Pääkirjoitus

Toimintavuosi 2019 oli kirjastolle erinomainen. Teimme entistä enemmän yhteistyötä – niin yliopiston sisällä, kansallisesti kuin kansainvälisestikin – ja tuloksia syntyi.

Merkittävimmät edistysaskeleet otimme avoimen julkaisemisen palveluiden kehittämisessä. Helsinki University Press, Helda Open Books ja Editori ovat esimerkkejä vuoden 2019 aikana käyttöön otetuista palveluista, joilla tulee olemaan kysyntää myös vastaisuudessa. Ne ovat raikas tuulahdus sellaisesta tieteellisen julkaisemisen tulevaisuudesta, jossa suurten tiedekustantajien voittomarginaali on kaventunut, poikkitieteinen keskustelu on vilkasta ja avoimien julkaisumuotojen monimuotoisuus kukkii.

Avoin tiede on vahvasti mukana myös aineistopolitiikassa, jonka kirjaston johtokunta hyväksyi toimintavuoden marraskuussa. Aineistopolitiikan linjausten mukaan kirjasto tukee avointa tiedettä yliopistossa, turvaa yliopistolaisten tiedonsaannin sekä edistää yliopiston piirissä tuotettujen julkaisujen näkyvyyttä.

Aineistopoliittisia tavoitteitamme tukee myös kirjaston jäsenyys Crossref-yhteisössä. Jäsenyytemme mahdollistaa sen, että voimme antaa yliopistolaisten julkaisuille niiden löytyvyyttä ja paikallistamista edesauttavia DOI-tunnisteita.

Kun opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitusmalli muuttuu, avoin julkaiseminen alkaa palkita yliopistoja myös taloudellisesti. Kirjasto käynnisti avoimien julkaisujen määrän lisäämiseen tähtäävään monivuotisen hankkeen, jolla tavoittelemme sitä, että yliopisto saa sille kuuluvan osuuden kansallisesta rahoituksesta vuoden 2020 jälkeen. Avoimuus parantaa myös tieteellisten julkaisujen näkyvyyttä ja lisää niiden saamia viittauksia. Hankkeen tiedeyhteisöltä saama tuki viittaa siihen, että julkaisemisen paradigma on vaihtumassa ja suurien kustantajien kanssa tehtyyn ”yhteistyöhön” ollaan kyllästymässä.

Helsingin yliopisto on kirjastonsa kautta mukana OpenAiressa, yhteistyöorganisaatiossa, joka vastaa monista eurooppalaisen avoimen tieteen palveluista ja on siten osa monikansallista avoimen tieteen European Open Science Cloud -pilvipalvelukokonaisuutta (EOSC). Yhdessä yliopiston muiden toimijoiden kanssa osallistumme myös
EOSC Nordic -hankkeeseen.

Yliopistolaiset kommentoivat avoimen tieteen kehitystä muun muassa Think Open -blogissa. Kirjasto vastasi blogin toiminnasta ja osallistui merkittävällä panoksella sen sisällöntuotantoon. Kirjasto ryhtyi koostamaan blogiartikkeleista teemakohtaisia kokonaisuuksia Think Open Digest -julkaisuihin.

Avoimen tieteen infrastruktuurien kehitystyöllä on yliopistossa myös jatkuvuutta. Helsingin yliopiston datatuki täytti toimintavuoden aikana kymmenen vuotta ja yliopiston opinnäytepalvelu E-thesis 20 vuotta.

Kirjaston metriikkapalvelut olivat tärkeässä roolissa syyskuussa 2019 julkistetussa yliopiston tutkimuksen arvioinnissa. Tietoasiantuntijamme toteuttivat analyysit vastuullisesti ja Leidenin julistuksessa mainittuja periaatteita noudattaen. Merkittävä uusi avaus oli tiedekuntien johdon edustajien perehdyttäminen metriikkatyökalujen itsenäiseen käyttöön.

Toimintavuotta leimasivat myös verkko- ja muiden palvelujen ja sekä tilojen kehittämishankkeet. Uusimme verkkosivut ja suunnittelimme Viikin infotaloon remontoitavia kirjastotiloja, kehitimme osaamistamme niin esimies- kuin asiantuntijatyössäkin sekä kuvasimme ja jäsensimme palvelumme. Asiakkaillemme kehitystyö näyttäytyi uudenlaisina palveluinnovaatioina ja parantuneena viestintänä.

Palvelualustaohjelmiston hankintaan tähtäävä Alma-hanke eteni suunnitellusti. Alma on uudenlainen digitaalinen toimintaympäristö, joka tulee tuotantokäyttöön ensi kesänä. Palvelualustamaailmaan siirtyminen on merkittävä kehitysloikka sekä kirjastolaisten että kirjaston asiakkaiden kannalta. Helka tulee vastaisuudessa olemaan vielä entistäkin parempi tietokanta.

Kirjaston Instagram-tarinat kasvattivat ilahduttavasti suosiota. Näillä visuaalisilla kertomuksilla on potentiaalia tavoittaa esimerkiksi sellaisia opiskelijakäyttäjiä, jotka eivät muuten viestintäämme seuraa.

Jos kirjastomme olisi elävä organismi, sen selkäranka olisi kokoelma ja verenkiertoa edustaisi asiakaspalvelu. Koska selkärankamme ja verenkiertomme toimivat niin hyvin, uskallamme myös kokeilla uutta ja olla ennakkoluulottomia. Kirjastolaisten luovuudesta hyötyy koko yliopisto.

Olen kiitollinen siitä, että kirjaston toimintaympäristö oli vakaa vuonna 2019. Pandemian jälkeistä aikaa on vaikea ennustaa, mutta toivon, että tilanne normalisoituu ja pääsemme avaamaan kirjastotilat asiakkaille. Tarvitsemme digitaalisia ja fyysisiä kirjastopalveluja sekä avointa tiedettä kipeämmin kuin koskaan.

Teksti
Kimmo Tuominen
ylikirjastonhoitaja, professori