Avoimen tieteen edistysaskelia juhlistettiin kansainvälisellä Open Access -viikolla lokakuussa. Kirjasto järjesti yliopiston Tiedekulmassa Avoimen tieteen iltapäivän teemalla Kuka omistaa julkaisusi? Helsingin yliopisto myönsi tilaisuudessa vuosittain jaettavan Avoimen tieteen tunnustuspalkinnon professori Jaana Bäckille. Avoimen tieteen iltapäivän ohjelma löytyy tallenteena yliopiston Unitube-studiosta.
Avoimen tieteen iltapäivän tunnelmaa sähköisti erityisesti M.A. Numminen ja DIMI Trio (Maiju Jouppi, Kai Lassfolk, Mikko Ojanen), jotka esittivät tilaisuuden päätteeksi Sähkökvartetin merkkiteoksen Kaukana väijyy ystäviä. Erkki Kurenniemen sähkösoittimet -tutkimushankkeesta ja avoimuuden haasteista voi lukea lisää Mikko Ojasen kirjoituksesta Think Open -blogissa.
Avoimen tieteen koulutusyhteistyöpilotissa kirjasto on kartoittanut avoimen tieteen opetuksen keinoja Kumpulan ja Viikin kampusten sekä keskustakampuksen tieteenaloilla. Keväällä alkanut pilotti pyrkii tuomaan eri tieteenalojen hyviä käytäntöjä kaikkien käyttöön. Avoimesta tieteestä on tultava luonteva osa tutkijantyötä, jotta se voisi tulla myös kiinteäksi osaksi tutkimuskulttuuria. Tässä myös tutkijakoulutuksella on tärkeä rooli, mutta perustaa avoimen tieteen kulttuurille luodaan jo kandi- ja maisteriopintovaiheessa.
Helsingin yliopiston kirjasto vahvisti avoimen tieteen palvelutarjontaansa avaamalla kesäkuussa 2018 rinnakkaistallennuspalvelun tutkijoille. Kirjasto tukee Helsingin yliopiston tutkijoita tallentamalla näiden artikkeliversioita julkaisuarkistoon myös TUHAT-julkaisutietojen tarkistuksen yhteydessä. Kirjasto muistuttaa tutkijoita säännöllisesti rinnakkaistallennuksen tärkeydestä avoimen tieteen edistämisessä.
Helsingin yliopiston kirjaston Datatuki-tiimi tukee tutkijoita datanhallinnassa auttamalla heitä aineistohallintasuunnitelmien teossa työpajoissa ja kommentointipalvelun kautta. Työpajoissa käydään läpi, millainen on hyvä aineistonhallintasuunnitelma ja mihin huomio kannattaa kiinnittää. Aineistonhallintasuunnitelman tekemisessä hyödynnetään suomalaisten tutkijoiden käyttöön tarkoitettua DMPTuuli-työkalua. Datatuen kommentointipalveluun tutkijat voivat lähettää oman aineistohallintasuunnitelmansa esimerkiksi ennen Suomen Akatemian hakukierroksen umpeutumista. Kirjasto on tuottanut tutkijoiden tueksi myös Datanhallinnan perusoppaan ja Datan dokumentointioppaan. Datatuki-palveluissa kirjasto toimii yhteistyössä Helsingin yliopiston muiden datanhallintaa tukevien organisaatioiden kanssa.
Toukokuussa julkaistiin Think Open -blogi, jonka tehtävänä on välittää Helsingin yliopiston tutkijayhteisölle tietoa tutkimuspalveluista ja avoimesta tieteestä. Blogi on Helsingin yliopiston kirjaston, yliopiston tutkimuspalveluiden, tietotekniikkakeskuksen, viestintä- ja yhteiskuntasuhteiden ja Kansalliskirjaston yhteinen julkaisukanava. Helsingin yliopiston kirjasto on luotsannut blogia sen ensimmäisen ilmestymisvuoden ajan, ja kirjastolaiset ovat olleet hyvin aktiivisesti mukana myös artikkelien kirjoittajina.
Kesän 2018 muutostöissä Kumpulan kampuskirjasto Physicumissa sai uuden ilmeen ja joukon uusia palveluja, kun yliopiston opiskelijapalvelut siirtyivät kirjaston kanssa samoihin tiloihin syystalvella 2018. Ennen uudistusta kirjasto järjesti opiskelijatilaisuuden ja keräsi myös verkossa opiskelijoiden toiveita ja palautetta uudistussuunnitelmista. Vastaavaa tiedonkeruuta ja opiskelijatilaisuuksia hyödynnetään, kun kirjasto valmistautuu Viikin Infokeskuksen ja kampuskirjaston tilojen peruskorjaukseen vuonna 2020.
Kirjasto uudisti kesällä 2018 Kirjastokioskinsa, jotka ovat tarjonneet kaikille kirjaston asiakkaille pääsyn tieteelliseen tietoon. Kirjastokioskeilla käyttäjä voi hakea ja selata Helka-tietokannan sisältöä, lukea kirjaston lisensoituja e-aineistoja, kirjautua Helka-tietokannan asiakasprofiiliin, ja etsiä sekä lukea Helsingin yliopiston digitaalisia opinnäytteitä. Erilliset vierailijakoneet poistuivat kirjastoista yliopiston luopuessa erillisestä vierailijaverkosta.
Vuoden aikana kirjaston äänimaisema ja rooli opiskelijoiden ja tiedeyhteisön yhteisenä työhuoneena on puhuttanut laajasti. Äänitasoista kirjaston eri tiloissa tulee asiakkailta myös säännöllisesti palautetta. Kirjasto järjesti keväällä Meilahden kampuskirjastossa Terkko Health Hubissa keskustelutilaisuuden, jossa musiikkitieteen tutkija Meri Kytö kertoi tutkimustiedon valossa siitä, miksi tietynlaiset äänet koetaan häiritseviksi. Lisää aiheesta voi lukea Kirjastojen äänimaisemat -tutkimushankkeen loppuraportista.
Kevättalven ruuhkaviikkojen aikaan, kun kirjastosta etsivät opiskelutilaa niin yliopisto-opiskelijat, abiturientit kuin pääsykokeisiin valmistautuvat asiakkaat, kirjasto muistutti jälleen kaikkia käyttäjiään yhteisistä pelisäännöistä ja lukurauhasta. Asiakaskyselyssä kirjaston käyttäjät korostivat elektronisten aineistojen sujuvien käyttömahdollisuuksien rinnalla kirjaston mahdollisimman laajoja aukioloaikoja. Kirjasto joutui supistamaan aukioloaikojaan vuosina 2015–2016 osana yliopiston yleisiä säästötavoitteita. Viime vuosina kirjasto on pystynyt jälleen laajentamaan aukioloa lisäämällä omatoimiaikoja.
Helsingin yliopiston opiskelijapalvelut ovat kehittäneet toimintaansa viime vuosina. Palvelupisteitä on tuotu asiakkaiden luo, sinne missä opiskelijat muutenkin ovat. Kaisa-talossa opiskelijaneuvonnan palvelupiste avautui heinäkuussa. Jatkossa palvelupisteitä syntyy myös kampuskirjastoihin.
Kesällä 2018 kirjasto otti ensi kertaa osaa Helsingin Pride-viikon juhlallisuuksiin. Kirjastossa oli Pride-viikon aikaan avoinna Sateenkaaren päässä on tutkimus -kirjanäyttely, ja kirjaston tiloissa järjestettiin myös Sateenkaareva tutkimus Helsingin yliopistossa -paneelikeskustelu paneelikeskustelu lhbtiq-tutkimuksesta yhteistyössä Helsingin yliopiston Opiskelijavinokkaiden, OVI:n kanssa.
Helsingin yliopisto oli aktiivisesti mukana suomalaisten korkeakoulujen ja eritrealaisten yliopistojen yhteistyöhankkeessa, jossa parannettiin yliopistojen ICT-infraa ja digitaalisen opiskelun edellytyksiä. Helsingin yliopiston kirjasto tuki hankkeessa digitaalisten kirjastojen kehittämistä. Hankkeen päätösseminaari pidettiin Helsingissä toukokuussa 2018.
Kaikki Helsingin yliopiston tilaamat e-lehdet ovat syksystä 2018 olleet helposti luettavissa Browzine-palvelussa. Browzine on e-lehtien lukemiseen tarkoitettu visuaalinen lehtihylly, jolla käyttäjä voi selailla ja lajitella e-lehtiä aihealueittain, rakentaa omia lehtihyllyjään ja saada saapumisilmoituksia uutuuksista.
Helsingin yliopiston kirjasto hankki yliopiston tutkijoille Iris AI -tekoälyassistentin. Iris AI lupaa nopeuttaa merkittävästi tutkijan työn työvaltaista kirjallisuuskatsauksen laadintaa. Kirjaston järjestämät Iris AI -koulutukset myytiinkin hetkessä loppuun. Tutustu tietoasiantuntija Jukka Englundin esitykseen Iris AI:sta.
Helsingin yliopiston tutkijoilla on aiempaa laajemmat mahdollisuudet julkaista tutkimustuloksiaan avoimissa tiedelehdissä. Kirjasto on neuvotellut alennuksia monien lehtien kirjoittajamaksuihin. Kirjoittajamaksuihin (ns. article prosessing charge eli APC) liittyvät käytännöt vaihtelevat kuitenkin suuresti eri kustantajien ja lehtien välillä. Kirjasto onkin tuottanut Helsingin yliopiston tutkijoiden tueksi erityisen Kirjoittajamaksuoppaan.
Helsingin yliopistossa avoin julkaiseminen esimerkiksi vuonna 2018 solmittuun Elsevier-sopimukseen kuuluvissa lehdissä on tutkijoille maksutonta. Helsingin yliopisto maksaa toisen puolikkaan kirjoittamaksujen kustannuksista. Helsingin yliopiston kirjaston näkökulmasta kyse on käytännöllisestä ratkaisusta, jonka tarkoituksena on saada keskitetysti tietoa siitä, kuinka paljon Elsevierin sopimukseen liitettyjä artikkeleita julkaistaan ja paljonko se lisää yliopiston kustannuksia.
Helsingin yliopiston kirjasto isännöi jo seitsemännen kerran kansainvälistä kirjastoalan henkilöstövaihtoviikkoa. ISEW Library 2018 kokosi Helsinkiin viisitoista ammattilaista eri puolilta maailmaa. Viikon ohjelma rakentui tuttuun tapaan tiivistää työpajapäivistä ja sosiaalisesta ohjelmasta, jossa jaettiin osaamisen ohella iloa.
Kuvat:
Dolf Assmann, Jussi Männistö, Emma Niemi ja Veera Ristikartano
Teksti:
Veera Ristikartano