Kielitieteen olympialaisten ohella voit nyt osallistua myös uuteen kansainväliseen online-kilpailuun! Lisätietoja alla sekä osoitteessa https://onling.org/
***
We are pleased to announce that the second Online Olympiad in Linguistics is taking place this January. Secondary/high school students from any country are eligible to participate.
The 2020 Olympiad starts on Friday, January 24 (7:00 amUTC) and will run until Monday, January 27 (10:00 pmUTC). In order to participate, you must first register for the competition. You can then begin working on the problems at any time during the contest period. From the moment you first see the test, you will have 4 hours and 30 minutes to work on the problems and type in your answers. (Less time will be available if you start the test after 5:30 pmUTC on January 27.) You do not need to explain your answers in this year’s contest.
The test consists of four problems of varying difficulty. Some of the problems are interactive, and some feature audio or video. You’ll probably need a laptop or a desktop computer and a set of headphones to work comfortably. The problems are self-sufficient — you don’t need to have any prior knowledge of linguistics or languages to participate (apart from your chosen working language).
We currently offer English, Russian, Spanish, German, Portuguese (Brazilian), Romanian, Polish, Ukrainian, Chinese (traditional), Japanese, and Korean as working languages: the problem set is available in each of these languages, and you can use any of them when inputting your answers. You can specify your working language during registration and update your preference in the contest area before you start working on the problems. Your choice, however, becomes final once you have seen the problem set.
The results of the contest will be published no later than January 31. Contestants will be able to appeal the results until February 2.
During the contest, participants are required to work individually and are not allowed to use any outside help. In particular, any interaction with other people or the Internet (apart from this website) is prohibited.
If you’ve got any questions or have encountered any issues, please contact us at info@onling.org or via our Facebook page.
***
HUOM. Suomen kielitieteen olympialaiset (KiOl) ja Online Olympiad in Linguistics (Onling) ovat kaksi eri kilpailua.
Kielitiede pääsi kurkistamaan lukioon ja lukiolaiset kielitieteeseen, kun kielitieteen olympialaiset vierailivat kielilukion kieliviikolla.
Helsingin kielilukiossa vietettiin lokakuun lopulla kieliviikkoa, jonka aikana lukiolaisille oli tarjolla monipuolista kieliin liittyvää ohjelmaa: noin kahdenkymmenen työpajan vieraina oli muun muassa Helsingin yliopiston opiskelijoita ja tutkijoita, ja vierailujen aiheet vaihtelivat klassisten kielten opiskelusta kieliteknologian viimeisimpiin kuulumisiin. Myös kielitieteen olympialaiset osallistuivat kieliviikkoon pitämällä työpajan lukiolaisille.
Työpajassa ratkottiin kehonosien nimiä tehtävässä, jonka aineistona oli Iaoa (3,5 miljoonaa puhujaa), tiriyoa (2000 puhujaa) ja thaayorrea (250 puhujaa). Lisäpähkinäksi lukiolaiset saivat mystisen sanaristikon, joka piti täyttää viroksi. (Tehtävien laatijat: Olga Fedorova ja Ivan Derzhanski.)
Heini Arjava, Ksenia Shagal ja Laura Ihalainen kertovat olympialaisista. Kuva: Helena Antikainen.Lukiolaiset pulmien parissa. Kuva: Helena AntikainenKsenia Shagal tarjoilee oikeat vastaukset. Kuva: Laura Ihalainen
Haluaisitko sinäkin kielitieteen olympialaisten työpajan vierailulle lukioosi? Ota yhteyttä: ki-ol@helsinki.fi.
Ps. Kielitieteen olympialaisten ensi kevään ajankohta on jo selvillä: online-kilpailu järjestetään 29.2.-1.3.2020. Merkkaa kalenteriisi ja kerro kaverille!
Tässä postauksessa Suomen joukkueen olympiaviikon tunnelmat Kielitieteen kansainvälisissä olympialaisissa (IOL) Korean Yonginissa 28.7.-3.8.2019 sekä vuoden 2019 olympialaisten tehtävät, ratkaisut ja tulokset.
Matkaanlähtökirjoitus ja joukkueen jäsenten esittely löytyvät täältä.
Nerissa, Xuefei, Tia, Alma ja korealainen ateria riisillä ja saniaisilla
Alku
Kimchi on korealaista tulista fermentoitua hapankaalia. Se on kuuluisa ruoka, mutta harvempi tietää, että Koreassa sitä syödään jokaikisellä aterialla. Niinpä myös Suomen joukkue aloitti Hankuk-yliopiston kampuksella päivänsä kimchillä ja riisillä aamukahdeksalta koko olympiaviikon ajan. Koska kisaviikko oli täpötäynnä ohjelmaa, ärhäkkä aamuherätys tuli myös tarpeeseen!
Kielitieteen kansainväliset olympialaiset 2019 olivat järjestyksessä 17:nnet, ja ne järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa Etelä-Koreassa. Ja aivan kuten kiinalaiset Pekingin ensimmäisten kesäolympialaisten aikaan vuonna 2008, myös korealaiset olivat selvästi päättäneet, että Yonginissa lähellä Soulia käydyistä olympialaisista tulisi tähänastisista kisoista suurimmat, kauneimmat ja mahtipontisimmat.
Niinpä IOLin primusmoottorin Minkyu Kimin johtama organisaatio oli järjestänyt todella hienon ja komean tapahtuman, jossa kulttuurisen ja kulinaarisen sisällön määrä häkellytti ja aikataulut pitivät täydellisesti, vaikka mukana oli 350 osallistujaa. Kun suureksi johtajaksikin tituleerattu Minkyu tuskaili Soulin museoretkillä viiden minuutin myöhästymisistä, suomalaiset tunsivat kerrankin olonsa oikein kotoisaksi.
Hyvästä tunnelmasta piti huolta myös ja ennen kaikkea IOL-perhe itse. Ja kuten aina, olympialaisten sielun eli kilpailun perustajan, bulgarialaisen tietokonelingvisti Ivan Derzhanskin osakseen saama palvonta saavutti yksimieliset ja myyttisiin vivahtavat mittasuhteet.
(Kuva: Cathy Doan)
Kisat alkoivat tiistaina henkilökohtaisella kilpailulla, jossa kilpailijat saivat tutustuttavakseen kieliaineistoja useimmille suomalaisille tuntemattomilla Papua-Uudessa-Guineassa, Pohjois-Amerikassa, Aasiassa ja Afrikassa puhutuilla kielillä. Mutta kuten tunnettua, IOLissa ennakkotietoja kielitieteestä ei tarvita. Tärkeimmät lyömäaseet kisassa ovat looginen päättelykyky ja hyvä kielen taju.
Tänä vuonna olympialaisten vaikeimpana pähkinänä pidettiin kolmostehtävää, jossa tulkittavana oli keskipersian kirjapahlavin kirjoitusjärjestelmä. Tehtävän oli laatinut André Nikulin.
Alla oleva kuvaaja näyttää, kuinka kilpailijat ongelmasta suoriutuivat:
Pahlavi: Nolla pistettä saaneet vasemmalla, täydet pisteet saaneet oikealla
Lukiolaiset itse kommentoivat kolmostehtävää mustansävyisesti:
Muissa tehtävissä joutui analysoimaan yongkomin lauserakenteita, jurokin värisanalausekkeita, länsitaranganin reduplikaatiota ja noonin ajanilmaisuja. Yksikään tehtävä ei ollut helppo, joten tänäkin vuonna mitali irtosi 46 pisteellä sadasta ja kunniamaininta 37 pisteellä. Kaikkia tehtäviä ratkaisuineen voi tutkia täältä.
IOLiin kuuluu henkilökohtaisen kisan lisäksi myös tiimitehtävä, jossa joukkueelle annetaan pohdittavaksi ensimmäistä kisapäivää monimutkaisempi kielitieteellinen aineisto. Tällä kertaa kilpailijat saivat pohtia vähän vähemmän ilmiselvää merkityskokonaisuutta, rytmisen kilpavoimistelun arvostelujärjestelmää. Mikäli uskomme tuomaristoa – ja miksi emme uskoisi – myös symboleita ja syntaktisia hierarkioita sisältävää systeemiä voidaan tulkita kieleen verrattavana semioottisena järjestelmänä. Tällaisia tehtäviä on ollut IOLissa aiemminkin.
Suomen joukkue oli tyytyväinen tiimityöskentelyynsä, johon kuului eri liikkeiden testailua valvojan pistävän katseen alla (tämän joukkueenjohtajakin olisi halunnut nähdä). Tiimitehtävään voi perehtyä täältä.
Kielitieteen olympialaisissa mitaleja ja kunniamainintoja jaetaan noin puolelle kaikista noin 200 osallistujasta. Suomi ei tänä vuonna päässyt palkintokantaan kiinni, mutta se ei ehtinyt harmittaa pitkään, kun huomattiin, että myös Ruotsi ja Tanska jäivät ilman kotiinvietävää. Kisaviikon aikana ruotsalaiset virittivätkin keskustelua siitä, pitäisikö pohjoismaihin perustaa omat IOLiin orientoivat kielitieteen olympialaiset, kuten Tyynenmeren alueen maat ovat jo tehneet (APLO).
Keskusteluissa nousi esiin se, että pohjoismaisessa yhteistyössä voisi syntyä myös uusia keinoja kertoa kielitieteestä kouluissa. Koululaisten tietoisuus maailman kielitilanteesta on edelleen vähäistä lähes kaikissa maissa, ja moni pitääkin siihen tutustuttamista IOLin kenties tärkeimpänä varsinaisena tehtävänä.
Suomen joukkuekin toivotti kielitieteen tervetulleeksi lukio-opetukseen. Näin Xuefei tiivisti yleiset tuntemukset: ”Kouluissa voisi olla paremmin mahdollisuuksia tutustua kielten monimuotoisuuteen, joka on yleissivistävää kaikille kielistä vähemmän kiinnostuneillekin.”
Kuva: Avajaisissa huomioitiin suomalaisten kielitieteilijöiden korean kieleen liittyvät saavutukset.
Loppu
Entä tulokset? IOLin kirkkaimmat mitalit jaettiin odotetusti suurten maiden (Kanada, USA, Iso-Britannia, Puola, Japani, Kiina, Brasilia ja IOLin perustajamaa Bulgaria) edustajien kesken, ja koko kisan ykkönen ilmiömäisellä 98,7 pisteen pistemäärällä oli Kanadan Ken Jiang. Pahlavi ei siis lopulta muodostunut koettelemukseksi kaikille. Kaikki tämän vuoden tulokset voi lukea täältä.
Suomen joukkue oli Korean kisoista vaikuttunut, ja IOL ja KiOl kääntävät nyt katseensa kohti ensi vuotta ja Latviaa. Yonginista jäimme kaipaamaan kimchin ja kielitieteen lisäksi muun muassa herkullista merilevää, huikeita maisemia, elegantin vieraanvaraisia korealaisia sekä ilmastointia, joka pelasti suomalaiset 30 asteen ja 85 kosteusprosentin helteessä.
Suomen kielitieteen olympialaisia tukee Koneen säätiö.
Suomen vuoden 2019 joukkue aloittaa tänään kisamatkansa Etelä-Korean Yonginiin, jossa käynnistyvät pian 17:nnet ja tähän mennessä suurimmat kielitieteen kansainväliset olympialaiset, IOL (International Linguistics Olympiad) 36 maan ja 54 joukkueen voimin.
Kielitieteen olympialaiset ovat lukiolaisten kansainvälisten tiedekilpailujen joukossa tuore mutta jo täysin vakiintunut tulokas. Huhujen mukaan ne ovat myös tunnelmaltaan hieman luonnontieteellisiä sisarkilpailujaan rennompi tapahtuma. Rento meininki ei kuitenkaan koske itse kilpailutehtäviä, joiden loogista päättelykykyä vaativissa sanasto- ja kielioppipähkinöissä on haastetta kokeneillekin lingvisteille.
Alla Suomen joukkueen esittely – katsotaan miten kisoissa tällä kertaa käy!
Xuefei, Nerissa, Tia ja Alma Helsingin Sea Lifessa
Suomen IOL-joukkue:
Tia Iskanius, 17, käy Päivölän matematiikkalinjaa, pitää lentopalloanimesta ja varustautuu kisaan vuorella Snickersejä. Suhde kieleen: Erityisesti keinotekoiset kielet (engl. conlangs) kiinnostavat. Äidinkieli englanti koska syntynyt Floridassa – opiskellut myös ranskaa ja japania. Odottaa IOLilta: Kiinnostavaa kilpailua, jännittäviä ihmisiä, Korean demilitarisoidun vyöhykkeen näkemistä.
Alma Jyränki, 17, käy Ressun lukiota eikä viihdy somessa. Suhde kieleen: Kielten opiskelu on portti sekä kielen analyysiin että historiaan (erityisesti klassiset kielet). Haluaisi opiskella mahdollisimman monia kieliä oppimatta niitä (toim. huom: lingvistien tavaramerkki). Aikoo pyrkiä opiskelemaan latinaa ja muinaiskreikkaa. Odottaa IOLilta: Muiden kielistä kiinnostuneiden tapaamista ja uusia syvällisiä näkökulmia kieleen.
Nerissa Shakespeare, 17, valmistui juuri Päivölän matematiikkalinjalta, kuuluu myös Suomen matematiikkaolympialaisten joukkueeseen ja joutuu puhumaan jokaisen uuden tuttavuuden kanssa englantilaisesta näytelmäkirjallisuudesta. Suhde kieleen: Kieli on työkalu ja tapa jakaa ymmärrystä esimerkiksi matematiikan ja ohjelmointikielten kautta. Harrastus japanin opiskelu. Odottaa IOLilta: Mielenkiintoisia kilpailutehtäviä ja Korean kieleen ja kulttuuriin tutustumista.
Xuefei Wu, 18, käy Suomalaista yhteiskoulua, osallistuu IOLiin toista kertaa ja hankki tänä kesänä pitkään himoitsemansa limasieniviljelmän. Suhde kieleen: Operoi kolmella yhtä vahvalla kielellä, mandariinikiinalla, suomella ja englannilla. Odottaa IOLilta: Pitkiä katseita, joita seuraa kansainvälisen äänneaakkoston (IPA) oudoimpien äänteiden harjoittelusta julkisilla paikoilla. Yhteisten sukulaissanojen etsimistä Viron ja Unkarin joukkueiden kanssa.
Joukkuetta Koreassa ohjaa Helsingin yliopiston yleisen kielitieteen tohtorikoulutettava Heini Arjava, ja valmentautumista on johtanut Suomen kielitieteen olympialaisten perustaja, Helsingin yliopiston tutkijatohtori Ksenia Shagal.
Koreaan on luvattu kuumaa ja kosteaa, mutta perinteisesti kuumissa maissa ilmastointi toimii. Pysykää kuulolla, jos tämänkertaiset (takuuvarmasti) haastavat kilpailutehtävät kiinnostavat! Pari ensimmäistä päivää menevät todennäköisesti aikaeroon totutellessa, mutta heti maanantaina kansainvälisen värikäs kisaohjelma pyörähtää käyntiin, ja tiistaina päästään tositoimiin IOLin henkilökohtaisessa kilpailussa.
나중에 보자!
Ksenia Shagal haastamassa Suomen joukkuetta kielitieteelliseen päättelyyn
Kielitieteen olympialaiset ovat lukiolaisille tarkoitettu kilpailu, joka tutustuttaa maailman kielelliseen monimuotoisuuteen. Kilpailutehtävien ratkaiseminen ei edellytä ennakkotietoja kielitieteestä tai tiettyjen kielten osaamista, vaan yleinen kiinnostus kieliin ja looginen päättelykyky riittävät. Olympialaiset on loistava mahdollisuus tutustua kielitieteeseen erityisesti niille lukiolaisille, jotka haluavat hakea yliopistoon opiskelemaan yleistä kielitiedettä tai muuta kieliainetta, mutta yhtä lailla kilpailu on tarkoitettu kaikille muillekin kielistä kiinnostuneille.
Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta ja Helsingin yliopiston Tiedekasvatuskeskus järjestävät Suomen kielitieteen olympialaiset jälleen tänä keväänä. Suomen kilpailu rakentuu kahdesta vaiheesta: Ensimmäinen vaihe järjestään online-kilpailuna 13.–14.4.2019. Vaiheessa parhaiten pärjänneet osallistujat kutsutaan loppukilpailuun Helsingin yliopistolle toukokuussa.
Kansallisen loppukilpailun neljä parasta osallistujaa pääsevät osallistumaan Suomen joukkueena kielitieteen kansainvälisiin olympialaisiin (International Linguistics Olympiad, IOL), jotka järjestetään tänä vuonna Yonginissa Etelä-Koreassa 29.7.–2.8. Matka on kilpailijoille ilmainen, ja joukkueen mukaan lähtee Helsingin yliopistoa edustava joukkueenjohtaja, joka vastaa myös joukkueen valmentamisesta.
Osallistu kilpailun ensimmäiseen vaiheeseen 13.–14.4.2019 näiden nettisivujen kautta!
Kielitieteen kansainväliset olympialaiset 2018 ovat ohitse! Tässä loppuraportissa koontia kilpailun tuloksista ja kuvasarja Suomen joukkueen Prahan-viikosta.
[ɟɛkuji]!
Olympialaiset kulminoituivat maanantaina tehtävien ratkaisujen julkistukseen ja palkintojenjakoon. Kuten muissakin tiedeolympialaisissa, IOLissa jaetaan erilaisia huomionosoituksia noin puolelle osallistujista: jaossa on kulta-, hopea- ja pronssimitaleita sekä kunniamainintoja. Jokaista palkintoa myönnetään useita kappaleita, kultamitaleita suhteessa vähiten. Suomikin sai heti ensi yrittämällä kotiinviemisiä Panagiotis Kapellisin kunniamaininnan myötä – hienoa, Panu! IOLissa kokemus ratkaisee erittäin paljon ja piste-erot ovat pieniä, joten ensikertalaisen Suomen pärjääminen oli kaikkea muuta kuin itsestäänselvyys.
Kulta- ja hopeamitalipöydän putsasivat tällä kertaa erityisesti Yhdysvaltojen, Puolan, Intian, Iso-Britannian, Taiwanin, Venäjän ja Bulgarian joukkueet. Tiimikisan kaksi parasta joukkuetta tulivat USA:sta, ja koko kilpailun parhaat yksilöpisteet sai viime vuoden kakkonen, Puolan Przemysław Podleśny. Oman palkintokategorian olisivat ansainneet myös tyylikkäimmät tuuletukset (voittaja: Intian Angikar Ghosal).
IOLiin osallistui tänä vuonna 49 joukkuetta noin 30 maasta, ja olympialaiset laajenevat jatkuvasti. Seuraavaksi mukaan odotellaan muun muassa Norjaa, Uutta-Seelantia ja Kolumbiaa sekä arvaillaan, mikä Afrikan maa liittyy ensimmäisenä IOL-maiden joukkoon.
Kielitieteen olympialaiset järjestetään vuonna 2019 Etelä-Koreassa – toivotaan, että matkarahoitus järjestyy myös seuraavalle Suomen joukkueelle! Kilpailutehtävien kautta maailman kielten monimuotoisuus avautuu nuorille kouluopetusta huimasti laajemmin, ja kielitieteestä enemmän innostuville IOL avaa ovia kansainväliseen lingvistiyhteisöön kauan ennen omaa tutkijanuraa.
Joukkueenjohtaja kiittää hienosta viikosta, jonka takasivat toimivat järjestelyt ja Suomen joukkueen loistava yhteishenki. (Xuefei: ”Mikään ei tee niin hyvää joukkuehengelle kuin yhteinen trauma.”) Aivan erityiset kiitokset kuuluvat Venäjän pitkäaikaiselle IOL-kapteenille Ksenia Shagalille, joka toi kielitieteen olympialaiset Suomeen ja jota ilman Suomen lukiolaisten kielitieteellinen maailmanvalloitus saattaisi olla edelleen kaukainen haave.
Suomi mainittu!
Suomea oli jo tiiviisti odotettu palaavaksi IOL-perheeseen. ”Uralilaisessa sukukuvassa” Suomen, Viron ja Unkarin joukkueet.
Suomen joukkue (Anna Vesimäki, Xuefei Wu, Panagiotis Kapellis ja Kasperi Koski) Vanhankaupungin aukiolla Prahan sydämessä.
Suomen joukkue kiinalaismatkailijan ikuistamana. (Xuefei: ”Kiinalaismiehet on parhaita kuvaajia, koska ne joutuu kuvaamaan vaimojaan koko ajan.”)
Prahan Kaarlensillalla on kesällä valtavasti turisteja – 25.7. myös muutama lingvisti.
IOLin retki modernin taiteen museoon Kutná Horassa
Suomen joukkue pohtii, nousisiko Prahan astronomisen kellon torniin. Ei noustu.
Puolet IOLista on nyt takana ja henkilökohtainen kilpailu selätetty! Kisan ulkopuolella helle jatkuu ja ohjelma on tiivistä (Harry Potter -aiheisia digihumanismiluentoja, tsekkiläistä kirkkoarkkitehtuuria, keinokielipajoja ja lingvistisiä tietovisoja). Tässä kuitenkin paikalla olevien 192 kilpailijan viime päivien tärkein puheenaihe: vuoden 2018 IOL-tehtävät. Niiden ohessa myös Suomen joukkueen kommentteja kilpailusta (kommentit kerätty eri vuorokaudenaikoina, toim. huom.).
Tehtävä 1: Creek
Panagiotis: ”Creek ja cree on eri kieliä.”
Joukkueenjohtaja: ”Tämän tehtävän käännöksiin oli eksynyt järjestäjiltä vironkielinen sana. Onneksi se ei haitannut.”
Joukkue: ”Joo, me pääteltiin se itse kyllä.”
Tehtävä 2: Hakhun
Xuefei: ”Kakkonen oli kivoin sanajärjestyksen ja kieliopin takia.”
Anna: ”Tässä hauskaa oli se, että monet asiat tajusi aika nopeasti. Tosin toiseksi viimeisen sanan vokaalit jäivät ikuiseksi mysteeriksi…”
Huomioita kilpailutilanteesta:
Kasperi: ”Lounaspussin kanaleipä oli erikoinen valinta.”
Xuefei: ”Kahdella oli vesimeloni mukana.”
Panagiotis: ”Ne eivät tosin syöneet niitä.”
Anna: ”Kiinnitin huomiota siihen, kuinka yksi valvojista kirjoitti numeron 8 keskeltä aloittaen.”
Tehtävä 3: Terena
Panagiotis: ”Kolmostehtävä oli paras.”
Anna: ”Samaa mieltä.”
Panu: ”Hienoja äännemuutoksia 10/10.”
Anna: ”Tosin mä tein sen vähän liian monimutkaisesti.”
Tehtävä 4: Vuoriarapesh
Xuefei: ”Nelonen oli ärsyttävin, koska luvut [matemaattinen ongelma] ja muut sanat [semanttinen ongelma] oli sekoitettu.”
Panagiotis: ”Puuttuvat sanat vaikeutti ongelmaa entisestään.”
Kasperi: ”Tosi mielenkiintoinen tehtävä sinänsä, kuten muutkin.”
Huomioita kanssakilpailijoista:
Xuefei: ”Takana istuva tiputti pyyhekuminsa koko ajan.”
Panu: ”Mun takana istui seinä. Voiko seinä istua?”
Xuefei: ”Varmaan jossain kielessä.”
Tehtävä 5: Akan
Xuefei: ”Nelosessa ja vitosessa en edes tajunnut, mitä en tajunnut.”
Kasperi: ”Nelosessa oli jotain hämärää, mutta vitonen oli yksinkertasesti vaan vaikee.”
Joukkueenjohtaja: ”Turuilla ja toreilla tämän mahdottomuudesta tunnutaan puhuvan eniten.”
Terveisiä Suomeen:
Xuefei: ”Antakaa Suomen järjestäjille enemmän rahaa, että toinenkin suomalainen joukkue pääsisi joskus tänne!”
Suomen joukkue olympiakoitoksen jälkeen
Paitsi että tehtävät olivat odotetun haastavia, järjestäjien taholta on kuulunut arvioita, että tämän vuoden kilpailu saattoi olla jopa yksi kaikkien aikojen vaikeimmista. Maanantain palkintoseremoniaan asti saadaan siis spekuloida paitsi Suomen pisteitä, myös sitä, onnistuiko kukaan ratkaisemaan tehtävää 5.
Kisat jatkuvat sunnuntaina yksilökisaa huomattavasti rennommalla mutta sitäkin haastavammalla joukkuekilpailulla. Edellisvuosina kilpailijat ovat joutuneet avaamaan tuntemattomien kielten kirjoitusjärjestelmiä minimaalisin vihjein tai kääntämään outojen kielten tekstejä apunaan vain saman kielen yksikielinen sanakirja. Asenteella siis seuraavaan vaiheeseen!
Helsingin yliopisto
