Anneli Hanhisalo: Uutta puhtia opinnäyteprosessiin selkokielen opinnäytepajoista

Blogin kirjoittaja: Anneli Hanhisalo

Selkokieli on nykyään suosittu opinnäytteiden aihe useilla tutkimusaloilla. Yksi otollinen tapa tukea opiskelijoita ja koota yhteen aiheesta tehtävää tutkimusta kautta tieteenalojen ja korkeakoulujen ovat selkokielen opinnäytepajat. Pajoissa selkokielestä kiinnostuneet opiskelijat saavat opinnäytteistään täsmäpalautetta selkokieleen erikoistuneilta asiantuntijoilta. 

Klaara-verkosto järjesti syksyllä 2020 ensimmäisen selkokielen opinnäytepajan. Pajassa suomalaisten korkeakoulujen opiskelijat saivat tilaisuuden esitellä selkokieleen liittyvien tutkielmiensa aiheita sekä saada niistä palautetta selkokielen asiantuntijoilta. Ensimmäisestä pajasta saatujen hyvien kokemusten innoittamana tapahtuma päätettiin järjestää toisen kerran jo keväällä 2021. Tässä artikkelissa kerron kokemuksiani selkokielen opinnäytepajoihin osallistumisesta opiskelijan roolissa sekä siitä, millä tavoin niistä on ollut minulle hyötyä oman opinnäyteprosessini aikana. Pohdin myös sitä, miten pajat voivat edistää selkokielen tutkimusta laajemminkin luomalla arvokasta vuorovaikutusta selkokielen asiantuntijoiden ja aiheesta kiinnostuneiden opiskelijoiden välille.

Kun aloin suunnitella kirjoittavani selkokieltä käsittelevää sivuainetutkielmaa viime syksynä, olivat ennakkotietoni selkokielestä vähintäänkin suppeat. Tunsin kyllä sen taustalla olevan perusajatuksen kielellisen saavutettavuuden edistämisestä, mutta aikomuksenani oli hyödyntää tutkielmassani ennen kaikkea aiempia tietojani käännöstieteen ja terminologian aloilta. En siis juuri tullut edes ajatelleeksi, että työni voisi herättää kiinnostusta siksi, että se liittyy nimenomaan selkokielen tutkimukseen: tehdäänhän aiheesta muutenkin verrattain paljon tutkimusta, joten mitä merkitystä yhdellä opinnäytetyöllä muka voisi olla? Mutta kun ohjaajani sitten ehdotti osallistumista Klaara-verkoston opinnäytepajaan, halusin lähinnä mielenkiinnosta nähdä, mistä tapahtumassa oikein oli kyse.

Ensimmäinen opinnäytepaja järjestettiin 22.10.2020. Siihen ilmoittautui 17 henkilöä, ja sen aikana kuultiin esityksiä kaikkiaan seitsemästä eri opinnäytetyöstä. Paja eteni siten, että kukin opiskelija piti aiheestaan ensin noin viiden minuutin mittaisen alustuksen, minkä jälkeen muut pajalaiset saivat kommentoida alustusta ja esittää tutkielman aiheesta tarkentavia kysymyksiä. Keskustelu oli vireää, ja esimerkiksi itse sain kannustuksen lisäksi konkreettisia lukuvinkkejä ja ehdotuksia aiheeni rajaukseen ja aineistoon liittyen. Erityisen tärkeänä pidin myös asiantuntijoiden antamaa sisäpiiritietoa muun muassa eri organisaatioiden selkokielisten materiaalien tuottamisesta, sillä vastaavanlaista tietoa ei kovin helposti löytäisi pelkästään googlaamalla.

Ennen pajaa tuntemani jännitys ja epävarmuus aiheeni toimivuudesta osoittautuivat jo alkumetreillä turhiksi. Pajan ilmapiiri oli todella rohkaiseva: asiantuntijat suhtautuivat kaikkiin esiteltyihin aiheisiin suurella mielenkiinnolla sekä neuvoivat ja kannustivat kaikkia töidensä kanssa eteenpäin. Aloin itsekin uskoa aiheeni ajankohtaisuuteen ja tärkeyteen vasta pajaan osallistuttuani ja saatuani siitä palautetta selkokielen tutkijoilta, jotka pitivät valitsemaani näkökulmaa kiinnostavana ja hyödyllisenä. Omalta osaltani kenties parasta pajassa olikin se, että siihen pystyi osallistumaan hyvin matalalla kynnyksellä. Käytännössä lähes kaikki aiheitaan esittelevät olivatkin töidensä kanssa vasta ideointitasolla. Myös opinnäytteiden eri tasot tekivät tapahtumasta kiinnostavan, sillä mukana oli esitelmiä niin tulevista maisterintutkielmista kuin väitöskirjastakin.

Toinen opinnäytepaja pidettiin 25.3.2021, ja siihen ilmoittautuessani tiesin jo paremmin, mitä olisi luvassa. Sana pajoista oli selvästi kiirinyt, sillä tällä kertaa ilmoittautuneita oli jo 30, joista 13 oli opiskelijoita. Suurin ero ensimmäisen ja toisen pajan välillä olikin se, että paja oli suuremman osallistujamäärän vuoksi jaettu kahteen sektioon, joiden välillä pajalaiset pystyivät vapaasti liikkumaan. Sektiojako mahdollisti sen, että pajassa voitiin päivän aikana käsitellä kymmenen eri opinnäytetyötä. Tällä kertaa mukana oli myös esityksiä kandidaatintutkielmista, mikä laajensi opinnäytteiden kirjoa ennestään. Lisäksi moni pajalaisista lähetti etukäteen osia töistään muiden osallistujien luettaviksi. Mahdollisuus jo valmistuneen tekstin lähettämiseen osoittautui todella hyödylliseksi, sillä sain sitä kautta työstäni palautetta myös kirjallisesti.

Opiskelijan näkökulmasta opinnäytepajojen parasta antia oli niiden tarjoama asiantuntijoiden tuki ja näkökulma omaan tutkielmaan, muiden osallistujien tutkielmiin tutustuminen sekä motivaation ylläpitäminen läpi opinnäyteprosessin. Pajasta sai palautetta niin tutkimusideasta kuin kommentteja jo valmiiseenkin tekstiin, mikä ylläpiti kirjoitusmotivaatiota ja rytmitti tutkielman kirjoittamista. Motivaatiota myös lisäsi suuresti se, että pajoista sai käytännön kannalta tärkeitä vinkkejä esimerkiksi tutkimuskirjallisuuteen liittyen. Selkokielen asiantuntijoilla oli usein myös tietoa aiheisiimme liittyvästä aikaisemmasta tutkimuksesta sekä näkemys siitä, mitä uutta aiheemme voisivat selkokielen tutkimukselle tarjota.

Sen lisäksi, että opinnäytepajat kannustavat opiskelijoita tutkielmiensa kanssa eteenpäin, voivat ne edistää selkokielen tutkimusta laajemminkin. Selkokielen tutkimuskenttä vaikuttaa tällä hetkellä poikkeuksellisen vireältä ja elinvoimaiselta, eikä syyttä: selkokielestä tehdään vuosittain yhä enemmän kandidaatin- ja maisterintutkielmia, minkä lisäksi siitä on tekeillä useita väitöskirjoja. Selkokielestä ainutlaatuisen tutkimuskohteen tekee myös se, että se nivoo yhteen hyvin monenlaisia tutkimusaloja ja siten opiskelijoita useista korkeakouluista ja eri tieteenaloilta. Sen voivat  tuntea omakseen niin suomen kielen, kasvatustieteiden, pohjoismaisten kielten, kirjallisuuden, käännöstieteen kuin viestinnänkin opiskelijat. Opinnäytepajat ovatkin oiva keino koota yhteen aiheen tutkimusta kautta tieteenalojen ja korkeakoulujen.

Oman kokemukseni pohjalta uskon, että opinnäytepajat ylläpitävät olennaisesti selkokielen tutkimuksen vireyttä luomalla opiskelijoiden ja tutkijoiden välille ainutlaatuisen vuorovaikutusmahdollisuuden. Kaikki opiskelijat osannevat samaistua siihen tunteeseen, ettei oman opinnäytteen parissa puurtaminen tai jo valittu aihe tunnu merkitykselliseltä. Juuri silloin – tai vaikkapa aihetta vasta pohtiessa – voi opinnäytepaja antaa opiskelijalle uutta puhtia ja uskoa siihen, että oma aihe ja tutkielma on kuin onkin kiinnostava ja tärkeä. Asiantuntijoille paja puolestaan tarjoaa katsauksen siihen, minkälaisista aiheista opinnäytteitä ollaan tekemässä sekä parhaimmillaan myös mahdollisuuden vaikuttaa tutkielmien sisältöön ja aiheiden rajauksiin. Ensimmäiset pajat järjestettiin etäyhteydellä, minkä ansiosta mukaan pääsi helposti opiskelijoita eri puolilta Suomea. Erityisesti opiskelijan näkökulmasta onkin toivottavaa, että pajat pysyvät vastaisuudessakin osallistujajoukoltaan yhtä moninaisina ja kynnys osallistua niihin yhtä matalana.

Kirjoittaja: Anneli Hanhisalo on kääntämisen ja tulkkauksen maisteriohjelman opiskelija Helsingin yliopistossa. Hänen suomen kielen valinnaisten syventävien opintojen tutkielmansa käsittelee etuustermien esittämistä Kelan selkokielisillä verkkosivuilla.

4 vastausta artikkeliin “Anneli Hanhisalo: Uutta puhtia opinnäyteprosessiin selkokielen opinnäytepajoista”

  1. Olipa kiinnostavaa ja tärkeää kuulla kokemuksia opinnäytepajasta opiskelijan näkökulmasta. Pajojen järjestäjien puolesta kiitokset sekä opiskelijoille aktiivisesta osallistumisesta että asiantuntijoille arvokkasta talkootyöstä.

    Klaara-verkoston ja Selkokielen ytimessä -hankkeen yhtenä tavoitteena on saada opiskelijoita innostumaan selkokieleen liittyvistä tutkimusaiheista. Kuten Anneli tuossa toteaakin, aihepiiri on todella laaja ja tutkimatonta sarkaa on vielä paljon. Kiinnostavia tutkimuskysymyksiä löytyy monien tieteenalojen ja tutkimussuuntausten edustajille. Opinnäytepajat ovat hurjan kiinnostavia myös tutkijan ja asiantuntijan näkökulmasta. Esityksiä kuunnellessa saa aina itsekin uutta tietoa.

  2. Kiitos Annelille hienosta blogikirjoituksesta! Opinnäytepajat ovat mielestäni erittäin hyödyllisiä kaikentasoisille selkokielen tutkijoille tämän kasvavan ja nopeasti kehittyvän tutkimusalueen keskustelufoorumina.
    Kaiken tutkimuksen perustana on ”hiljaisen” ja yksilöllisen työn lisäksi kanssakäyminen ja vuorovaikutus muiden tieteen tekijöiden kanssa. Opinnäytepajat ovat mainio tapa luoda uusia avauksia ja keskustella monen erilaisen selkokielitoimijan kanssa eri aiheista, mm. aina tärkeistä terminologiasta ja tutkimusmenetelmistä.
    Opinto-ohjaajan näkökulmastani pidän hyvin tarpeellisena saada yksityiskohtaista palautetta, jotta voimme neuvoa ja tukea opiskelijoita vielä paremmin. Opiskelijoille taas on tärkeää päästä keskustelemaan avoimesti ajatuksistaan turvallisessa ilmapiirissä. Olen iloinen, että asiantuntijat ja tutkijat ovat onnistuneet siinä näissä selkokielen opinnäytepajoissa.
    Toivon, että opinnäytepajat jatkossakin järjestetään etänä, jotta kaikki kiinnostuneet eri puolilta maata ja maailmaa voivat helposti osallistua.
    Sabira Ståhlberg, tutkija ja selkokirjailija
    https://bokpil.eu

  3. Kiitos Annelille blogikirjoituksesta! Opinnäytetyön ohjaajan näkökulmasta opinnäytepajat tarjoavat mainion lisän tutkintojen antamaan opinnäyteohjaukseen ja myös ohjaajille paikan keskustella juuri selkokielen tutkimuksesta. Samalla seminaarinsa ainokaiselle selkokielestä opinnäytetyötään tekevälle pajat tarjoavat vertaisten verkoston, jossa vaikkapa Selkokielen mittari ei ole vieras, esiteltävä käsite.

    Intoa Annelille tutkielman viimeistelyyn!

    Johanna Komppa
    suomen kielen yliopistonlehtori
    Helsingin yliopisto

  4. Hei Ulla, Sabira ja Johanna,

    Kiitokset kommenteistanne! Hienoa kuulla, että tekin olette kokeneet opinnäytepajat antoisiksi ja hyödyllisiksi selkokielen asiantuntijoiden ja opinnäytteiden ohjaajien roolissa. Opinnäytteitä oli pajoissakin mukava esitellä, kun vastaanotto oli aina niin positiivista ja rohkaisevaa. Kiitos siitä!

    Kuten mainitsitte, tarjoavat opinnäytepajat tosiaankin hyvin ainutlaatuisen näkökulman selkokielestä tehtävään tutkimukseen ja tärkeää vaihtelua yksinäiseen opinnäytteen parissa puurtamiseen. Pajat saivat lisäksi ainakin itseni sitoutumaan omaan aiheeseeni paremmin, kun tiesin, että tutkimuksen tuloksia odotetaan asiantuntijoiden puolella mielenkiinnolla.

    Minäkin toivon, että pajat järjestetään tulevaisuudessa siten, että mahdollisimman moni halukas pääsee paikalle asuinpaikastaan riippumatta. Oli nimittäin todella kiinnostavaa tavata opiskelijoita eri yliopistoista ja huomata, kuinka laaja selkokielestä tehtävien opinnäytteiden kirjo oikein onkaan. Pajojen järjestäminen etänä olikin kaiken kaikkiaan oikein toimiva ratkaisu.

Kommentit on suljettu.