Kielitietoisuutta, kiitos!

Jostain on aloitettava. En ole koskaan kirjoittanut blogitekstiä, mutta jatko-opiskelijoille suunnatulla Tutkijan verkkokirjoittaminen –kurssilla tämä on osa kurssisuoritusta. Vanhoina hyvinä aikoina, silloin kun Senaatintorin laitamilla viimeksi opiskelin, saattoi yliopistolainen suorittaa kurssin turvallisesta norsunluutornistaan käsin. Nykyisin panostetaan osallisuuteen, avoimuuteen ja yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen. Hyvä niin, mutta vaatii itseltä pientä uudelleenorientoitumista.

Tieteen avoimuus ja saavutettavuus ovat sinänsä hienoja tavoitteita. Koska olen palannut yliopistolle peruskoulun opetustehtävistä ja koska identifioidun tutkijan sijasta ennen kaikkea opettajaksi, pidän erityisen tärkeänä, että tietoa on saatavilla selkeässä ja ymmärrettävässä muodossa myös Wikipedian ulkopuolella. Itseohjautuvan ilmiöoppimisen aikakaudella helposti saavutettavissa  olevalle tieteelliseen tutkimukseen pohjaavalle tiedolle on tarvetta.

Saavutettavuus ei tarkoita pelkästään avoimia julkaisukäytäntöjä. Osallisuus tieteellisistä teksteistä mahdollistuu, kun lähtökohtaisesti kirjoitetaan niin selkeästi, että teksti avautuu myös asiaan vihkiytymättömille. Tämä ei vaadi tieteenalalle tyypillisistä käsitteistä luopumista, vaan käsitteiden riittävää avaamista ja huomion kiinnittämistä kieliasuun. Kielitietoisesta lähestymistavasta ei ole kenellekään haittaa. Luen itsekin mieluummin tekstiä, jota on helppo lukea ja jota ymmärrän.

Opetustyössä kielitietoisuus tarkoittaa yksinkertaistetusti sen huomioimista, että kieli on – tai, monikulttuurisessa yhteiskunnassa, kielet ovat – ”oppimisen tärkein voimavara”. Eri oppiaineiden opettajat ovat samanaikaisesti oman alansa akateemisen kielen ja yleisen opiskelukielitaidon opettajia. Kieltä ei voi erottaa sisällöstä. Asiantuntijuus on sisältöosaamisen ohella taitoa tehdä olennainen ymmärrettäväksi. Oppiminen rakentuu vuorovaikutuksessa. Nämä periaatteet soveltunevat ohjenuoraksi myös akateemiselle kirjoittajalle.

Itselleni verkkokirjoittaminen näyttäytyy tällä hetkellä erinomaisena oppimisen ja itsensä haastamisen välineenä. Saatanpa, jos viitsin, kirjoittaa toisenkin blogitekstin. Lupaan kirjoittaa lyhyitä lauseita. Ja jos joku muukin jotain tämän kautta oppii, sitä parempi.