Helsingin yliopisto uusi kolmevuotiset opetussuunnitelmansa vuoden 2022 aikana, ja uudet OPSit astuvat voimaan syksyllä 2023. Kielikeskuksessa pandemia-ajan opetuskokemuksia ja uutta tutkimustietoa haluttiin tuoreeltaan hyödyntää opetussuunnitelmatyössä. Opetussuunnitelma koostettiin kaikkien kielikeskuslaisten yhteistyöllä niin johtoryhmässä, opetuksen kehittämisryhmässä, varta vasten perustetussa OPS-ryhmässä kuin koko henkilöstölle suunnatuissa pedagogisissa työpajoissakin.

Opetussuunnitelmatyön selkärankana oli strategian ja pedagogiikan vahva yhteys sekä mahdollisuus hyvin monipuolisiin ja –muotoisiin opetustoteutuksiin. Taustalla vaikuttivat runsaasti lisääntyneet etä- ja verkko-opetuskokemukset. Paljon merkitystä oli myös Kielikeskuksessa pandemia-aikana tehdyn kyselytutkimuksen tuloksilla.

Kielikeskuksessa tutkittiin pandemia-aikana opiskelijoiden kokemuksia viestintä- ja kieltenopiskelusta ja havaittiin, että riittävää variaatiota opetustarjonnassa ei tuota pelkästään se, tarjotaanko kurssi verkossa vai luokassa, tai mihin aikaan kurssia opetetaan. Systemaattista joustoa ja keskenään erilaisia tapoja tarvitaan myös vuorovaikutus- ja yhteistyömuotoihin. Yhtäältä on tärkeää turvata lähiopiskelua ja opettajan tilanteista läsnäoloa kaipaavien, ja sitä vailla olleiden, opiskelijoiden tarpeet. Toisaalta on perusteltua luoda entistä enemmän mahdollisuuksia itseohjautuville ja autonomiaa kaipaaville opiskelijoille sekä opiskelijoille, joiden elämäntilanteet ovat aikataulullisesti sirpaleisia tai poikkeuksellisia. Joillekin on tarkoituksenmukaista kehittää kurssilla myös työelämä- ja ryhmätaitoja tiiviissä vertaisvuorovaikutuksessa, joillekin tulee räätälöidä itsenäisempiä ratkaisuja, joista muut oppijat eivät ole riippuvaisia.

Kehittämisprosessit ovat yleensä pitkiä, perustellustikin, ja toisaalta yhteiskunnalliset muutokset edellyttävät joskus viestintä- ja kieltenopetukselta nopeatakin reagointia. Opetuksen käytännöissä opetussuunnitelma voi vanheta nopeastikin, jos siinä on liian tiukasti sitouduttu yksipuolisiin toteutusmuotoihin ja osaamiskäsityksiin.

Kielikeskuksen uusi opetussuunnitelma pyrkiikin olemaan joustava ja erilaiset opiskelu-, vuorovaikutus- ja työskentelymuodot mahdollistava. Yhteisissä keskusteluissa on kiinnitetty huomiota paljon siihen, miten vahva ja yhdessä jaettu pedagoginen perusta mahdollistaa hyvin monenlaiset toteutusmuodot. Opetuksen kehittäminen ja uusien kurssimuotojen luominen ovat mahdollisia myös opetussuunnitelmakauden sisällä, yhdessä päätettyjen osaamistavoitteiden mukaisesti.

Monipuolisten opiskelumuotojen rinnalla opetussuunnitelmassa on kiinnitetty huomiota jatkuvaan oppimiseen. Opetussuunnitelmatyössä opintojaksoja on tarkasteltu siten, että jatkuvalle oppimiselle on tilaa. Lähtökohtaisesti valtaosa Kielikeskuksen tulevasta opetussuunnitelmakauden opetustarjonnasta voidaan tarjota myös avoimen yliopisto-opiskelun kautta.

Pandemian jälkeiseen kieli- ja viestintäpedagogiikkaan liittyy myös avoimia kysymyksiä, joita Kielikeskuksessa tullaan yhdessä ratkomaan strategian, pedagogiikan ja käytännön tasoilla. Entistä inklusiivisemmat, saavutettavammat ja turvallisemmat oppimisympäristöt ovat kehittämisen arvoisia tavoitteita. Onneksi keinoja on monia, ja kaikkia niitä tarvitaan.

Janne Niinivaara

Opetuksen kehittämisen asiantuntija