Vuosi 3. Aloitusluento part 3. Jospa tämä jäisi viimeiseksi.
Tein fuksivuotenani rohkeahkon valinnan ja lähdin Australiaan sukuloimaan useamman viikon ajaksi. Silloin vielä opiskeltiin paikan päällä eikä etänä (jep, mitä se on?) ja olosuhteiden pakosta jouduin jättämään Gim1 kurssin väliin muutaman muun fuksikurssin ohella. Tämä päätös aiheuttikin yhden harmaan hiuksen jos toisenkin, sillä pääsyni vuoden huipentavalle Lammin kenttäkurssille meinasi kariutua puuttuvien kurssisuoritusten takia. Sopimalla sekin asia kuitenkin selvisi, minä lähdin Lammille ja Gim1 siirtyi toiseen opiskeluvuoteen.
Kakkosvuoden syksyllä päädyinkin sitten tekemään Gim2 kurssin ennen ykköstä, mikä oli ehkä hieman hasardia, kun se on kuitenkin jatkokurssiksi tarkoitettu. Samalla tuli tehtäväksi iso päätös, kun perheeni päätti uusia Australian reissun vielä pidemmän kaavan mukaan ja taas 3. periodin aikana. En tiedä valitsisiko yksikään 21 vuotias toisin, mutta päätin valita mukaan lähtemisen. Tietenkin. Ja niin Gim1 kurssi jäi taas roikkumaan. Nyt olen 3. vuoden opiskelija, valmistumisen paine uhkaa ja minulla on peruskursseja edelleen käymättä. En kadu valintojani, mutten toisaalta kutsuisi tilannettani erittäin kehuttavaksikaan, saati suosittele muille vastaavaa. Tämä meinaa synnyttää aikamoista stressiä. Tuntui kuitenkin mukavalta kuulla Artun toivottavan minut tervetulleeksi kurssille, ”taas”. Jospa tosiaan tämä kolmas kerta olisi viimeinen.
Olen osallistunut kurssin aloitusluennolle aiempinakin vuosina ja näin ollen olin myös tehnyt tehtävät jo ainakin kertaalleen. Lisäksi Gim2 kurssin ansiosta olen suhteellisen sujut myös ArcGISin kanssa, joten ensimmäiset askeleet takaisin QGISin pariin sujuivat suhteellisen helpohkosti.
Kuva 1. Osuus typen päästöstä valtioittain. Vasemmalla 2021, oikealla 2019.
Ensimmäisenä sormijumppana tehtiin tuttuun tapaan typpiaineistojen pohjalta teemakartta pohjoisesta Euroopasta. Satuin löytämään WordPressin syövereistä myös vuoden 2019, eli ensimmäisen yritykseni, version samasta kartasta.
Tämä olikin varsin hauska löytö. Vuoden 2019 tekeleessäni on melkoisen monta asiaa hieman miten sattuu. Koko kartta on aivan kenossa ja syvyyskäyrien väriksi olen näköjään valinnut kirkkaan oranssin. Myös ympäröivät valtiot ovat unohtuneet kokonaan matkasta. Tämän vuoden kartassa asetelma on selkeämpi, legenda ei ole täynnä ylimääräisyyksiä ja koko homma näyttää aika paljon paremmalta. Mukava siis huomata, että vaikka en juurikaan gis-juttuja ole tässä kahden vuoden aikana tehnyt, on maantieteellinen ajatteluni kehittynyt ainakin johonkin suuntaan.
Itsenäisenä tehtävänä oli Suomen kuntarajojen mukaisen aineiston visualisointi haluamallaan tavalla. Vaikeusasteita oli kolme ja kuten blogin kuvauksessa jo mainitsin, strategiani ei ole mennä aidan alimmasta kohdasta, vaan ryskeellä läpi. Näin ollen valitsin tasoista helpoimman, sillä minulla ei yksinkertaisesti riitä aika ainakaan tällä hetkellä töihin, jotka vaatisivat laajempaa taustatutkimusta ja aineistojen hakua.
Valitsin visualisoitavaksi aineistoksi eläkeläisten prosenttiosuuden kunnan väestöstä. Löysin tästäkin tehtävästä ensimmäisen vuoden tekeleeni, jonka olin tehnyt työttömyyden aineistosta.
Kuva 2. Vasemmalla vuoden 2021 ja oikealla vuoden 2019 versio.
Huomasin heti kuvia vertaillessani, että satuin tekemään tänä vuonna legendan nimeämisessä virheen. Unohdin nimittäin mainita, että aineisto tosiaan koskettaa Suomea. Näin ollen vuoden 2019 kartta on ehkä informatiivisesti laadukkaampi. Toki tulee ottaa huomioon se fakta, että legendan ollessa suomeksi voidaan ehkä olettaa kartan katsojan olevan suomalainen ja näin ollen hän luultavasti myös tunnistaa kartan olevan Suomen kartta. Myös aineiston keräämisvuosi unohtui mainita. Korjataan nämä ensi kerralla.
Sandran blogia tutkaillessani huomasin hänen oivaltaneen aineiston käytössä ongelman, minkä lopputuloksena aineisto kuvasi hänen kartassaan kuntien osuuksia koko Suomen muunkielisestä väestöstä, eikä kunkin kunnan osuuksia omasta väestöstään. Aloin pohtia, että onko oman karttani kohdalla samanlainen tilanne, mutta mielestäni arvot kuulostavat ihan mahdollisilta. Sandra oli siteeraanut omassa tekstissään Nellin blogia, johon tutustuessani huomasin, että Nelli oli tehnyt kartan samasta aineistosta kuin minä. Hän oli tehnyt hyvän havainnon siitä, että tietyt värit muodostavat vahvoja mielikuvia. Näin ollen käyttämäni punainen väri saattaa antaa kartan tulkitsijalle kuvan, että eläkeläisyys on huono asia. Nelli oli myös tajunnut, että kun skaalan vaalein väri on valkoinen, antaa se vaikutelman, että niillä alueilla ei ole eläkeläisiä lainkaan. Nämäkin täytyy siis korjata seuraavaa projektia tehdessä. Nellin blogista sain kuitenkin myös vahvistuksen sille, että arvoni ovat oikeat.
Ensimmäinen kurssikerta meni siis varsin sujuvasti. Oli kuitenkin mukava huomata, että omassa ajattelussa on paljon kehittämisen varaa ja tälläkin kurssilla tulee varmasti opittua uutta. Nyt suuntaan äkkiä yöpuulle, sillä 2. kurssikerran alkuun on enää 10 tuntia. Mitenniin viimetingassa?
– Ella
Lähteet:
https://blogs.helsinki.fi/nystroms/ – luettu ja viitattu 28.1.2021
https://blogs.helsinki.fi/nekone/ – luettu ja viitattu 28.1.2021