Kiertotalous OPS:ssa

Kiertotalous perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa

Kiertotalous mainitaan yhtenä osana opetuksen arvoperusteita vuoden 2014 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (POPS) osana kestävän elämäntavan välttämättömyyttä. Arvoperusteiden mukaan ihminen on osa luontoa ja täysin riippuvainen ekosysteemien elinvoimaisuudesta. Tämän ymmärtäminen, sen mukainen toiminta ja elämäntavan omaksuminen ovat kiinteä osa perusopetusta ja se näkyy eksplisiittisesti ja implisiittisesti usean eri oppiaineen tavoitteissa (T) ja sisältöalueissa (S). Kestäväkehitys näkyy myös laaja-alaisissa (L) osaamistavoitteissa. Ohessa tarkastellaan tarkemmin, miten kiertotalouteen liittyvät teemat ja aiheet näkyvät eri oppiaineissa eri vuosiluokilla sekä miten kiertotaloudet keksinnöt -oppimiskokonaisuus kytkeytyy opetussuunnitelman perusteisiin.

Luokat 1-2

1-2 luokilla kiertotalous näkyy laaja-alaisessa osaamistavoitteessa L3: Itsestä huolehtiminen ja arjentaidot. Sen perusteella oppilaita tulisi ohjata kriittiseen kuluttajuuteen sekä kohtuullisuuteen ja ympäristön huomioon ottamiseen kuluttajavalinnoissa.

Oppiainekohtaisesti kiertotalous näkyy vahvasti ympäristöopissa, joka aineena integroi luonnontieteitä ja terveystietoa. Ympäristöopissa tulee kiinnittää huomiota kestävän kehityksen ekologiseen, kulttuuriseen, sosiaaliseen ja taloudelliseen ulottuvuuteen, jotka sellaisenaan heijastelevat suoraan kiertotalouden teemoja. Lisäksi oppilaiden tulee ymmärtää tehtyjen päätösten merkitys ympäristölle ja tavoitteen kolme (T3) mukaan tukea oppilaan ympäristöherkkyyden kehittymistä.

Sisältöalueessa kuusi (S6) vastaavasti harjoitellaan yhteisomistajuutta ja vähennetään jätettä esimerkiksi kierrättämällä. Nämä liittyvät suoraan kiertotalouden teemoihin jätteestä raaka-aineeksi, tuotteen elinkaaren pidentäminen sekä omistajuudesta yhteiskäyttöön.

Luokat 3-6

3-6 luokilla kiertotalous esiintyy samaan tapaan kuin alemmilla luokka-asteilla, mutta oppilaan oma vaikuttaminen korostuu entisestään. Lisäksi uutena oppiaineena yhteiskuntaoppi tuo lisää nimenomaan talouteen liittyviä teemoja. Laaja-alaisissa osaamistavoitteissa tulee edellä olleen L3:n lisäksi L7: osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen. Sen mukaan oppilaita tulee ohjata ymmärtämään omien valintojen ja elintapojen merkitys yhteiskunnalle ja luonnolle.

Ympäristöopin sisältöaluetta kuusi (S6) on laajennettu ja se pitää sisällään mm. ilmastonmuutoksen ja luonnonvarojen kestävän käytön. Erityisesti sisällössä mainitaan, että toteutetaan yhteinen vaikuttamisprojekti, jossa harjoitellaan osallistumista ja vaikuttamista paikallisella tai globaalilla tasolla. Kiertotaloudet keksinnöt -oppimiskokonaisuus voi olla juurikin tämän tyyppinen projekti. Sen puitteissa voidaan esimerkiksi toteuttaa sovellus, jolla vaikuttaa kouluun tai lähiyhteisön kierrätys- tai yhteiskäyttötapoihin.

Yhteiskuntaopissa ohjataan seuraamaan ajankohtaisia kysymyksiä ja tapahtumia sekä ymmärtämään niiden yhteyksiä omaan elämään. Kiertotalous on erittäin ajankohtainen ja yhteiskunnallinen trendi, jolla voi olla suurikin vaikutus ja yhteys oppilaiden elämään. Lisäksi oppilaat tutustuvat vastuulliseen kuluttamiseen ja heidän tulee ymmärtää kulutusvalintojen perusteita (T8). Nämä aiheet esiintyvät sisältöalueissa yksi ja neljä, joissa lisäksi mainitaan tutustuminen paikallisen talouden toimintaan ja yrityksiin. Näiden yhteydessä voidaan hyvinkin tutustua kiertotalouden mukaisten periaatteiden mukaan toimiviin yrityksiin, vaikkapa Sitran esimerkkien kautta, ja mikä on tällaisen toiminnan merkitys.

Luokat 7-9

7-9 luokilla kestävän kehityksen käsittelyyn tuodaan lisää käytäntöjä ja teoreettista pohdintaa siitä, miten kestävän kehityksen eri ulottuvuudet ovat yhteydessä toisiinsa ja mitä kestävä elämäntapa käytännössä merkitsee. Laaja-alaisissa osaamistavoitteissa heitä ohjeistetaan aiemman lisäksi enemmän henkilökohtaisen talouden kautta (L3). Osaamistavoitteen L7: osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen sisällä oppilailta ohjataan ymmärtämään ympäristön ja toisten hyväksi tehtyjen konkreettisten asioiden merkitys. Lisäksi oppilaat pohtivat mm. erilaisia tulevaisuudenvaihtoehtoja, joiden avulla he saavat valmiuksia kehittää kestävää hyvinvointia.

Aiemmin ympäristöopin alla integroidut luonnontieteet ja terveystieto ovat yläluokilla omina oppiaineinaan. Lisäksi kiertotalous näyttäytyy edelleen yhteiskuntaopissa.

Fysiikan ja kemian opetuksen tulee välittää kuvaa oppiaineiden merkityksestä kestävän kehityksen turvaamisessa ja kestävän tulevaisuuden rakentumisessa sekä ohjaa ottamaan vastuuta ympäristöstään. Molempia luonnontieteen aloja tarvitaan kehitettäessä uusia, ympäristön kannalta kestäviä, teknologioita ja ratkaisuja. Näiden aiheiden käsittely pitää sisällään etenkin kierrätykseen, vanhasta uudeksi ja tuotteen elinkaaren pidentämiseen liittyviä teemoja. Sisällöllisesti fysiikassa (S3) pääpaino on energian tuotannossa ja kestävässä energiavarojen käytössä. Kemiassa (S3) pääpaino on vastaavasti luonnonvarojen kestävässä käytössä, jossa tarkastelutapana on esimerkiksi elinkaariajattelu.

Biologian opetuksen tulee kehittää oppilaiden ympäristötietoisuutta ja biologiassa onkin useita tavoitteita (T6, T12, T13, T14), jotka pitävät sisällään kiertotalouteen liittyviä teemoja. Luontosuhteen ja ympäristötietoisuuden lisäksi niissä painottuu eettisten valintojen tekeminen ja toimiminen kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi. Kuudes sisältöalue kohti kestävää tulevaisuutta on suoraan kiertotalouden mukaista ottaen kuitenkin samalla huomioon myös luonnon monimuotoisuuden ja eläimien hyvinvoinnin.

Maantiedon opetuksessa kiinnitetään huomiota ihmisten toiminnan ja ympäristön väliseen vuorovaikutukseen ja pyritään vahvistamaan oppilaiden kykyä rakentaa kestävää tulevaisuutta. Sisältöalueessa kolme käsitellään elämän perusedellytyksiä ja niiden kestävää käyttöä. Kuten biologiassa, niin maantiedossakin sisältöalue kuusi Kestävä elämäntapa ja luonnonvarojen kestävä käyttö on käytännössä kokonaan kiertotaloutta, mutta maantiedossa käsitellään laajemmin asiaa juuri talouden näkökulmasta.

Terveystieto käsittelee lähinnä oppilaan ja yhteiskunnan terveyteen liittyviä asioita. Niissä tulee kuitenkin ottaa huomioon myös ympäristön terveys, mikä voidaan liittää kiertotalouteen ja kestävään kehitykseen. Sisältöalueessa kolme mainitaankin kestävä elämäntapa, sosiaalinen kestävyys ja vastuullinen kuluttaminen.

Kotitalouden yhtenä tehtävänä on opettaa kestävän elämäntavan mukaisia tietoja ja asenteita. Samalla pyritään luomaan perusta kestävään kuluttamiseen ja asumiseen. Nämä tavoitteet (T3 ja T13) heijastelevat kiertotalousajattelua kestävän kehityksen ja henkilökohtaisen talouden kautta. Molemmat tavoitteet esiintyvät kaikissa kolmessa sisältöalueessa hieman eri näkökulmista. Ensimmäinen painottaa syömiseen liittyviä valintoja, toinen asumisen ympäristötietoisuuteen ja kolmas vastuulliseen kuluttajuuteen.

Kuten alaluokillakin, tulee yhteiskuntaopin käsitellä ajankohtaisia asioita myös yläluokilla. Nyt tosin lisätään ja laajennetaan talouden ilmiöitä ja toimintaa. Ajankohtaisuuden lisäksi kiertotalous näkyy tavoitteessa kahdeksan, jonka mukaan oppilaiden tulee oppia ymmärtämän vastuullista kuluttamista kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Lisäksi sisältöalueessa neljä mainitaan, että talouden toimintaa tarkastellaan kestävän kehityksen näkökulmasta.

Yhteenveto

Yhteenvetona voidaan todeta, että kiertotalous näyttää alaluokilla lähinnä ympäristöopin sisällä kestävän kehityksen kautta. Yläkoulussa kiertotalous alkaa jo näkyä erittäin vahvasti, etenkin biologiassa ja maantiedossa. Näissä oppiaineissa kiertotalouden keksinnöt -opetusjakso voidaan sisällyttää sellaisenaan opetukseen. Muissa oppiaineissa kiertotalous näkyy implisiittisemmin, mutta on kuitenkin selkeästi mukana oppimistavoitteissa.

Opetuskokeilu voidaan siis toteuttaa millä tahansa luokka-asteella huomioimalla opetussuunnitelman perusteet toiminnan suunnitteluvaiheessa. Toimintaa voidaan ohjata enempi ja tarkemmin yhden oppiaineen sisälle tai huomioida usean oppiaineen tavoitteet laaja-alaisena oppimiskokonaisuutena.

Oheiseen taulukkoon on koottu POPS:n oleelliset tavoitteet (T), sisältöalueet (S) ja laaja-alaiset osaamistavoitteet (L), jotka liittyvät jollain tapaa kiertotalouteen. Ympäristöopissa on otettu mukaan myös tavoitteet keksintöpedagogiikkaan (kp) liittyen.

Aihe / lk	1-2	3-6	7-9
Laaja-alaiset	L3	L3 ja L7	L3 ja L7
Ympäristöoppi	T3 ja T9(kp) S6	T3 ja T7(kp) S6, vaikuttamisprojekti
Yhteiskuntaoppi		T8 S1 ja S4	T4 ja T8 S4
Fysiikka			T3, T4 ja T15 S3
Kemia			T3, T4 ja T15 S3
Biologia			T6, T12, T13 ja T14 S2 ja S6
Maantieto			T4, T11 ja T12 S3 ja S6
Terveystieto			T9 S3
Kotitalous			T3 ja T13 S1, S2 ja S3