Helsingin yliopisto
Blogin kirjoittaja: Saija Kortet
Huomio selkokielen käyttöön terveydenhuollossa
”Potilaalla on todettu kliinisesti epideeminen nefriitti”. Nämä lääkärin lausumat sanat ovat syöpyneet iäksi sukulaiseni mieleen. Päällimmäisenä muistona vuoden 1975 joulusta läheiselläni on se, kuinka huonoon kuntoon pienenpieni virus ihmiskehon saikaan, mutta lääkärin käyttämät käsitteet ja sairaalaslangi mietityttävät yhä 45 vuoden jälkeenkin.
Virus on myös tämän päivän yksi merkittävimmistä puheenaiheista, ja vuodesta 2020 jäänee usealle muistijälki viruksesta, joka on pakottanut koko ihmiskunnan nöyrtymään edessään. Suomessakin oltiin keväällä täysin uudenlaisen tilanteen edessä ja tarvittiin nopeita toimia. Oikea-aikaisen ja riittävän selkeän viestinnän merkitys korostuu poikkeustilanteissa, koska ihmisillä on usein tarve saada paljon tietoa, jonka avulla voi käsitellä itselleen vierasta tilannetta. Selkokielen neuvottelukunta on aktiivisesti muistuttanut siitä, että poikkeustilannetta koskevat ohjeet olisivat ymmärrettävät eikä kukaan jäisi tiedon ulkopuolelle (Selkokeskus 2020). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (2020) alkoi pian koronaviruspandemian ryöpsähdettyä ylläpitää Ajankohtaista koronaviruksesta -sivustoa, jossa yhtenä osa-alueena tuotetaan Koronavirus selkokielellä -osiota. Tämä on yksi erinomainen esimerkki siitä, kuinka terveydenhuollon kontekstiin liittyvästä asiasta viestitään ymmärrettävällä ja selkeällä tavalla, jolloin tieto on mahdollisimman monen saavutettavissa.
Selkokielen merkitys ja hyöty on hiljalleen alettu tunnistaa ja tunnustaa terveydenhuoltokontekstissa. Selkokieleen liittyviä koulutuksia on järjestetty terveysalan opettajille (Pinolehto 2017) sekä henkilöstölle ja opiskelijoille (Savonia amk 2020). Esimerkinnäyttäjänä toimii Satakunnan sairaanhoitopiiri, joka on edelläkävijä selkokielisen materiaalin, kuten potilasohjeiden tuottamisessa (Selkosanomat 2015). Muut sairaanhoitopiirit seurannevat parhaansa mukaan perässä ja ottanevat huomioon saavutettavuuteen ja esteettömyyteen liittyviä asioita esimerkiksi verkkosivupäivitysten yhteydessä. Kolmannen sektorin toimijoista esimerkiksi Suomen Punainen Risti (2019) ja Imetyksen tuki ry (2019) ovat julkaisseet selkokielisiä ohjemateriaaleja, jotka on tarkoitettu kaikkien kansalaisten käyttöön. Selkokielinen viestintä palveleekin meistä aivan jokaista, eikä pelkästään etukäteen määriteltyjä, alun perin selkokielisen viestinnän kohderyhmiksi ajateltuja erityisryhmiä.
Terveydenhuollossa on käytössä runsaasti erikoissanastoa ja siellä toimitaan usein olosuhteissa, joissa asiakkaana olevan ihmisen kyky vastaanottaa tietoa ja ohjeita voi olla tavallisuudesta poikkeavan tai muuten stressaavan tilanteen vuoksi rajoittunutta. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi, jos potilas itse tai hänen lapsensa tai omaisensa on sairastunut tai on muuten haastavassa tilanteessa. (Leskelä 2019.) Uskotaankin, että selkokielen käytöstä voi olla hyötyä kenelle tahansa terveydenhuollon asiakkaalle.
Kulttuurinen moninaisuus on yhä yleisemmin läsnä terveydenhuollon arjessa ulkomaalaistaustaisten asiakkaiden mutta myös henkilökunnan myötä. Onkin arvioitu, että esimerkiksi lääkäreistä noin joka kymmenes puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia (Ora 2019). Heikko kielitaito tai yhteisen kielen puuttuminen on potentiaalinen uhka onnistuneelle vuorovaikutukselle ja hoidolle. Kulttuuristen erojen vuoksi potilaan käsitykset oireista, sairaudesta ja sairauden hoidosta saattaa poiketa lääkärin käsityksistä (Pyörälä & Hietanen 2011). Lisäksi lääkärin ja potilaan välisessä vuorovaikutuksessa on käytännössä aina tiedollista epäsymmetriaa, koska lääkäri on koulutuksensa puolesta lääketieteellisten käsitteiden ja asioiden asiantuntija, kun taas potilaalla ei tällaista tietoa ole (Leskelä & Lindholm 2012).
Asioiden tunnistamista ja tiedostamista tulisi seurata askel kohti konkreettisia toimintoja, joiden avulla pyritään saavuttamaan yhä laadukkaampaa ja vaikuttavampaa vuorovaikutusta ja hoitotuloksia. Terveydenhuollon toimijoiden tulee olla tietoisia ja osata huomioida, jo opiskeluajoista lähtien, asiakkaan mahdollisia ymmärrysvaikeuksia ja sitä, kuinka voi auttaa asiakasta ymmärtämään paremmin.
Selkokielikoulutusta lääketieteen opiskelijoille
Selkeän ja ymmärrettävän kielen käyttö on olennainen osa lääkärin vuorovaikutustaitoja. Aiempien tutkimusten mukaan lääketieteen opiskelijat (Bourquin ym. 2015) ja valmiit lääkärit (Bosley ym. 2018) käyttävät asiakkaidensa kanssa keskustellessaan usein monimutkaisia ammattikieleen kuuluvia käsitteitä, jotka voivat olla asiakkaille outoja ja aiheuttaa hämmennystä. Vaikeasti ymmärrettävien käsitteiden käyttö voi johtaa väärinymmärryksiin ja vaikuttaa vuorovaikutuksen tehokkuuteen (Bourquin ym. 2015) sekä lääkärin ja asiakkaan väliseen luottamukseen (Bosley ym. 2018). On helppo yhtyä Warden ym. (2018) toteamukseen, että selkokielen opetus tulisi sisällyttää osaksi lääketieteen koulutusta.
Keväällä 2020 oli tarkoitus järjestää pilottikoulutus selkokielestä Oulun yliopiston viidennen vuoden lääketieteen opiskelijoille, mutta koronapandemia sotki suunnitelmat ja koulutus jouduttiin perumaan. Koulutukseen oli tarkoitus rekrytoida vapaaehtoisia lääketieteen opiskelijoita, jotka olisivat saaneet tiiviin, mutta informatiivisen opastuksen selkokielestä ja sen käytöstä. Koulutus olisi sisältänyt opiskelijoiden itsenäisesti tekemää työtä, lähiopetusta ja ryhmätyöskentelyä. Koulutuksen avulla saatua selkokielen osaamista olisi arvioitu ennen koulutusta ja koulutuksen jälkeen tehtävällä kyselyllä. Tarkoitus oli, että käsittelisin tätä aihetta kasvatustieteen aineopintoihin kuuluvassa kandidaatin tutkielmassani. Tutkimusaineisto olisi muodostunut opiskelijoille suunnatun kyselyn avulla saaduista vastauksista, mutta kurssin perumisen vuoksi jouduin muuttamaan suunnitelmaa. Tehdessäni kirjallisuushakuja tutkimussuunnitelmaani varten, kiinnostukseni ja tietämykseni selkokielestä kasvoi merkittävästi. Samalla ymmärrykseni selkokielen merkityksestä ja potentiaalista terveydenhuollonkontekstissa kirkastui entisestään. Kandidaatin tutkielmassani tunnistin ja totesin tiedon aukon, mutta muuten siinä jäätiin suunnitelmatasolle. Jatkosuunnitelmat lääketieteen opiskelijoille suunnatun selkokielikoulutuksen ja siihen kohdistuvan tutkimuksen suhteen ovat avoinna, mutta tähän yhteiskunnallisesti merkittävään aiheeseen tullaan palaamaan varmasti, tavalla tai toisella.
Selkokielen hyödyt ovat kiistattomat. Kohderyhmiin kuuluvien henkilöiden määrä on viime vuosien aikana kasvanut, joten tarvetta selkokielelle on. Selkokielestä voi kuitenkin hyötyä moni muukin kuin varsinaiset kohderyhmät. Suunnitelmalliset ja tavoitteelliset koulutukset tuleville terveydenhuollon ammattilaisille tulisi sisällyttää osaksi terveydenhuollon perustutkintoon kuuluvaa opetusta. Lisäksi jo alalla toimiville ammattilaisille tulisi tarjota mahdollisuus kehittää osaamista selkokielestä esimerkiksi täydennyskoulutusten avulla. Selkokieliseen viestintään tulee kiinnittää huomiota organisaatiotasolla ja siihen tulee pyrkiä esimerkiksi, kun päivitetään potilaille tarkoitettuja hoito-ohjeita ja organisaation verkkosivuja. Jokaisella on oikeus selkeässä ja ymmärrettävässä muodossa olevaan tietoon!
Kirjoittaja: Saija Kortet
Saija Kortet on kätilö, terveystieteiden maisteri ja terveystieteiden opettajaopiskelija, joka perehtyi selkokieleen tehdessään kasvatustieteen aineopintoihin kuuluvaa kandidaatin tutkielmaa.
LÄHTEET:
Bosley Helen, Henshall Catherine, Appleton Jane V. & Jackson Debra 2018. A systematic review to explore influences on parental attitudes towards antibiotic prescribing in children. Journal of Clinical Nursing 27: 892-905.
Bourquin, Céline, Stiefel, Friedrich, Schmid Mast, Marianne, Bonvin, Raphael & Berney, Alexandre 2015. Well, you have hepatic metastases: Use of technical language by medical student in simulated patient interviews. Patient Education and Counseling 98:323-330.
Imetysen tuki ry 2019. Selkokielinen materiaali. https://imetys.fi/selko/
Leskelä, Leealaura 2019. Selkokieli. Saavutettavan kielen opas. Turenki: Hansaprint Oy.
Leskelä, Leealaura & Lindholm, Camilla 2012. Näkökulmia kielellisesti epäsymmetriseen vuorovaikutukseen. Teoksessa Leskelä & Lindholm (toim.) Haavoittuva keskustelu. Kehitysvammaliiton tutkimuksia 6.
Ora, Ulla 2019. Ulkomaalaistaustaisten lääkäreiden määrä lisääntyy nopeammin kuin suomalaisten. Mediuutiset. https://www.mediuutiset.fi/uutiset/ulkomaalaistaustaisten-laakareiden-maara-lisaantyy-nopeammin-kuin-suomalaisten/55afc6b4-b62c-4397-b9ab-7e05f5193fa9.
Pinolehto, Marja (toim.) 2017. Sujuvampia opinpolkuja romaneille ja maahanmuuttajille: Opin portailla Pohjois-Pohjanmaalla -hankkeen loppuraportti. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/138798/Puheenvuoro_12_978-952-493-305-6.pdf.pdf?sequence=4&isAllowed=y
Pyörälä, Eeva & Hietanen, Päivi 2011. Vuorovaikutustaidot osana lääkärin ammatillista kehittymistä. Suomen Lääkärilehti 66(6): 469-473a.
Savonia amk 2020. Täydennyskoulutus. https://taydennys.savonia.fi/koulutukset/sosiaali-ja-terveysala/selkokielikoulutuksia
Selkokeskus 2020. Kannanotot. https://selkokeskus.fi/selkokeskus/kannanotot/
Selkosanomat 2015. Satakunnan sairaanhoitopiiri on Vuoden selväsanainen. https://selkosanomat.fi/kotimaa/satakunnan-sairaanhoitopiiri-on-vuoden-selvasanainen/
Suomen Punainen Risti 2019. Turvallisuustietoa selkosuomeksi. https://rednet.punainenristi.fi/node/54429
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2020. Koronavirus selkokielellä. https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/materiaalipankki-koronaviruksesta/koronavirus-selkokielella
Warde, Fiona, Papadakos, Janet, Papadakos, Tina, Rodin, Danielle, Salhia, Mohammad & Giuliani, Meredith 2018. Plain language communication as a priority competence for medical professionals in a globalized world. Canadian Medical Education Journal 9(2): e52-e59.
Hyvä teksti! Asiantuntijan on tärkeää kyetä asettumaan maallikon asemaan vielä vuosikymmenienkin kokemuksen jälkeen. Potilaan kokema huoli ja toipuminen riippuvat tunnetusti myös vastaanottovuorovaikutuksen laadusta, joten jokaisella epäselväksi jäävällä asialla voi olla seurauksia.
Koronavuosi on ollut kohtalokas niin kasvokkaiselle vuorovaikutukselle kuin vuorovaikutuskoulutuksille- ja tutkimuksille. Vaikka perumisten ja uusien suunnitelmien myötä vuorovaikutuksen merkitys kenties kirkastuu aiempaa paremmin, niin monenlaista harmia on jo aiheutunut ja tarpeellisen tiedon saaminen ja hyödyntäminen viivästyvät huomattavasti monella kentällä.
Tsemppiä kaiken keskelle toivottaa
Jenny Paananen
tutkijatohtori, Turun yliopisto
PS. Kunpa olisit selittänyt sen kliinisesti epideemisen nefriitin!
Hei Jenny!
Kiitos kommentistasi. Vuorovaikutustaitojen osaaminen on todella merkittävä tekijä, ja vuorovaikutuksen laadulla on vaikutusta onnistuneelle asiakassuhteelle (tässä tapauksessa lääkäri-potilas/asiakas -suhteelle). Vuorovaikutustaitojen harjoitteleminen onkin tärkeässä roolissa mm. lääketieteen opetuksessa. Asiaa ei voi kuitenkaan koskaan huomioida liikaa. Selkokielen olemassaolo tuo ehdottomasti lisää mahdollisuuksia terveydenhuollossa tapahtuvaan vuorovaikutukseen sekä puhutussa että kirjoitetussa muodossa. Selkokielen avulla voidaan paremmin pyrkiä turvaamaan se, että kommunikointi ja vuorovaikutus terveydenhuollon ammattilaisen ja asiakkaan välillä olisi mahdollisimman onnistunutta ja esimerkiksi hoito-ohjeet ovat selkeät ja ymmärrettävät.
Tsemppiä ja Kiitos Sinullekin tekemästäsi tutkimuksesta tässä aiheepiirissä ja asian näkyväksi tekemisestä!
Yst.terveisin Saija Kortet
Tärkeitä huomioita! Meillä Satakunnan sairaanhoitopiirissä on ajateltu, että selkokieli on merkittävä osa hyvää asiakaspalvelua. Käytämme selkokieltä kaikille asiakkaille ja potilaille viestiessä.
Välillä kuulee spekulaatioita siitä, että onko selkokielen käyttö alentavaa. Vastaus on hyvin yksinkertainen: ei ole. Kun ihminen saa ymmärrettävää tietoa esimerkiksi sairaudestaan, hänen valtansa kasvaa. Hän voi olla mukana keskustelemassa vaikkapa hoitovaihtoehdoista ja siten olla mukana päättämässä omaan elämäänsä ja terveyteensä liittyviä asioita. Tätä mahdollisuutta ei olisi, jos asiat olisi kerrottu liian vaikeaselkoisesti. Kun ei tiedä mistä puhutaan, ei ole valtaa eikä voi osallistua keskusteluun tai päätöksentekoon.
Eli mahtaakohan kuitenkin olla niin, että kapulakielen käyttö on alentavaa ja vallankäyttöä?
Hei Riikka!
Kiitos kommentistasi! Toimitte erinomaisena esimerkkinä ja toivottavaa on, että muut toimijat seuraavat perässä. Kuten toteat, selkokielen käyttö ei ole missään nimessä alentavaa minunkaan mielestäni. Komppaan myös pohdintaasi siitä, että se, kenellä on tietoa, hänellä on myös valta. Lain mukaan (Laki potilaan asemasta ja oikeuksista) potilaalla on tiedonsaantioikeus ja päätökset tulee tehdä asiakkaan kanssa yhteisymmärryksessä. Tietoa tulee antaa riittävästi ja selkeästi, jotta potilas pystyy osallistumaan häntä koskeviin päätöksiin. Terveydenhuollon ammattilaisten tulee varmistaa, että annettu tieto on riittävän selkeää ja riittävä ymmärrys on saavutettu.
Selkokieli ja sen käyttö voi olla usealle terveydenhuoltoalan ammattilaiselle vielä epäselvää, ihmisillä saattaa olla siitä vääriä uskomuksia ja ymmärrys voi olla virheellinen. Selkokieltä tulee ”normalisoida” ja tehdä siitä luonteva osa jokapäiväistä toimintaa, kuten kommentissasi kerrot. Tiedon lisääminen, selkokielen merkityksen esilletuominen, opastaminen ja kouluttaminen sen käyttöön sekä konkreettiset esimerkit auttavat ammattilaisia ymmärtämään asian moninaisuuden.
Kiitos esimerkillisestä työstänne selkokielisen terveydenhuollon saavuttamiseksi!
Yst.terveisin Saija Kortet
Kunpa tällainen ajattelu leviäisi laajalle! Henkilökohtaisesti ajattelen, että lääkärissä käynti on tilanne, jossa luulen keskustelun aikana ymmärtäväni, mitä minulle sanotaan. Sitten jälkikäteen tajuan, että en sittenkään sisäistänyt ohjeita. Viestinnällä on varmasti vielä suurempi merkitys potilaan hoidon onnistumiselle kuin tällä hetkellä tiedämme.
Käännöstieteen tutkijana haluan lisätä näkökulman, josta ei tarpeeksi puhuta. Selkeän kielen käyttäminen on myös tulkkaustilanteessa varmin tapa saada viestintä onnistumaan, sillä tulkki on yleensä lääketieteen suhteen samanlainen maallikko kuin potilaskin. Vaikka tottunut tulkki tietää potilaiden hoitamisesta ammatillisen kokemuksensa puolesta jo yhtä ja toista, lääkärin ei pidä odottaa, että tulkki selittäisi potilaalle, mitä tämän pitäisi tehdä. Yksinkertainen ja rauhallinen asioiden kertominen potilaalle mahdollistaa, että myös tulkki sisäistää asiat ja osaa käyttää omia keinojaan asian täsmälliseen esittämiseen potilaalle potilaan omalla kielellä.
Kun siirrytään asioimistilanteessa siihen, että tulkki onkin videoyhteydessä asiakkaisiinsa, täsmällisen ja selvän kielen käyttäminen korostuu entisestään. Myös kehollisen vuorovaikutuksen merkitys nousee tärkeään asemaan. Tulkin on nähtävä ja kuultava hoitotilanteesta mahdollisimman paljon. Mietitäänpä vaikka fraasia: ”pistetäänpä tähän”. Joissakin kielissä on tärkeää tietää, missä ruumiinosassa pistokohta on, jotta voidaan valita oikea ilmaisukeino.
Hei Tuija!
Kiitos tärkeän näkökulman korostamisesta! Tulkin välityksellä käyty keskustelu vaatii oman erityishuomionsa eikä tosiaankaan tule olettaa, että tulkki tietäisi terveysalan sanastoa, vaikka tulkkaustilanteiden kautta aiheet olisivatkin tuttuja. Kommenttiisi on todella helppo yhtyä, ja se on jälleen yksi erinomainen esimerkki siitä, miten selkeällä ja helpolla kielenkäytöllä varmistetaan, että viesti menee vastaanottajalle perille siten kuin terveydenhuollon ammattilainen sen haluaisi menevän. Viestintä ja kommunikointi on haasteellinen laji, jossa onneksi voi kehittyä ja oppia koko ajan lisää.
Tutulta kuulostaa myös kertomasi, että vaikka vastaanotolla kuullut ohjeet siinä hetkessä tuntuvat aivan selkeiltä, kysymykset ja ihmetykset saattavat ilmetä vasta kun kotona rauhassa pääsee asiaa käsittelemään. Siksi esimerkiksi suositaan herkästi kirjallisia kotihoito-ohjeita. Ja tietenkin myös niissä tulee huomioida selkokielisyys ja saavutettavuus (esimerkiksi ulkoasu, fonttikoot ym).
Mielestäni voimme kukin osaltamme pyrkiä edistämään selkokielen merkityksen näkyväksi tekemistä (yhteiskunnan tasolta lähtien) ja osaltamme voimme myös olla puolustamassa, ja jopa vaatimassa sitä, että kaikilla on oikeus saada tietoa ymmärrettävässä, selkeässä muodossa.
Yst.terveisin Saija Kortet