Annikki Hyppönen: Selkokielen ja sen tutkimuksen sanastoa rakentamassa

Blogin kirjoittaja: Annikki Hyppönen

Tieteen termipankki (https://tieteentermipankki.fi) on suomalainen, vuonna 2012 avattu monikielinen ja monitieteinen terminologinen tietokanta. Se on wikimuotoinen verkkopalvelu, johon kootaan parhaillaan kaikkien Suomessa harjoitettavien tieteenalojen termistöjä – kuluvan vuoden alusta myös selkokieleen ja sen tutkimukseen liittyviä termejä. Tavoitteena tässä projektissa on, että myös selkokielen osalta termityö yhdenmukaistaa ja vakiinnuttaa käsitteitä, ja selkeyttää selkokieleen ja saavutettavuuteen liittyvää viestintää.

Digitaalisten palvelujen käytön yleistyessä viestinnän merkitys on lisääntynyt. Yhteiskuntamme toimintoihin osallistumisen tulisi olla yhdenvertaista ja esteetöntä jokaiselle, erilaisista yksilökohtaisista rajoitteistaan huolimatta. Selkokielen tarpeen ymmärtäminen yhteiskunnassamme liittyy läheisesti saavutettavuuteen. Julkisen sektorin toimijoita koskeva laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta tuli voimaan 1.4.2019. Lain määrittelemän aikataulun mukaisesti 23.9.2020 mennessä sekä vanhojen että uusien verkkosivustojen on täytettävä saavutettavuusehdot, ja lisäksi verkkosivustojen ja niihin liittyvien aikasidonnaisten medioiden – esimerkiksi äänitteiden, videoiden ja podcastien – tulee olla saavutettavia.  Mobiilisovelluksilla käytettävien palvelujen saavutettavuuden on lain mukaan toteuduttava 23.6.2021 mennessä.

Käsitteet saavutettavuus ja esteettömyys ymmärretään usein toistensa synonyymeiksi, mutta niiden merkityksillä on vivahde-eroja. Esteettömyys huomioi yhteiskunnan rakennetun ympäristön, kuten rakennukset, liikennevälineet ja ulkoilualueet, ja siellä eri tavalla liikkuvat ja toimivat ihmiset. Myös saavutettavuus sisältää osittain samoja merkityksiä, mutta usein se viittaa lisäksi viestintään, kuten verkkosivuihin ja -palveluihin ja niiden soveltuvuuteen erilaisille käyttäjäryhmille. Fyysinen saavutettavuus ymmärretäänkin usein yhdenvertaiseksi oikeudeksi hyvään elinympäristöön, jossa liikkuminen, eläminen, asuminen ja toimiminen on mahdollista eri väestöryhmille. Aistinvarainen saavutettavuus tarkoittaa, että myös näkö-, kuulo- tai tuntoaistirajoitteiset henkilöt voivat käyttää palveluja esimerkiksi erilaisten apuvälineiden avulla. Kun verkkopalveluja tarkastellaan saavutettavuuden näkökulmasta, huomio kohdistuu niiden ymmärrettävyyteen, sisällössä käytettyyn kieleen ja terminologiaan. Kognitiivisella saavutettavuudella viitataan tiedon ja tiedonkäsittelyn saavutettavuuteen sekä ratkaisuihin, jotka helpottavat ymmärtämistä, hahmottamista ja muistamista sekä uuden tiedon oppimista tai omaksumista. Keskeistä on kielen ja käytetyn terminologian ymmärrettävyys. Näitä ja monia muita selkokieleen liittyviä termejä päästään pian tarkastelemaan Tieteen termipankissa.

Selkokieltä on kehitetty Suomessa 1980-luvulta lähtien, ja siitä on julkaistu tutkimuksia, opinnäytetöitä sekä myös oppaita. Leealaura Leskelän Selkokieli – Saavutettavan kielen opas julkaistiin 2019, ja sitä voidaan pitää tuoreimpana suomenkielisenä lähdeteoksena, joka liittyy selkokieleen ja sen tutkimukseen (https://selko.fi/selkokieli-saavutettavan-kielen-opas/). Teos opastaa lukijaansa tarkasti ja laaja-alaisesti niin kirjoitetun kuin puhutunkin selkokielen tarpeesta, asemasta, käytöstä ja käytännöistä yhteiskunnassamme. Samalla se muodostaa ajantasaisen perustan selkokielen termistölle ja käsitteille. Tälle perustalle on koottu pääosin myös Tieteen termipankissa esiintyvät, selkokieleen ja sen tutkimukseen liittyvät termit ja määritelmät.

Tässä projektissa työtä tehdään osana valinnaisia opintoja ryhmässä, jossa on kaksi maisteriopiskelijaa ja väitöskirjatutkija. Työnkulku on alkanut lähdeteoksissa esiintyneiden termien ja määritelmien poimimisella. Sen jälkeen jokaiselle termille on määritetty sen luokka, määritelmä, sanaluokka ja -muoto, mahdollinen johdostyyppi ja yhdysosamuoto sekä käyttösuositus ja synonyymitermi. Lisäksi näkyvissä on termin mahdollinen muun kielinen vastine sekä lähteet, joista tieto on peräisin.  Esimerkiksi termi ”selkokirjoittaja” ja sen synonyymi ”selkokielistäjä” tarkoittavat ”selkokielistä tekstiä tuottavaa tai selkokielelle mukauttavaa kirjoittajaa.” Tätä kirjoitettaessa on meneillään työn tarkistusvaihe, jossa kootut määritelmät ja vastineet tarkistetaan. Lopputarkistuksen jälkeen termit lisätään Tieteen termipankkiin. Termit ja niiden selitteet löytyvät Termipankin hakutoiminnolla, ja myös yleisimmät hakukoneet löytävät ne.

Toivotamme tervetulleiksi mukaan termityöhön myös muut selkokielen tutkijat!

Kirjoittaja: Annikki Hyppönen

Kirjoittaja valmistelee kognitiivisen saavutettavuuden suunnitteluun liittyvää väitöskirjaa Vaasan yliopistossa, viestintätieteiden tutkimusohjelmassa.

2 vastausta artikkeliin “Annikki Hyppönen: Selkokielen ja sen tutkimuksen sanastoa rakentamassa”

  1. Selkokielen tutkimus on tosiaan monitieteistä ja siksi olisi tärkeää, että Tieteen termipankin termityöhön tulisivat mukaan muutkin selkokielen monitieteisiä yhteyksiä edustavat tutkijat, kuten kognitiotieteililjät, logopedit ja saavutettavuustutkijat.

  2. Kiitos kommentista! Selkokieleen ja sen tutkimukseen liittyvän termityön kenttä on laaja, ja toivottavaa olisi, että mukaan tulisi myös muita selkokielen monitieteisiä yhteyksiä edustavia tutkijoita.

Kommentit on suljettu.