Kurssikerta 5

 

Tämänhetkisen osaamiseni perusteella Mapinfon keskeisimpiin työkaluihin kuuluu erilaisten aineistojen yhdistäminen samaan tietokantaan, jolloin voidaan tehdä teemakarttoja. Suuriakin aineistoja voidaan käsitellä melko sujuvasti. Lisäharjoitusta tarvitsen erittäin paljon, mutta erittäin alkeellisen lähtötasoni huomioon ottaen olen jo oppinut paljon uutta. Pikkuhiljaa mieleen on jäänyt esim. uusien muuttujien lisääminen aineistoon.

 

Puskurivyöhykkeitä voidaan käyttää todella monenlaisten asioiden selvittämiseen, vaikkapa kasvien leviämisen tutkimiseen lähtökohtana jokin puutarha, josta kasvi on alun perin lähtenyt leviämään.

 

Mapinfon avulla ratkaistavien tehtävien ja ongelmien tulee aina olla juuri oikeassa muodossa. Itsellä voi olla lennokkaitakin ideoita, mutta niiden pukeminen tietokoneohjelman ymmärtämään muotoon vaatii tietoa, taitoa ja ymmärrystä.

 

Kurssikerran tehtäviin sain tällaisia vastauksia:

 

Malmin lentokentästä 2 km:n säteellä asuvat

4674

Malmin lentokentästä 1 km:n säteellä asuvat

767

Helsinki-Vantaan lentokentän 65dB:n melualueella asuvat

447

Helsinki-Vantaan lentokentän 55dB:n melualueella asuvat

2157

Tikkurilassa yli 60 dB:n melualueella asuvat
Alle 500m etäisyydellä juna-asemasta asuvat

82949

Kaikista alueen asukkaista alle 500m etäisyydellä asuvia

17,30 %

Työikäisiä alle 500m päässä juna-asemista asuvista

59186

Tehtävän 2 asukkaista asuu taajamissa

414371

Kouluikäisiä taajamien ulkopuolella asuvista

12157

Kaikista kouluikäisistä taajamien ulkopuolella asuu

22 %

Ulkomaalaisten osuus on yli 10%

21

Ulkomaalaisten osuus on yli 20%

6

Ulkomaalaisten osuus on yli 30%

4

Ruotsinkielisten määrä pääkaupunkiseudulla

Tein kartan ruotsinkielisten määrästä pääkaupunkiseudulla. Käytössä on absoluuttiset määrät, jolloin heti näkee, missä ruotsinkielisiä on henkilöinä paljon. Toisaalta kartta ei kerro mitään ruotsinkielisten suhteellisesta osuudesta kyseisen alueen väestössä: jos alueella on muutenkin vähän asukkaita, myös ruotsinkielisiä on vähän, vaikka kaikki asukkaat puhuisivat ruotsia.

Kansallispuistot Espanjassa

Espanjassa on useita kansallispuistoja. Pinta-alalta niitä on eniten
Andalucíassa, jossa sijaitsevat Doñanan ja Sierra Nevadan
kansallispuistot.

Kaikkien puistojen nettisivut löytyvät osoitteesta
https://www.reservasparquesnacionales.es/real/ParquesNac/index.aspx

Alla olevasta taulukosta näkyvät eri itsehallintoalueilla olevat
kansallispuistot ja niiden kokonaispinta-alat.

Itsehallintoalue                         kansallispuistoja (hehtaaria)
Andalucía                                        280770
Aragón                                            35287
Asturias                                          21553,3
Baleaarit                                          10021
Cantabria                                        21553,3
Castilla Y León                                 21553,3
Castilla-La Mancha                           48167
Extremadura                                    116160
Galicia                                               8480
Kanariansaaret                                   50402
Katalonia                                         40852

Itsehallintoalueiden pinta-alaerot huomioiden suhteellisesti eniten
kansallispuistoja on Kanariansaarilla, jossa sijaitsevat Timanfayan,
Teiden ja Garajonayn kansallispuistot.

Espanjassa on myös muita luonnonsuojelualueita kuin nämä kansallispuistot.

Maanjäristyksistä koululaisille, karttojen käyttö

Alla olevat kartat ja tekstit on tehty ajatellen alakouluikäisiä lapsia, vaikka aineenopettajat eivät alakoululaisille usein maantietoa opetakaan. Maailmankartta, jossa näkyy maanjäristysten sijainti mannerlaattojen reunoilla on paljon käytetty ja esitystapana selkeä. Siitä saa käsityksen maanjäristysten esiintymisalueista ja se piirtyy helposti mieleen, jolloin myös mannerlaatat ja tulivuoriketjut on helpompi hahmottaa, muistaa ja sijoittaa maailmankartalle.

Maanjäristyksiä on kuitenkin monenlaisia. Muistan itse alakoululaisena Kreikassa matkailleena hämmentyneeni ja huolestuneeni, kun opas kertoi, että tänäänkin on ollut jo monta maanjäristystä. Oma käsitykseni maanjäristyksistä oli kaiken tuhoava katastrofi, jolloin hetken mietin, olemmeko vaarassa. Pidän tärkeänä, että lapsille kerrotaan maanjäristyksistä myös tavallisena asiana: tapahtuuhan pieniä maanjäristyksiä todella usein.

Karttakuva 1-2 richterin maanjäristyksistä tuo esiin sen, ettei niin pieniä maanjäristyksiä edes tilastoida ja tuoda näkyviin. Tekstissä kerrotaan, etteivät ihmiset edes tunne niin pieniä maanjäristyksiä, vaikka tarkat laitteet tuntevatkin.

Euroopan maanjäristyksistä kertovassa karttakuvassa on järistyksiä vain puolentoista kuukauden ajalta, silti niitä on monta. Näin ollen koululainen paitsi huomaa, millä alueella tilastoitavia maanjäristyksiä Euroopassa on, myös huomaa niiden yleisyyden.

Maanjäristyksistä kertovan osioni selkeyttä lisäisi, mikäli osaisin siirrellä blogiin tekemiäni juttuja paikasta toiseen. Nyt kartat ovat siinä järjestyksessä, jossa ne tein, eikä järjestys välttämättä ole selkein mahdollinen.