Johtajan katsaus

Kahden etätyövuoden jälkeen kielikeskuslaiset pääsivät palaamaan kampukselle alkuvuodesta 2022. Moni sai uuden työhuonetoverin, sillä taloussäästöjen vuoksi osasta henkilöstön työtiloja oli edellisvuonna luovuttu ja jäljelle jäävät tilat uusittu syksyn 2021 aikana, myös monipaikkatyötä silmällä pitäen. Keväällä lähiopetusta oli jo jonkin verran ja syksystä enenevästi. Opetus ei kuitenkaan palannut takaisin entiseen malliin. Koronavuosien positiivisena saldona kielikeskusopettajat olivat kehittäneet monimuotoisia, lähi-, etä- ja verkko-opetusta yhdisteleviä kurssitoteutuksia, jotka tulivat jäädäkseen.  

Kevään ja alkusyksyn ajan työstettiin joukolla opetussuunnitelmaa lukuvuosille 2023–2026. Yksi merkittävimpiä asioita uudessa opetussuunnitelmassa on opetuksen monimuotoisuus. Suuresta osasta kieliä opiskelija voi jatkossa valita erilaisia opiskelutoteutuksia lähes kaikilla taitotasoilla. Yliopiston opetussuunnitelman painopistealueet, kuten jatkuva oppiminen, opiskelijoiden hyvinvoinnin tukeminen sekä kestävyys ja vastuullisuus, näkyvät Kielikeskuksen opetuksessa ja muussa toiminnassa entistä selvemmin. 

Edellisenä vuonna aloitetut esihenkilövalmennus, työyhteisötaitojen kehittämisohjelma ja digitaalisen osaamisen kehittämisohjelma saivat jatkoa. Esihenkilöt osallistuivat 360-arviointiin ja pääsivät pohtimaan kehittymissuunnitelmiaan henkilökohtaisen valmentajan tuella. Työyhteisötaidoissa käsiteltiin muutostilanteita ja digitaalisen osaamisen koulutuksissa useita ajankohtaisia digipedagogisia aiheita. Muissa vuoden 2022 tapahtumissa keskityttiin muun muassa tietoisuuteen osallistavasta ja yhdenvertaisesta kielenkäytöstä, verkko-opetuksen tulevaisuuteen, hybridiopetuksen uhkiin ja mahdollisuuksiin sekä fyysisten oppimisympäristöjen kehittämiseen hyvinvoinnin näkökulmasta.  

Huomattava muutos Kielikeskuksen opetuksessa on jatkuva oppiminen. Avoimen yliopiston toiminta erillisenä organisaationa lakkasi vuodenvaihteessa 2023, ja jatkossa avoin opetus suunnitellaan osana tiedekuntien ja Kielikeskuksen opetusta.  Kielikeskus halusi ennakoida muutosta ja perusti sitä tukemaan jatkuvan oppimisen työryhmän. Avointa yliopisto-opetusta pilotoitiin jo syyslukukaudella 2022 avaamalla kursseilta useita paikkoja avoimen väylän opiskelijoille. Yliopiston Kielikeskukselle asettama tavoite on 6000 jatkuvan oppimisen opintopistettä vuoden 2024 loppuun mennessä. 

Yhteisö elää – talous tasapainottuu 

Ihmiset tekevät kielikeskusyhteisön. Vuonna 2022 toisia hyvästeltiin, toisia toivotettiin tervetulleiksi. Kielikeskuksen pedagoginen yliopistonlehtori Heini Lehtonen siirtyi loppukesällä muihin tehtäviin. Monivuotinen kiinan opetusyhteistyö Konfutse-instituutin kanssa päättyi keväällä, ja yliopiston lisärahoituksella Kielikeskukseen palkattiin kaksi vakituista omaa kiinan opettajaa. Johtajan tehtäviä osa-aikaisena syksystä 2021 hoitanut Päivi Karimäki-Suvanto palasi elokuussa päätoimiseksi keskustakampuksen kehittämispäälliköksi.  

Uusi johtaja Katja Bergbacka aloitti Kielikeskuksessa syyskuun alussa. Hän tutustui ensitöikseen henkilökuntaan ja Kielikeskuksen perustoimintaan sekä jatkoi Kielikeskuksen rakenteellisen kehittämisohjelman edistämistä yliopiston vuoden 2020 raportin pohjalta. Osana rakenteellista kehittämistä pääkaupunkiseudun korkeakoulujen kielenopetusyhteistyön ensimmäiseksi pilotiksi valikoitui henkilöstökoulutus. 

Vuonna 2021 aloitetun talouden sopeuttamisohjelman ansiosta Kielikeskuksen talous on saatu tasapainotettua ja Kielikeskus saavutti yliopiston riskipuskurivaatimuksen 4–6 %. Tähän vaikuttivat laajan säästöohjelman lisäksi pandemia-ajan erityisjärjestelyt: muun muassa täyttämättä jätetyt tehtävät, tuntiopetuksen väheneminen, tiloista luopuminen ja etäopetus. Tavoitteena on edelleen vahvistaa Kielikeskuksen taloudellista liikkumavaraa perusmenojen muodostaessa lähes 99 % Kielikeskuksen menoista.  

Kielikeskuksen uusi johtokunta aloitti toimintansa keväällä 2022. Lokakuun kokouksessa käsiteltiin toimintasuunnitelman päivitykset vuodelle 2023 sekä hyväksyttiin henkilöstösuunnitelman päivitykset. Lisäksi johtokunta keskusteli käännöspriorisoinneista. Käännöspalveluissa otettiin 1.11. alkaen käyttöön käännettävien tekstien priorisointijärjestys tekstityypeittäin ja toimialoittain. Priorisoinnin toivotaan vähentävän etenkin ruotsin käännösten ruuhkautumista. 

Kehittyvä ja kehittävä Kielikeskus  

Vuosittain järjestettävässä Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston kielikeskusten yhdeksännessä yhteisessä minikonferenssissa kuulimme uusia näkökulmia ja mielenkiintoisia esityksiä kieltenopetuksesta, kehittyvästä kielikeskusopetuksesta sekä autonomisista, turvallisista ja moninaisista oppimisympäristöistä. Lisäksi kääntäjät ja kielentarkistajat työskentelivät yhteisessä työpajassa. Konferenssi toi esille kielikeskusopetuksen laajan tutkimuskentän aina kielitietoisuudesta työelämässä esimerkiksi espanjan menneen ajan aikamuotojen parempaan ymmärtämiseen. 

Yliopiston laitokset laativat syksyn 2022 aikana varautumissuunnitelman, jonka tavoitteena oli varmistaa perustehtävien mahdollisimman häiriötön hoitaminen poikkeusoloissakin. Myös Kielikeskuksessa tehtiin yliopiston ohjeiden mukaisesti suunnitelma sähkökatkojen varalta. Onneksi suunnitelmaa ei ainakaan vuonna 2022 tarvittu käytännössä. 

Kielikeskuksessa tehtiin syksyllä myös viiden vuoden välein tehtävä lakisääteinen työpaikkaselvitys yhteistyössä Mehiläisen kanssa. Työpaikkaselvitykseen valittiin kolme riskien arviointikohdetta: opetustehtävät ja oppimisen tuki, esihenkilöt ja Kielipalvelut. Selvityksessä nousi osittain esille viitteitä työn muuttumisesta aiempaa sirpaleisemmaksi, mikä lisää kiireen tuntua. Kokonaisuudessaan Kielikeskuksen työskentelyilmapiiri on hyvä ja työ koetaan merkitykselliseksi. 

Kielikeskus maan suurimpana kielikouluttajana koetaan edelleen hyväksi yhteistyökumppaniksi niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin, mikä tuo mielenkiintoa ja kokemuksen arvostuksesta kielikeskuslaisten työhön. Voimme sanoa olevamme ylpeästi kielikeskuslaisia! 

Lämpimät kiitokset koko Kielikeskuksen henkilöstölle työstänne kielenopetuksen, kääntämisen, kielentarkastuksen ja asiantuntijatyön osalta sekä aktiivisesta ja innostuneesta osallistumisestanne kehittämistyöhön! Kiitos myös kaikille Kielikeskuksen esihenkilöille sitoutuneesta työotteestanne niin omien yksiköittenne kuin koko Kielikeskuksen hyväksi! Yhdessä tehden on hyvä jatkaa tärkeää työtämme kieli- ja viestintätaitojen ja -osaamisen alalla! 

 

Katja Bergbacka 

Kielikeskuksen johtaja 

Sinikka Karjalainen  

Kielikeskuksen varajohtaja, kehittämispäällikkö