Suomenkielinen tietokirja kestävyystieteestä tarjoaa välineitä opetukseen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun

Maailma on muutoksessa, ja muutoksen vauhti on nopeaa.

Pallomme ekologiset rajat ovat koetuksella ja tällä on suora vaikutus ihmisten ja yhteiskuntien toimintaan. Ilmiöt ja ongelmat, jotka aiheuttavat muutosta ovat yhteenkietoutuneita, ristiriitaisia ja monimutkaisia -viheliäisiä ongelmia, joiden ratkaisut voivat johtaa uusiin ongelmiin. Erityisesti niin kutsuttu paha pari – ilmastonmuutos ja elonkirjon kato, on yhteenkietoutunut ongelmavyyhti, jonka ratkaiseminen on kestävän tulevaisuuden keskiössä. Näillä ratkaisuilla on kiire!

Kestävyystiede on syntynyt uudeksi tieteenalaksi, jossa tiedon tuotannon ja käytön vuorovaikutusta pyritään kehittämään, jotta löydetään ratkaisuja viheliäisiin kestävyysongelmiin.

Myös tiede on muutoksessa. Usean eri tutkimussuuntauksen puitteissa on tunnistettu tilanteita ja ongelmia, joissa ei ole mielekästä ajatella tiedon tuotantoa ja käyttöä kahtena erillisenä prosessina. Tieto, jota sovelletaan näissä tilanteissa, perustuu vuorovaikutukseen, jossa erilaiset osaamiset, niin tieteen kuin käytännön maailmasta, kohtaavat. Kestävyystiede on syntynyt uudeksi tieteenalaksi, jossa tiedon tuotannon ja käytön vuorovaikutusta pyritään kehittämään, jotta löydetään ratkaisuja viheliäisiin kestävyysongelmiin.

Globaalien kestävyysongelmien ratkaisemiseksi erityisesti yliopistoilta ja korkeakouluilta vaaditaan vastuuta globaalin kestävyyden edistämisestä, muutosta kohti kestävyyden opettamista, tutkimusta, yhteiskunnallista vaikuttavuutta sekä yliopistolaitoksen omien toimintojen toteuttamista kestävyyden periaatteiden mukaisesti. Maailmanlaajuisesti yliopistot nähdään tutkijoita, asiantuntijoita ja päättäjiä kouluttavana verkostona, jonka avulla voidaan vaikuttaa tulevien sukupolvien kestävyystietojen, -taitojen ja arvojen omaksumiseen ja näin muuttaa koulutuksen avulla yhteiskunnallista toimintaa kestäväksi. Kestävyyden aihepiirit ja kestävyystiede ovatkin saaneet jalansijaa koulutusohjelmissa laajasti eri yliopistoissa.

Suomessa sekä yliopistot että ammattikorkeakoulut ovat nostaneet kestävyyden ja vastuullisuuden painopistealueikseen. Ammattikorkeakoulujen yhteinen järjestö Arene on perustanut kestävyyden ja vastuullisuuden työryhmän osaksi toimintaansa. Kestävyyden integroimisesta amk-koulutukseen ja opetukseen on käynnissä parhaillaan laaja työpajojen sarja. Yliopistojen yhteinen järjestö Unifi on laatinut ja julkaissut kestävän kehityksen ja vastuullisuuden kaksitoista teesiä, joissa edellytetään yliopistojen tuovan kestävän kehityksen opinnot osaksi kaikkia tutkintoja ja jatkuvan oppimisen tarjontaa.

Kestävyyden aihepiirien opettaminen sekä kaikki kansalaiset ja päättäjät tavoittava yhteiskunnallinen keskustelu vaativat suomenkielisten kestävyyden käsitteiden luomisen. Yhteisesti ymmärretyt ja käytetyt käsitteet ovat ajattelun, keskustelun ja päätöksenteon välineitä. Kestävyystiede itsessään on uusi käsite ja vakiintumassa oleva käännös sustainability science -tieteenalalle, jonka piirteistä ja näkökulmista Katriina Soini kirjoitti erinomaisen artikkelin Tieteessä tapahtuu -julkaisuun vuonna 2017.

Kirjoittaessamme kirjaa kestävyydestä teemme myös sanaston kehittämistyötä, jossa pyrimme yhteisissä työpajoissa tuottamaan suomenkielistä käsitteistöä. Esimerkiksi tietyn yhteiskunnan osa-alueen kuten liikenteen toimintatavan perustavanlaatuinen muuttuminen, transition on käännetty kestävyyssiirtymäksi. Toisaalta kestävyysmurroksella tarkoitetaan syvällistä ja laajasti yhteiskunnan kaikkia osa-alueita koskevaa murrosta (transformation). Sanastotyötä teemme yhteistyössä Tieteen termipankin kanssa, ja siitä saamme lukea myöhemmissä tämän sarjan kirjoituksissa tarkemmin.

Tämä suomenkielinen kirja tarjoaa siis ajankohtaisen kattauksen siitä, mitä kestävyystiede on. Kuten Antti Hautamäki ja Arto Mustajoki kirjoittivat 20.9., tutkijoiden kirjoittamat kirjat ovat yksi tieteen vaikuttavuuden tärkeistä osa-alueista: tietokirjat auttavat ihmisiä ymmärtämään eri ilmiöitä ja he saavat aineksia maailmankuvansa hahmottamiseen ja tämän ansiosta voidaan ajatella, että ihmiset, yhteiskunta ja luonto voivat paremmin.

Toivomme, että tuleva kirja toimii sytykkeenä ja kipinänä inspiroiviin keskusteluihin uusilla suomenkielisillä kestävyyskäsitteillä sekä vuorovaikutuksen välineenä ja ymmärryksen kasvattajana eri toimijoiden kesken.

Tämä näkemys on tuonut yhteen yli 20 tutkijaa kirjoittamaan kirjan kestävyydestä. Uskomme, että kirja käyttöliittymänä säilyttää asemansa tiedon välittäjänä ja sivistyksen rakentajana. Toivomme, että se löytää tiensä niin kestävyyden parissa työtä tekevien, kestävyysaiheita opiskelevien sekä kestävyydestä kiinnostuneiden kansalaisten käsiin. Toivomme, että se toimii sytykkeenä ja kipinänä inspiroiviin keskusteluihin uusilla suomenkielisillä kestävyyskäsitteillä sekä vuorovaikutuksen välineenä ja ymmärryksen kasvattajana eri toimijoiden kesken.

On selvää, että tulevaisuutemme kannalta on tärkeää, että ymmärrys kestävyydestä, sen monisyisyydestä ja muutoksen sekä murroksen tarpeesta leviää laajasti – niin kansalaisille kuin päättäjille – ja erityisesti yhteiskuntamme tuleville päättäjille, tämän päivän nuorille.

Kirjan toimituskunnan jäsenet

Janna Pietikäinen, varadekaani, yliopistonlehtori, Helsingin yliopiston kestävyystieteen instituutti ja Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta

Kaisa Korhonen-Kurki, erikoistutkija, Strategisen tutkimuksen ohjelmajohtaja, Suomen Ympäristökeskus

 

Lue lisää:

Soini Katriina: Kestävyystiede – kestävyystutkimuksen uusi paradigma?https://journal.fi/tt/article/view/60788

Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifi ry: Kestävän kehityksen ja vastuullisuuden teesit.  https://www.unifi.fi/viestit/kestavan-kehityksen-ja-vastuullisuuden-teesit/ 

Antti Hautamäki & Arto Mustajoki. Yliopistoissa tehtävä tutkimus vaikuttaa laajasti yhteiskunnassa. Helsingin sanomat, Vieraskynä 20.9.2021, s. A5. https://www.hs.fi/mielipide/art-2000008261597.html