Soilimaria Korhonen: Sosiaali- ja terveysalan selkokielen opetusta on tutkittava

Syksyllä 2019 Savonia-ammattikorkeakoulussa tehtiin ensimmäinen selkokielen opetuspilotti ensihoitajien ja kätilöiden tutkinto-ohjelmassa. Tammikuussa 2020 tehtiin päätös, että selkokieli sisällytetään jokaiseen yhdeksään sosiaali- ja terveysalan tutkinto-ohjelmaan. Opetusta on nyt takana kolmisen vuotta, ja alkaa myös hahmottua, mitä olisi tutkittava.

Savoniassa selkokielen opintojen suurena tavoitteena on kirkastaa tuleville ammattilaisille, miksi selkokielen osaaminen on välttämätöntä sosiaali- ja terveysalalla. Tavoitteena on herättää opiskelijoissa kielitietoinen työote ja aktiviinen suhde omaan kielenkäyttöön. Opinnoissa on tavoitteena antaa ammattilaisille työkalu niihin kommunikointitilanteisiin, joissa he havaitsevat ymmärtämisen vaikeuksia. Tämä työkalu on selkokieli. Sen avulla ammattilaisten on mahdollista työskennellä niin, että he voivat tietoisesti säädellä kielenkäyttöään esimerkiksi hoitotilanteissa asiakkaan tarpeiden mukaan. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisen on tärkeää ymmärtää myös vastuullinen kielenkäyttö ja kielessä läsnä oleva voima- ja valtaelementti, sekä muistaa, että ymmärrettävä kieli on myös potilasturvallisuuskysymys.

Luennoilla selkokieli asettuu sosiaali- ja terveysalaa koskevan keskeisen lainsäädännön, saavutettavuuslainsäädännön sekä yhdenvertaista kielenkäyttöä tukevien kansallisten strategioiden kontekstiin. Luennot sisältävät perustietoa selkokielestä ja sen tarvitsijoista, selkoteksteistä ja selkokielisestä vuorovaikutuksesta sekä selkokirjallisuudesta ja verkkomateriaaleista. Koska bioanalyytikon ja fysioterapeutin käyttämä sanasto ja työmenetelmät eroavat toisistaan, jo teoriaopinoissa teksti- ja puhunnosesimerkit sekä muu materiaali pyritään nivomaan niin lähelle omaa alaa kuin mahdollista.

Selkokielen tarpeen väliaikaiset syyt korostuvat sosiaali- ja terveysalalla

Opinnot alleviivaavat sosiaali- ja terveysalan erityisyyttä, kun tarkastellaan selkokielen kohderyhmiä. Selkokielen kohderyhmiä hahmotetaan niiden syiden perusteella, joiden vuoksi kielenkäyttäjä tarvitsee selkokieltä. Sosiaali- ja terveysalalla jokainen asiakas näyttäytyy potentiaalisena selkokielen tarvitsijana, sillä tässä kontekstissa korostuvat ajoittain tai tietyissä tilanteissa ymmärtämistä vaikeuttavat syyt (luokittelusta Leskelä & Uotila 2020).

Sosiaali- ja terveysalalla väliaikaiset syyt jakautuvat havaintojeni mukaan kohtaamistilanteeseen ja elämäntilanteeseen liittyviin tekijöihin. Kohtaamis- tai hoitotilanteessa kommunikointia voivat vaikeuttaa erilaiset tunnetilat, jotka liittyvät esimerkiksi jännitykseen, häpeään, hätätilanteen aiheuttamaan paniikkiin, vakavan diagnoosin jälkeiseen shokkiin, aikaisempiin kokemuksiin tai käsityksiin, epäsymmetriseen kohtaamistilanteeseen, hoitopelkoon tai sosiaalisten tilanteiden pelkoon. Kyseessä voi olla myös monimutkaiseen sosiaali- tai terveydenhoitojärjestelmän rakenteeseen liittyvä, ymmärtämistä hankaloittava tekijä. Asiakkaan vaikea elämäntilanne puolestaan näkyy kommunikoinnissa, kun asiakkaalla on esimerkiksi kipuja, huolta, uupumusta, stressiä, unettomuutta, päihteiden käyttöä tai mielenterveyden ongelmia.

Sosiaali- ja terveysalalla nämä kaikki – ehkä väliaikaiset – syyt rasittavat usein kommunikaatiotilanteita. Ne ovat läsnä usein joka tapauksessa, sillä asioimisen peruste on tyypillisesti avun hakeminen vaikeassa terveys- tai elämäntilanteessa. Väliaikaiset syyt voivat kuormittaa kommunikointia myös muiden, arjessa läsnä olevien pysyvämpien syiden, kuten vamman, lisäksi. Silloin kommunikaatiota vaikeuttava kuorma on moninkertainen ja monimuotoinen.

Selkokeskus toteaa, että selkokielistä tietoa tarvitaan aina, kun asia koskee kaikkia kansalaisia, erityisesti selkokieltä tarvitsevia ihmisiä tai kun tieto on saatavilla vain digitaalisessa muodossa. Tämä näkemys istuu täysin sosiaali- ja terveysalaan, jossa meille jokaiselle tarjotut palvelut digitalisoituvat kiihtyvää vauhtia. On muistettava, että väliaikaiset ymmärtämisen syyt voivat johtua myös palvelun tarjoajasta. Potilasohje ei voi olla vain paperia, vaan myös saavutettava PDF verkossa. Tämä tietenkin edistää yhdenvertaisuuden toteutumista, kun ruudunlukijaa käyttävällä asiakkaalla on mahdollisuus päästä käsiksi ohjeen sisältöön. Tekniikka ei kuitenkaan riitä, vaan sisällön on oltava myös ymmärrettävää.

Ohjauksen vaikutus hoitoon on merkittävä

Selkokielen teoriaopinnoissa keskeisenä tavoitteena on myös ymmärtää, miten selkokieltä voi soveltaa sosiaalialan ja terveydenhoidon työtehtävissä ja asiakkaan ohjaamisessa. Asiakasta ohjataan vuorovaikutustilanteessa tai potilasohjeiden välityksellä. Yhtä kaikki, kielen molemminpuolisella ymmärtämisellä on oleellinen vaikutus asiakkaan saamaan hoitoon. Bioanalytiikka, eli näytteenottoon liittyvä työ laboratoriossa, on tässä mielessä kiinnostava osa-alue. Bioanalytiikka on merkittävä osa kliinistä päätöksentekoa, sillä sen avulla diagnosoidaan sairauksia, tehdään hoitopäätöksiä ja seurataan hoidon tuloksia (Hotus-hoitosuositus 2021). Erityisen kriittinen on bioanalytiikan preanalyyttinen vaihe, jossa mm. valitaan tutkimus, ohjataan asiakasta valmistautumisessa ja otetaan näyte.

Kaikista laboratoriotutkimuksiin liittyvistä virheistä juuri preanalyyttisen vaiheen virheitä on jopa 80–90 % (Mrazek ym. 2020). Bioanalyytikko-opiskelijat raportoivat preanalytiikan harjoittelun jälkeen, että he kohtaavat väärin valmistutuneita asiakkaita verinäytteenotossa ja suurin osa opiskelijoista arvelee syyn olevan ohjeistuksessa. Tyypillisesti asiakas ei ole ymmärtänyt paaston ohjeita. Onkin tiedossa, että jopa neljä kymmenestä asiakasta saattaa olla tässä tilanteessa: he eivät ole noudattaneet paasto- tai muita esivalmisteluohjeita, koska he eivät ole ymmärtäneet tai edes saaneet niitä (Kackov ym. 2013). Preanalyyttinen vaihe onkin kielentutkimuksen kannalta erityisen mielenkiintoinen, sillä yksi tyypillinen virhe on juuri potilaan informoinnin ja esivalmistelun puute. On myös huomattavaa, että preanalyyttisten virheiden suorien kustannusten Suomen terveydenhuollolle arvellaan olevan vuosittain ainakin 10 miljoonaa euroa (Hotuksen suositustyöryhmän asiantuntija-arvio). Kyse on siis myös kansantaloudellisesti merkittävästä asiasta.

On perusteltua tutkia, miten bioanalyytikot oppivat ja omaksuvat selkokieltä osaksi preanalyyttista vaihetta. Muuttuuko käsitys selkokielestä ja selkokielisestä vuorovaikutuksesta opintojen edetessä, kun ammatillisuus ja kokemus kasvaa? Voimmeko saada selville, mitkä selkokielisen vuorovaikutuksen ja kirjoitetun selkokielen piirteet ovat käyttökelpoisimpia juuri preanalyyttisessa vaiheessa?

Simulaatiopedagogiikka syventää oppimiskokemuksen

Vaikka luennoilla teksti- ja puhunnosesimerkit ovat tutkinto-ohjelman substanssista, vasta selkokielen simulaatiossa ymmärrys syvenee. Simulaatio on todellista asiakastilannetta jäljittelevä käytännön harjoitus, joka toteutetaan simulaatiokeskuksen lavastetussa hoito- tai vastaanottohuoneessa. Simulaatiossa opiskelijat kohtaavat tutkinto-ohjelmansa mukaisessa tilanteessa asiakkaan, jonka äidinkieli ei ole suomi. Tilanne antaa usein voimakkaan oppimiskokemuksen siitä, mitä selkokielen soveltaminen vuorovaikutukseen ohjaus- ja kohtaamistilanteessa tarkoittaa. Opiskelijat ovat reflektoineet oivalluksiaan oppimiskeskusteluissa esimerkiksi näin:

Ymmärsin, miten vaikeaa on olla helppo.
Ymmärsin, miten helposti puhun oikeastaan itselleni, ja että minulle itsestään selvät asiat ovat asiakkaalle vaikeita.
Tajusin, että miten tärkeää on ottaa kroppa mukaan kommunikointiin, että se on ihan todella tärkeää ymmärtämisen kannalta.
Ymmärsin, miten tärkeää on se muu (kuin puhe), että ymmärrys lähtee sujumaan.
Potilas ei ehkä ymmärrä, vaikka minä oikeasti luulen, että hän ymmärtää. Minun pitää olla tosi tarkkana.
Minun pitää syöttää vähemmän tietoa kerralla. Rauhallisesti.

Simulaatioissa nousee esille myös kiinnostavia selkokieltä koskevia huomioita juuri sosiaali- ja terveysalan näkökulmasta. Eräs viime aikoina havaitsemani ilmiö on sosiaali- ja terveysalalla paljon käytössä olevan motivoivan neuvonnan suhde selkokieleen. Motivoivassa neuvonnassa pyritään löytämään ja vahvistamaan asiakkaan motivaatiota elämäntapamuutokseen. Menetelmän perusajatuksena on, että kun asiakas itse tunnistaa muutoksen tarpeen ja pohtii keinoja sen toteuttamiseksi, muutoksen todennäköisyys kasvaa.
Simulaatioissa tulee toistuvasti esille motivoivaan puheeseen liittyviä tilanteita, jotka näyttäytyvät kielenoppija-asiakkaalle haastavina. Näissä simulaatioista poimituissa esimerkeissä asiakkaana on ollut A2-tason S2-oppija, ja opiskelijan tavoitteena on ollut motivoida asiakasta vähentämään suolan käyttöä kohonneen verenpaineen vuoksi:

Miltä sinusta tuntuisi, että yrittäisit vähentää suolan käyttöä?
Luuletko että se auttaisi, että käyttäisit mahdollisesti vähemmän suolaa?
Voisitko kuvitella vähentäväsi suolan käyttöä?
Sinun pitäisi yrittää käyttää mahdollisesti vähemmän suolaa.
Mahdollisesti voisit käyttää vähemmän suolaa.

Kuinka sovittaa selkokieli motivoivan neuvonnan periaatteisiin? Lähtömaansa kulttuurista ja yhteiskuntarakenteesta johtuen S2-oppija saattaa toivoa suoria ja selkeitä, käskymuotoisia ohjeita, ja motivoiva menetelmä näyttäytyy hänelle epävarmuutena. Miksi ammattilainen ei kerro, kuinka toimia? Tilanteessa opiskelijoilla on korkea kynnys käskymuodon käyttöön. He pyrkivätkin parhaansa mukaan välttämään sitä, sillä he kokevat myös olevansa epäkohteliaita. Myönteinen ja pehmeä äänensävy saa kuitenkin merkittävän funktion, kun vuorovaikutustilanne ei etene motivoivasta puheesta huolimatta. Tämä dilemma avaa usealle sosiaali- ja terveysalan opiskelijalle uinuvan vuorovaikutuksen työkalun, jonka avulla voi ilmaista paljon ja saavuttaa yhteistä ymmärrystä.

Selkokielen oppimisesta ja omaksumisesta tarvitaan tutkimusta

Ymmärrettävä kieli on merkittävässä roolissa kaikissa sosiaali- ja terveysalan työtehtävissä. Erityisen tärkeinä näyttäytyvät kuitenkin ne vaiheet, joissa yhteisellä ymmärryksellä on ratkaiseva merkitys potilaan hoidon toteuttamisessa.

Selkokielen opetuksen on perustuttava tutkimukseen ja Vanhatalo ym. (2022) toteaakin, samalla on kannettava vastuuta tieteenalalla, jolla on valtavia yhteiskunnallisia vaikutuksia. Näin myös sosiaali- ja terveysalan kontekstissa, jossa yhdenvertaisella ja demokraattisella kielenkäytöllä on kivijalan tehtävä.
Selkokielen taito tulisi tulevaisuudessa olla osa sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisia tavoitteita. Toistaiseksi juuri ilmestyneissä tuoreissa tavoitteissa näin ei vielä ole. Tavoitteissa kuitenkin todetaan, että vahvistamalla erityisesti peruspalveluihin liittyvää tutkimusta voidaan tukea asiakas- ja potilasturvallisuutta. (Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnalliset tavoitteet vuosille 2023–2026).

Tutkimuksen avulla teoreettinen tieto kasvaa myös selkokielen opettamisen ja oppimisen näkökulmasta. Tulosten perusteella voidaan suunnitella tarkoituksenmukaisempia opetusmenetelmiä sosiaali- ja terveysalan selkokielen opetuksen tarpeisiin. Kun ymmärrämme selkokielen oppimisesta ja omaksumisesta enemmän, meillä on aidosti mahdollista tuoda selkokieli eläväksi osaksi suomalaista terveydenhoitoa ja sosiaalipalveluja.

Soilimaria Korhonen, Savonia-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan selkoviestinnän opettaja

Lähteitä

Hotus-hoitosuositus 2021. Onnistu laboratorionäytteissä – suositus tutkimusten valinnasta, potilaan tunnistamisesta ja ohjaamisesta. Hoitotyön tutkimussäätiön asettama työryhmä: Tuokko S, Koskinen M-K, Kouri T, Saijonkari M. & Sopenlehto K. Helsinki: Hoitotyön tutkimussäätiö. https://www.hotus.fi/hoitosuositukset/ 
Kackov S, Simundic A-M, Gatti-Drnic A. 2013. Are patients well informed about fasting requirements for laboratory blood testing? Biochemia Medica 23(3), 326–331. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/24266303/
Leskelä, Leealaura & Uotila, Eliisa 2020: Selkokieli saavutettavan viestinnän välineenä. Julkaisussa M Hirvonen & T Kinnunen (toim) , Saavutettava viestintä : Yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta edistämässä. Gaudeamus. Helsinki. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/327549/Leskel_L_Uotila_E_Selkokieli_saavutettavan_viestinn_n_v_lineen_.pdf?sequence=1
Mrazek C, Lippi G, Keppel MH, Felder TK, Oberkofler H, Haschke-Becher E, Cadamuro J. 2020. Errors within the total laboratory testing process, from test selection to medical decision-making – A review of causes, consequences, surveillance and solutions. Biochemia Medica 30(2), 020502. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/32550813/
Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnalliset tavoitteet vuosille 2023–2026. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2022:18. Valtioneuvosto. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/164463/STM_2022_18J.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Vanhatalo, Ulla; Lindholm Camilla and Onikki-Rantajääskö, Tiina 2022. Introduction: Easy Language research. Nordic Journal of Linguistics (2022), 45, 163–166. https://www.cambridge.org/core/journals/nordic-journal-of-linguistics/article/introduction-easy-language-research/84B5F195641CDDB998E7A4A0ED154547