseltä Tampereen yliopistosta lausunnon korkeakoulujen rakennemuutoksen vaikutuksesta opetuksen tuloksellisuuteen.

Lautakunta on hankkinut Tampereen yliopiston rehtorilta Matti Meikeläiseltä lausunnon korkeakoulujen rakennemuutoksen vaikutuksesta opetuksen tuloksellisuuteen.

Julkaistu

Kappale

  • Tarkista kappaleen perusajatus, rakenne ja paikka tekstissä.
  • Kehno kappale on usein joko pitkä ja monimutkainen tai yksinäinen löyhästi muuhun tekstiin liittyvä yhden tai kahden virkkeen lisäys. Koko sivun kappale on aina liian laaja ja yhden virkkeen kappale liian suppea.
  • Yhdessä kappaleessa voi olla vain yksi ydinajatus. Kappale tuo tekstiin aina jotain uutta. Kehno kappale voi siis olla kokonaan tarpeeton, rakenteeltaan ja sisällöltään epäselvä tai väärässä paikassa. Ehkä kappaleen virkkeet pitää työstää johonkin toiseen kappaleeseen.
  • Tarkista lopuksi sekä muokattujen kappaleiden virkkeiden että koko tekstin kappa leiden järjes tys. Huomaa, että yhden kappaleen muokkaus aiheuttaa yleensä muutoksia koko tekstiin.