Kielitieteen olympialaisten uudet työpajat matkasivat tänä vuonna ympäri Suomea

***

Tänä lukuvuonna Kielitieteen olympialaiset (KiOl) ovat ehtineet moneen mukaan varsinaisten kilpailutapahtumien lisäksi. Vuonna 2019 aloitettujen lukiovierailujen ilahduttavien kokemusten innoittamina laajensimme syksyllä tiedeyhteistyötä koulujen kanssa, ja marras-maaliskuussa järjestimme eri lukioissa lähes kolmekymmentä kielitieteen pulmiin pureutuvaa työpajaa.

Salamadigiloikka on kuormittanut vakavasti kouluissa ja yliopistoissa, mutta sillä on ollut tiedevierailujen kannalta myös joitakin positiivisia vaikutuksia. Etämatkailusta on tullut hetkessä normaalitoimintaa, minkä ansiosta KiOlkin pystyi tänä vuonna suhailemaan viikoittain ympäri pääkaupunkiseutua ja muuta Suomea ja tekemään innostavat pikavierailut muun muassa Kalajoelle ja Ouluun. Terveisiä Pohjois-Pohjanmaalle, ja kiitos lukioille digivieraanvaraisuudesta!

Kuten olympialaisissa, KiOlin työpajoissa tutkitaan ongelmanratkaisupohjalta tuttuja ja myös huomattavasti vähemmän tuttuja kieliä. Niiden lauseita pilkkomalla etsitään outoja ja erikoisia kielen ilmiöitä, jotka liittyvät esimerkiksi kielioppiin, äännevaihteluihin ja sanojen merkityksiin. Tämän vuoden tehtävissä kierrettiin ympäri Eurooppaa ja käytiin Polynesiassa ja Papualla. Erityisesti papualaisen muyuwin kielen verbimuodot näyttivät aiheuttavan kaikissa kouluissa yllätyksiä ja päänvaivaa, mutta se oli tehtävän tarkoituskin. Pidempi pohdiskelu ja jopa umpikujaan joutuminen voivat herättää työpajassa kiinnostavampia ajatuksia kuin oikeat vastaukset. Muutaman ryhmän kanssa testasimme myös kielen prosessoinnin tutkimukseen perustuvaa aivotehtävää.

Kuulimme iloksemme, että moni osallistuja piti KiOlin käytännönläheisiä työpajoja virkistävänä vaihteluna harmaan epidemia-arjen keskellä. Erityisen hauskaa oli kuulla palautteissa hyvin usein toistuvista ilahtuneista oivalluksen ja inspiraation kokemuksista. Monet kertoivat tutustuneensa ensimmäistä kertaa kielitieteelliseen ajatteluun, jossa kieltä ja kieliä voi lähestyä myös totuttua laajemmista näkökulmista ja yllättävistä suunnista.

Toisaalta jotkut kysyivät myös järkevästi, mitä hyötyä lorabadan kielioppimuotojen tutkimisesta on suomalaiselle lukiolaiselle. Kielitieteilijät eivät aina osaa tai muista vastata tähän kattavasti, ja kenties vastaamisen vaikeus johtuu siitä, että ihmiskielen hienoimmat ja monimuotoisimmat ulottuvuudet vastustavat sitkeästi kaikenlaisia raamitteluja ja määrittelyjä. (Silti tai juuri siksi niitä kannattaa tutkia.) Yksi vastaus on kuitenkin se, että täysin uusi kieli tai täysin uusi näkökulma kieleen voivat auttaa kaikkein selvimmin huomaamaan, miten oma äidinkieli todella toimii ja miten se suhteutuu muihin tuttuihin kieliin ja omaan ajatteluun. Sen tiedostaminen, miten itse käyttää kieltä, on nykypäivänä äärimmäisen tärkeää.

***

Seuraavaksi tapahtuu: Kielitieteen olympialaisten kansallinen loppukilpailu järjestetään tänä viikonloppuna, ja luvassa on lisää kimurantteja näkökulmia kieleen. Onnea kaikille tämän vuoden kisaan ilmoittautuneille!

Kuva: Koulut, joissa pilottityöpajat vierailivat lukuvuonna 20-21

Alkukilpailun 2021 tulokset ovat selvinneet – Pandemia-KiOl järjestetään tänä vuonna poikkeavasti

Suomen kielitieteen olympialaisten alkukilpailu järjestettiin perinteiseen tapaan nettikisana helmikuun viimeisenä viikonloppuna 27.–28.2.2021. Mukana oli ennätysmäärä osallistujia. Tämän vuoden kilpailutehtävien aineisto perustui pohjoissaamen, länsiafrikkalaisen fulfulden, kiinalaisen nasin, melanesialaisen lengon sekä Venäjällä ja Kiinassa puhutun nanain kielioppeihin.

Kilpailussa nähtiin paljon hienoja suorituksia, ja täydet 150 pistettä sai tänä vuonna 11 kilpailijaa. He ovat Into Almiala (Otaniemen lukio), Mona Calonius (Kulosaaren yhteiskoulu), Välke Jolma (Järvenpään lukio), Eppu Leinonen (Munkkiniemen yhteiskoulu), Milla Miettunen (Ressun lukio), Minttu Mäkelä (Tampereen yhteiskoulun lukio), Inka Pekkola (Tampereen yhteiskoulun lukio), Taru Puranen (Lappeenrannan lyseon lukio), Aksia Söderlund (Itä-Suomen suomalais-venäläisen koulun lukio), Veikko Virrankoski (Päivölän matematiikkalinja) ja Hugo Ye (Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu).

Onnittelut parhaille ratkojille, ja kiitokset kaikille osallistujille loistopanoksesta!

Tänä vuonna loppukilpailuun kutsutaan ensisijaisesti alkukilpailussa 120 pistettä ylittäneet osallistujat, ja heille on ilmoitettu asiasta erikseen. Heidän joukostaan valitaan myös Suomen kansainvälisten olympialaisten IOL-joukkue. Latvian järjestämät kansainväliset olympialaiset toteutuvat etämuodossa vuonna 2021, vaikka pandemiatilanne estäisi matkustamisen paikan päälle.

Haluatko sinäkin osallistua vuoden 2021 KiOliin?

Pandemiavuoden tilanteesta johtuen olemme päättäneet, että loppukilpailuun voivat tänä vuonna poikkeuksellisesti osallistua kaikki halukkaat alkukilpailun voittajien lisäksi. Vain alkukilpailussa karsintarajan ylittäneet voivat päästä IOL-joukkueeseen, mutta kaikki voivat onnistuessaan voittaa palkintoja loppukilpailussa. Aloittelijoiden kannattaa kuitenkin varautua siihen, että loppukilpailun tehtävät ovat paljon alkukilpailua haastavampia.

KiOlin loppukilpailu järjestetään online-kisana lauantaina 24.4.2021 klo 9:45–16:15, ja tarkat kilpailuohjeet lähetämme ilmoittautuneille osallistujille myöhemmin.

Jos et ollut mukana alkukilpailussa mutta haluat osallistua loppukilpailuun, täytä alla oleva lomake viimeistään keskiviikkona 21. huhtikuuta

Ilmoittaudu loppukilpailuun 

Tervetuloa osallistumaan!

Kielitieteen olympialaiset ovat osa Tutkitun tiedon teemavuoden ohjelmaa:
https://tutkittutieto.fi/

Suomalaisopiskelijat menestyivät kansainvälisissä kielitieteen nettiolympialaisissa 2021

Viisi suomalaista opiskelijaa ylsi upeasti mitalisijoille tammi-helmikuun vaihteessa pidetyissä kielitieteen online-olympialaisissa (Onling). Opiskelijat saavuttivat neljä hopeaa ja yhden pronssin. Onnittelut, Mona Calonius, Välke Jolma, Eppu Leinonen, Taru-Elina Mikkola ja Veera Nurmela!

Kisatehtäviin sisältyi thainkielisten puhuttelusanojen poimimista elokuvien kohtauksista, brasilialaisen warin kielen käännöslauseita, Turkin vihellyskielen tulkitsemista sekä nigerialaisen urhobon substantiivien tavujen sävelkorkeuksien päättelyä. Tehtävät eivät edellyttäneet ennakkotietoja.

Kielitieteen online-olympialaisiin osallistui tänä vuonna noin 700 opiskelijaa eri puolilta maailmaa. Kisassa on muista olympialaisista poiketen interaktiivisia ja multimedia-aineistoja hyödyntäviä tehtäviä. Onlingin järjestää Ukrainan olympiakomitea kansainvälisin vapaaehtoisvoimin. Lisätietoja: https://onling.org/.

Online Olympiad in Linguistics -kilpailu pidetään taas pian!

Kansainvälinen kielitieteen online-kilpailu on taas tulossa! Ilmoittautuminen kilpailuun on auki. Lisätietoa kilpailusta alla sekä osoitteessa https://onling.org/.

***

The third Online Olympiad in Linguistics starts on Friday, January 29 (7:00 amUTC) and will run until Monday, February 1 (10:00 pmUTC).

Secondary/high school students from any country are eligible to participate. In order to participate, you must register for the competition before it starts. You can then begin working on the problems at any time during the contest period. From the moment you first see the test, you will have 4 hours and 30 minutes to work on the problems and type in your answers. (Less time will be available if you start the test after 5:30 pmUTC on February 1.) You do not need to explain your answers in this year’s contest.

The test consists of four problems of varying difficulty. Some of the problems are interactive, and some feature audio or video. You’ll probably need a laptop or a desktop computer and a set of headphones to work comfortably. The problems are self-sufficient—you don’t need to have any prior knowledge of linguistics or languages to participate (apart from your chosen working language).

The problem set will be available in English, Czech, French, German, Indonesian, Japanese, KoreanPolishBrazilian Portuguese, Romanian, Russian, Spanish, and Ukrainian. You can specify your working language during registration and update your preference in the contest area before you start working on the problems. Your choice, however, becomes final once you have seen the problem set.

The results of the contest will be published no later than February 5. Contestants will be able to appeal the results until February 7.

During the contest, participants are required to work individually and are not allowed to search for anything relevant to the problems on the Internet. This year, however, we allow using word processors, graphics editors, or spreadsheets to facilitate the solving process (you may want to explore free tools such as Libre Office, Google Docs/Sheets, Gimp or others before the contest).

We encourage students taking part for the first time to give our last year’s problems a try.

If you’ve got any questions or have encountered any issues, please contact us at info@onling.org or via our Facebook page.

***

HUOM. Suomen kielitieteen olympialaiset (KiOl) ja Online Olympiad in Linguistics (Onling) ovat kaksi eri kilpailua.

Ilmoittautuminen Suomen kielitieteen olympialaisiin 2021 & IOL-päivitys

Suomen kielitieteen olympialaisten 2021 ensimmäinen vaihe järjestetään verkossa la-su 27.-28.2.2021. Kilpailu on avoin kaikille Suomen lukiolaisille sekä yläkoululaisille.

Ilmoittaudu mukaan täällä! Täyttämällä ilmoittautumislomakkeen saat sähköpostiisi tiedot kilpailusta – lomakkeen lähettäminen ei tarkoita sitovaa ilmoittautumista.

Kielitieteen kansainväliset olympialaiset (IOL) tiedotti marraskuussa ensi kesän olympialaisten järjestämisestä. Mikäli Latvian Ventspilsiin ei pääse matkustamaan, olympialaiset onneksi kuitenkin järjestyvät! Tässä tapauksessa joukkueet osallistuvat etäyhteyksien kautta omista maistaan käsin. Osallistuminen etänä onnistuu myös tilanteessa, jossa olympialaiset järjestetään paikan päällä, mutta yksittäiset joukkueet eivät pääse matkustamaan. Yksityiskohtaisia tietoja IOL jakaa myöhemmin tilanteen varmistuessa.

Olympialaiskausi starttaa kielitieteen työpajoilla

Kielitieteen olympialaiset järjestävät tänäkin vuonna työpajoja, joita opettajat voivat tilata lukioille. Työpajoissa lukiolaiset saavat tutustua kielitieteeseen ja maailman kielelliseen moninaisuuteen ratkomalla yhdessä ohjaajien kanssa kielitieteellisiä aivopähkinöitä. Työpajojen sisällöstä, kulusta ja tilaamisesta voi lukea enemmän täältä!

Olemme myös lisänneet sivuillemme enemmän esimerkkejä kilpailutehtävistä, jotta voidaan lämmitellä yhdessä alkavaa olympialaiskautta varten.

Ksenia Shagal johdattelee sanastotehtävään viimevuotisella työpajalla. Kuva: Marjo Uotila.

Vuoden 2020 loppukilpailun voittajat

Suomen kielitieteen olympialaisten tulokset ovat ratkenneet!

Kilpailun voittajat ovat (maksimipistemäärä 100):

Mona Calonius (Kulosaaren yhteiskoulu) 79 pistettä
Alma Jyränki (Ressun lukio) 77 pistettä
Anna Vesimäki (Lohjan Yhteislyseon lukio) 73 pistettä
Veera Nurmela (Kuopion Klassillinen lukio) 71 pistettä

Paljon onnea voittajille, ja kiitos myös muille osallistujille hyvistä suorituksista!

Suomen kielitieteen olympialaisten alkukilpailun tulokset 2020

KiOlin alkukilpailu järjestettiin nettikisana 29.2.–1.3.2020. Osallistujien lingvististä vainua testattiin tällä kertaa seitsemässä tehtävässä, joiden aihepiirit vaihtelivat fonologiasta ja sananmuodostuksesta lausekielioppiin ja joissa edustettuja kieliä puhuttiin Siperiasta (nganasan) ulkoavaruuteen (klingon).

Kilpailun voittajat (maksimipistemäärä 150):

Mona Calonius, Kulosaaren yhteiskoulu 145
Tia Iskanius, Päivölän opisto 145
Meeri Kuoppala, Olarin koulu 136
Anna Vesimäki, Lohjan yhteislyseon lukio 135
Anette Vehniäinen, Espoonlahden lukio 134

Onnittelut parhaille ratkojille, ja kiitokset kaikille osallistujille loistopanoksesta!

Kilpailun 13 parasta osallistujaa on kutsuttu loppukilpailuun, joka pidetään nykyisten viranomaistietojen valossa suunnitellusti 6.4. KiOl seuraa terveysviranomaisten ohjeistusta koronaviruksen suhteen ja ilmoittaa kilpailijoille tapahtumapaikasta myöhemmin.

Suomen kielitieteen olympialaiset 2020 – osallistuminen

Suomen kielitieteen olympialaisten 2020 ensimmäinen vaihe järjestetään verkossa 29.2.–1.3. (tehtävien suorittaminen alkaa lauantaina klo 10 ja päättyy sunnuntaina  klo 22).

Tehtävien suorittamisella ei ole aikarajaa, joten voit suorittaa niitä koko viikonlopun ajan. Osallistumislomakkeen voi täyttää myös kilpailun virallisen alkamisajan jälkeen, eli esimerkiksi sunnuntainakin ehtii vielä mukaan.

Tehtäviä ei voi välitallentaa, eli lopulliset vastaukset palautetaan yhdellä kertaa. Voit kuitenkin tallentaa tai tulostaa tehtävät myös pdf-muodossa ja työstää niitä ilman internetiä ennen varsinaisen vastauslomakkeen täyttämistä.

Vaiheen parhaat osallistujat kutsutaan loppukilpailuun Helsingin yliopistolle 6. huhtikuuta. Kansallisen loppukilpailun neljä parasta osallistujaa pääsevät osallistumaan Suomen joukkueena kielitieteen kansainvälisiin olympialaisiin, jotka järjestetään tänä vuonna Ventspilsissä Latviassa 20.7.–24.7. Matkan rahoittaa Koneen Säätiö.

Kilpailuun voi ilmoittautua milloin tahansa 1.3.2020 klo 22 asti alla olevalla lomakkeella:

Suomalaisopiskelija saavutti mitalin kielitieteen kansainvälisissä nettiolympialaisissa 2020

Suomen Mona Calonius Kulosaaren yhteiskoulusta saavutti upeasti pronssia ja sijoituksen parhaan neljänneksen joukossa tammikuun lopussa pidetyissä toisissa kielitieteen online-olympialaisissa (Onling). Onnea, Mona!

Kisatehtävät sisälsivät havaijin lukemista huulilta, kongolaisen ciluban kielen adjektiivilausekkeita, nigerialaisen ibibion kuullunymmärtämistehtävän sekä timorilaisen tetunin monimutkaisten lauseiden kääntämistä. Tehtävät eivät vaatineet ennakkotietoja.

Kielitieteen online-olympialaisia järjestää Ukrainan olympiakomitea kansainvälisin vapaaehtoisvoimin, ja muista olympialaisista poiketen niissä hyödynnetään paljon multimedia-aineistoja. Tänä vuonna kisaan osallistui 520 opiskelijaa eri puolilta maailmaa.

Lisätietoja: https://onling.org/