University of Helsinki
Kaikkea kiertotalouteen ja keksimiseen liittyvää materiaalia tällä sivustolla on suotavaa hyödyntää opetusjakson suunnittelussa.
Noin kahden viikon aikana järjestetään varsinainen opetusjakso koululla yhdessä opettajien kanssa. Tarkka ajoitus ja aikataulu suunnitellaan yhdessä koulun opettajien kanssa ottaen huomioon muun muassa oppilaiden lukujärjestyksen. Jakson tavoitteena on herättää oppilaissa kiertotalousajattelua toteuttamalla aiheeseen liittyvä keksintöprojekti. Tarkoituksena ei siis ole opettaa kiertotaloutta tai innovaatioprosessia eksplisiittisesti, vaan nämä antavat reunaehdot luokassa tapahtuvalla toiminnalle.
Koulussa toteutettavan opetusjakson pituus on ensi sijaisesti kahdeksan oppituntia jakautuneena neljään (2+2+2+2) oppikertaan. Tästä voidaan kuitenkin tarvittaessa poiketa. Opintojakson lyhyys tuleekin ottaa huomioon suunnittelussa. Olisi hyvä päästä ideoimaan ongelman ratkaisua mahdollisimman nopeasti, jotta keksinnön eli artefaktin suunnitteluun ja toteutukseen jää riittävästi aikaa. Lämmittelyt kannattaakin pitää lyhyenä ja aiheeseen johdattelevana. Olisi hyvä, jos jo ensimmäisen oppitunnin lopussa oppilaat pääsisivät toteutusta määrittävien resurssien tunnistamiseen. Oppilasryhmästä riippuen voi olla tarpeen esitellä oppilaille valmiina erilaisia kouluun liittyviä ongelmia, joihin päästään ideoimaan ja keksimään ratkaisuja.
Esimerkkejä mahdollisista ongelmista, joita kannattaa ehdottomasti työstää lisää
- Moni oppilas heittää ruokaa roskiin
- Sakset ovat aina hukassa ja pitää ostaa uusia
- Askartelupahvista käytetään vain puolet ja loput laitetaan roskiin
- Koulun sali on tyhjillään 15-16 joka päivä
- Koulu on aina tyhjä öisin
- Koulun jalkapalloja ei käytetä iltaisin ollenkaan
- Moni vanhempi tuo lapsen autolla eikä autossa ole muita kyydissä
- Koulun katolla on tyhjää tilaa
- Koulun pöytäliinat meinataan heittää roskiin liian kuluneina
- Syntymäpäivälahjaksi saa valtavan kasan enemmän tai vähemmän tarpeellista tavaraa
Ideointi sujuu luovemmin, jos oppilas ei vielä tiedä, että hän tulee itse toteuttamaan ratkaisun. Ideointia voi myös toteuttaa pienin askelin vaikkapa siten, että ensin jokainen miettii yksin kolme ideaa, sitten parin kanssa lisäideoita ja lopuksi ryhmänä. Ideointiin kannattaa käyttää myös jotain luovia ongelmanratkaisun työtapoja, etenkin jos nämä ovat jo tuttuja oppilaille.
Oppilaita on hyvä rohkaista artefaktin tekemisen aikana miettimään eri toteutusvaihtoehtoja, sillä ensimmäinen ei välttämättä ole aina se paras. Prosessin iteratiivista luonnetta voi tuoda vahvasti esille. Tämänkin takia olisi hyvä päästä artefaktin tekoon mahdollisimman nopeasti, jotta sitä ehditään tarpeen mukaan hioa ja parannella. Aikaa on syytä varata vielä idean jakamiselle ja lopun esittelylle. Idean jakamisen voi tehdä esim. kahden ryhmän välillä ja lopun esittelyn sitten koko luokalle. Idean jakamisena toimii myös ne hetket, kun ryhmä selostaa ideoinnin tuotoksia ohjaavalle opettajalle, joka puolestaan voi antaa eteenpäin vievää palautetta.
Lopuksi olisi suotavaa suunnitella tapoja formatiiviseen arviointiin. Sen avulla voidaan varmistaa, että eteneekö oppimiskokonaisuus sille asetettujen tavoitteiden suunnassa. Ovatko oppilaat tulleet tietoisemmaksi kiertotalouden arvoperusteista toiminnan aikana? Esimerkiksi voisi kysyä, olisiko oppilas valmis käyttämään yhteisiä vaatteita tai leluja jonkun toisen kanssa tai haluaako oppilas ryhtyä kotona kierrättämään myös muoveja.