Matematiikan yhteinen kurssi

Matematiikan yhteinen kurssi alkoi Mäkelänrinteen lukiossa viime viikon perjantaina ja materiaalia lähti käyttämään neljä ryhmää kuudesta. Kirjoitukseni on tarkoitus kuvata, miten kurssi on suunnitelmissa toteuttaa ja matkan varrella kirjoittelen taas kurssin kuulumisia. Kurssin sisällöistä en ajatellut juurikaan kirjoittaa, mutta muutamia päätöksiä matematiikan sisällöistä materiaalissa on ollut pakko tehdä, koska opetussuunnitelman perusteet jättävät tiettyjä asioita täysin auki, ja näistä myös mainitsen.

Matematiikan yhteinen kurssi on jaettu viiteen lukuun ja lisäksi kurssin etusivulla on teksti ja muutama tehtävä matematiikan merkityksestä yhteiskunnalle ja yksilölle. Aikatauluhahmotelmani kurssille on seuraavanlainen: Aloitus (kurssin käytänteet ja matematiikan merkityksestä yhteiskunnalle ja yksilölle) sekä Luvut ja laskutoimitukset 3 krt, Potenssi ja logaritmi 3 krt, Lukujonot ja summat 5 krt, Funktio 2-3 krt ja Prosenttilaskenta 3 krt. Näin kertaukselle pitäisi jäädä vielä yksi kerta loppuun.

Koen, että lukion alkuun ja erityisesti vielä yhteiselle kurssille kisällimenetelmä sopii erittäin mainiosti, koska opiskelijoilla ei ole vielä muuta mallia lukiomatematiikan opiskelusta ja tasoerot saattavat olla myös melkoisia. Opiskelijoiden aikatauluttamisen helpottamiseksi jatkan vektorit-kurssista tuttua kahden junan taktiikkaa, eli jokaisen tunnin alussa laitan kaksi tavoitetehtävämäärää taululle. Näiden avulla ehtii saavuttaa minimitason sekä paremman tason sovitun ajan puitteissa. Opiskelijat toki saavat edetä myös omaan tahtiinsa, mutta lukiossamme, jossa valtaosa urheilee aktiivisesti ja vapaa-aika on tiukilla, aikatauluhahmotelma on koettu tärkeäksi tukimuodoksi.

Vektorit-kurssin palautteissa kävi ilmi, että osa opiskeljoista koki jäävänsä yksin opiskelunsa kanssa ja tähän oli jotain keksittävä. Lisäksi ensimmäisellä lukion matematiikan kurssilla opiskelijat ovat toisilleen vieraita ja minulle vieraita, niin jotain yhteisiä tunnin aloituksia halusin, jotta kaikki pääsevät työskentelyssään alkuun ja minä saan käsityksen siitä, missä kukin menee. Askartelin kurssille fiiliskortit, eli kortit, jotka ovat toiselta puolelta vihreät ja toiselta puolelta punaiset. Niiden avulla jokainen opiskelija viestii omista tuntemuksistaan liittyen juuri opiskeltuun asiaan. Ajattelin, että kortit ovat konkreettisemmat ja nopeammat toteuttaa kuin jokin sähköinen testi, ja pystyn helposti korttien avulla muodostamaan käsityksen siitä, ovatko opiskelijat tehneet tehtäviä riittävästi, onko olennainen opittu sillä tasolla, että opiskelijoilla on luottavainen olo ja he pystyvät jatkamaan opiskelua vai tarvitaanko esimerkiksi opetustuokiota koko ryhmälle tai pienemmälle valitulle joukolle. Kurssin ensimmäinen kerta on pidetty ja minimitavoite oli ensimmäiset 10 tehtävää, nopeampien tavoite oli 20. Huomisen fiiliskorttikysymykset näyttävät tältä:

>Kurssin tunnelmiin palaan myöhemmin, kun kurssi vähän etenee, mutta vielä lopuksi muutama ajatus kurssin sisällöistä, joista toivottavasti on iloa toisillekin materiaalin käyttäjille. Uusissa opetussuunnitelman perusteissa pitkän matematiikan puolella jätetään aikalailla auki, missä kohtaa 1. asteen yhtälö opiskellaan, samoin mihin potenssifunktiot ja -yhtälöt sekä juuret ja niiden sieventäminen sijoittuvat. Koska MAY1 on jo aika tuhti paketti ilman edellä mainittuja kokonaisuuksia, niin kisällimateriaalissa nämä jätetään tämän kurssin kohdalla pois. Ensimmäisen asteen yhtälö toki esitellään lukujonojen ja summien kohdalla, mutta haastavampien yhtälöiden ratkaisut jätetään kakkoskurssiin, jossa vastaavia epäyhtälöitä opetussuunnitelman mukaan jo opiskellaan. Samoin potenssifunktiot, -yhtälöt ja juuret käsitellään kakkoskurssissa, jossa aikaa tähän pitäisi ihan mukavasti olla.

2 kommenttia artikkeliin ”Matematiikan yhteinen kurssi”

  1. Kiva kuulla,

    Aloitin kahden ryhmän kanssa Kauniaisten lukiossa.
    Meitä on siellä kolme opettajaa. Miten tässä toteutatte arvioinnin ?

    t. Edward Krogius

  2. Hienoa kuulla, että olet ottanut materiaalin käyttöön. Kurssin arvosanaan vaikuttava arviointi perustuu meillä valtaosaksi kurssikokeeseen. Arvosanaa voi nostaa aktiivisella tekemisellä, eli olen kokeen aikana tsekannut opiskelijoiden vihot sekä itsearviointitestien palautukset. Jos töitä on tehty hyvin, niin puolikkaan arvosanan on näillä voinut nostaa, mutta kenenkään arvosana ei ole voinut olla huonompi kuin koearvosana. Varmasti rohkeammatkin kokeilut arvioinnissa olisivat ihan mahdollisia, esim. kurssikokeen osuutta voisi pienentää ja ottaa arviointiin selvemmin mukaan kurssin aikana tapahtuvaa toimintaa. Kokonaan kurssikokeesta en ole itse osannut/halunnut luopua.

    Näiden lisäksi lukujen lopussa oleviin itsearviointitesteihin olen antanut kirjallisen palautteen kurssin aikana, eli opiskelijat ovat ottaneet kuvan ratkaisuista ja palauttaneet ne Google classroomiin. Tänä vuonna opiskelijat yrittävät tehdä yhden itsearviointestin laskinohjelmistolla ja palauttaa sen. Ja toki henkilökohtaista palautetta opiskelijat saavat kurssilla, mutta kirjallinen palaute takaa, ettei kukaan jää vahingossa täysin ilman jatkuvaa arviointia.

Vastaa käyttäjälle Piia Vikberg Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *