Terveisiä 1.2.2109 työpajan ideariihestä

Tähän listaan on kerätty kaikki 1.2.2019 Klaara-työpajan ideariihessä syntyneet ideat, kysymykset ja kommentit. Kommentit on paikoitettu työpajassa esitettyjen väljien teemojen alle.

Mikä on mielestäsi tärkein kysymys, jota selkokielestä pitäisi alkaa tutkia?

  • Mikä on selkokielen vaikuttavuus / toimivuus?
  • Millaisille käyttäjäryhmille ja millaisissa konteksteissa toimii millainen selkokieli?
  • ‘Vaikeuden’ suhteellisuutta – vastaanottajan näkökulma.
  • Selkokielen vaikeustasojen määrittely
  • Mitä ovat tärkeimmät käyttökohteet (ja onko selkokieli niissä jo käytössä)?
  • Ketkä kaikki tarvitsevat selkokieltä?
  • Mitä tavallisella kuolevaiselle pitäisi opettaa, että hän osaisi ilmaista itseään selkokielellä?
  • Selkokielen käyttäjäryhmäkohtainen tutkimus > lisää tietoa ihmisistä, jotka hyötyvät selkokielestä > tekstien kohdentaminen lukijoille
  • Eri ryhmien tarpeet, identiteetti, arvotukset. Vrt. Kielitaustojen erot (maahanmuuttajat vs. muut)
  • Miten selkokieltä olisi hyvä käyttää maahanmuuttaja-aikuisten lukutaito-opetuksessa?
  • Miten huomioidaan vastaanottajan tietopohja; aktivoituva tulkintakehys? – Selittäminen > monimutkaisuus vs. karsittu tieto tekstissä
  • Mikä on helppoa käyttäjäryhmästä / kielitaustasta riippumatta?
  • Kohdeyleisö – Suomessa selkokieli kaikille jotka tarvitsee sitä, mutta tarve on eri ryhmillä erilainen
  • Pedagoginen selko: esim. matikan tehtävänanto S2-oppijalle oppimisen eri vaiheissa.
  • Selkokielestä irtautuminen
  • Selkokirjallisuus ja kaunokirjallisuuden selkomukautukset
  • Mitä kielellisiä ratkaisuja selkokielessä tehdään? Mitä poistetaan, mitä lisätään?
  • Koodinvaihto ja selkeyttäminen: toimii kumpaankin suuntaan?
  • Ymmärrettävyys eri kohderyhmissä. Sovelluksia kehitettävä eri kohderyhmien kanssa.
  • Selkokielestä hyötyvät vs. tarvitsevat
  • Automaattista kääntämistä yleiskielestä selkokielelle (10 milj. euroa)
  • Eri kohderyhmille räätälöidyt sovellukset
  • Vuorovaikutteista tukea toiminnallisuuteen
  • Sopiiko selkokielen käyttö kaikentasoiseen maahanmuuttajien suomen kielen opetukseen?
  • Kielitaustan huomioonottaminen selkokielen rakenteessa, sanastossa
  • Onko mitään selkokieltä? Ymmärretäänkö sitä? Auttaako se toimimaan?
  • Miten hyvin selkokieli toimii käytännössä? Ymmärtävätkö kohderyhmään kuuluvat selkokielistä tekstiä / puhetta? > Mikä / mitkä piirteet tekevät selkokielen toimivaksi?
  • Olisi tutkittava (100 hanketta), mitkä seikat (sanat, rakenteet, taustatiedot) vaikeuttavat ymmärtämistä eri ryhmillä
  • Aktivoituvatko tarkoitetut skeemat, tietokehykset? Selkokieli ei ole vain kielen pintatason ilmiö.
  • Selkopuhe ja ymmärrys – puhekielen mukauttaminen
  • Digitaalisuus peda-selkokielen apuna
  • Puhuttu kieli
  • Mitä väärinymmärtämisestä seuraa yksilölle ja yhteiskunnalle
  • Yleiskieli > selkokieli automaattinen kääntäjä
  • Testaus eri kohderyhmillä > miten teksti ymmärretty & millaista toimintaa se saa aikaan
  • Selkokielen korpukset riittävän laajoiksi, ja niihin liittyvää tutkimusta.
  • Tekstin eri osien yhteispeli – teksti, kuvat, kuvitus; tekstin eri osat > eri tekstilajeissa
  • Puhutun kielen tutkiminen
  • Selkokielen mittarin kriteerien tarkistus > kielitiede, grafiikka, vuorovaikutus
  • Mikä on ymmärrettävää ja toimivaa kohderyhmälle / -ryhmille. Esim. käsky, kysymys
  • Vastaako todellisuus ideaalia? Selkotekstien todelliset piirteet ja variaatio.
  • Millaisia yhteistyön muotoja voisi olla? (lukijoiden / kuulijoiden kanssa)
  • Miten nykyisiä selkotekstejä oikeesti ymmärretään?
  • Yhteisötaiteen mahdollisuudet selkokielen menetelmien vertailevassa tutkimuksessa.
  • Ymmärrettävyys. Maahanmuuttajien spesifit tarpeet suhteessa selkokieleen > tutkia mm-lähtöisesti näitä tarpeita vertailemalla heidän kokemuksiaan
  • Otokseltaan riittävän laajoja lukutaitotutkimuksia selkokielen kohderyhmien parissa.
  • Minkälaista on helpoin selkokieli, entä minkälaista vaikein? Milloin vaikein selkokieli muuttuu selkeäksi yleiskieleksi?
  • Miten tiedän, kuinka “kohderyhmä” ymmärtää selkokielen? Miten kohderyhmän kanssa voi tehdä yhteistyötä?
  • [?], samoin tekstin kokonaisuus ja yhteys ymmärrettävyyden kannalta
  • Millä tavalla turvataan selkokieltä tarvitsevien verkkopalvelut / -asiointi?
  • Voidaanko selkokieltä tarvitseville rakentaa oheispalvelut verkkoon sähköisten rinnalle?

Kerro jokin selkokieleen liittyvä ristiriita

  • Puhujalle helppoa, kuulijalle vaikeaa – tai toisin päin.
  • Selkeys – elämyksellisyys (liittyy mm. tekstilajeihin), liittyy siihen mitä kokemuksia, elämyksiä, ajatuksia, toimintaa kieli saa aikaan
  • Todelliset tekstit eivät vastaa ideaalina kuvattuja piirteitä
  • Selkokielestä hyötyvien heterogeenisyys
  • Ajatus: Haluan käyttää mutu-selkokieltä, mutta en tiedä haluaako toinen. Alistanko / aliarvioinko toista?
  • Eri ryhmien tarpeet ja identiteetti.
  • Kaunokirjallisuus vrt. selkokirjallisuus. Vertauskuvallisuus, kaunokirjalliset keinot, abstrakti kieli vrt. selkokielen edellyttämä konkreettisuus
  • Metaforakielto! S. 469-470 Leichte Sprache
  • Sidosteisuus tärkeä pointti. Kuitenkin 90% ihmisistä joita pyydän tekemään selkotekstin, aloittaa pätkimällä ajatuksen juonettomaksi.
  • Selkokielistäminen: toisaalta yksityiskohtien karsimista, toisaalta selityksen lisäämistä
  • Kritiikki selkokieltä ja -kirjallisuutta kohtaan, pelko kielen köyhtymisestä
  • Redusoitu kielimuoto. Selkokieli on jotain, jonka määrittelevät sitä tarvitsevat.
  • Eri ryhmillä on ristikkäisiä kielellisiä tarpeita
  • Käyttäjäryhmien ja tekstin suhde. KV, S2, Alzh. Erilaiset tarpeet
  • Maahanmuuttajille kuin kantasuomalaisille vammaisryhmille tms.
  • Säännöt eivät toimi joka tilanteessa ja joka kohderyhmälle
  • Suhden yleiskieleen?
  • Köyhdyttääkö selkokieli kielen ilmaisuvoimaa?
  • Entä miten otetaan huomioon kielenkäyttötilanne, joka vaikuttaa ymmärtämiseen, tulkintaan? – Mitä tietty kielimuoto [?] aktivoi?
  • Kohderyhmien heterogeenisyys. Sama teksti ei toimi kaikille.
  • Onko selkokieli joskus välttämättä epäkorrektia? Eufemismien / metaforien mahdottomuus. Monet seikat edellyttävät kiertoilmauksia.
  • Säännös vrt. Selkomittari – sisältääkö normituksen ajatuksen
  • Pitää määritellä ryhmät, mikä leimaa ne
  • Kehitysvammaiset määrittelijänä
  • Yhteisönäkökulma, vrt. alkuperäiskansat
  • Poliittinen korrektius
  • Jos / kun selkokieltä käytetään maahanmuuttajien suomen kielen opetuksessa, onko vaarana, että oppijat tottuvat siihen liikaa?
  • Selkokieltä tarvitsevien kohderyhmien erilaisuus? Miten kohdentaa sama materiaali eri kohderyhmille? Mamu / S2 / kehitysvammaisuus / Alzheimer
  • Yksinkertaisuus vs. primitiivisyys
  • Maailma monimutkaisuu. Monimutkaiset asiat > yksinkertaistaminen, asian säilyttävä
  • Usein suositellaan käyttämään yksinkertaisia rakenteita, mutta yksinkertainen ei aina ole “helppoa”, joten kuinka paljon tutkittu, mitkä rakenteet oikeasti ymmärrettäviä?
  • Erilaisten käyttäjien ja käyttäjäryhmien tarpeet & selkokielestä hyötyvien (vaikka ei välttämättä tarvitsevia) tarpeet
  • Voiko kaikkea materiaalia yksinkertaistaa?
  • Selkokielen normittamiselle on selvä tarve, mutta normien noudattaminen on hankalaa etenkin puhutussa kielessä
  • Kohderyhmien erilaisuus synnyttää erilaista yksinkertaistus- ja mukautustarpeita (toisto, käsitteet, upotukset yms.)
  • Eri ryhmät tarvitsevat selkokieltä, mutta eivät hyväksy toisiaan (eivät ole kieliyhteisö)

Miten selkokieltä pitäisi ohjeistaa – ja millaiseksi selkokieli ohjeistuksen pohjalta määrittyy?

  • Suosituksilla ohjeistaminen on toimiva. Määritellään selkeän ja ymmärrettävän tekstin piirteitä.
  • Juuri siihen kaipaisin tutkimusta, miten selkokieltä pitäisi ohjeistaa ja millaiseksi sen pitäisi määrittyä
  • 1) Perusperiaatteet max 5-6; 2) Tarkennetut ohjeet: yksityiskohdat, huomioita kohderyhmittäin
  • Riippuu kenelle ohjeistetaan. Asiantuntija ei kaipaa yhtä selkeitä ja tiukkoja sääntöjä kuin maallikkokäyttäjä.
  • Konkretia varmaankin yksi peruspiirre. Ymmärrettävyys & toimivuus mukaan. Toimintakehotukset ja kysymykset
  • Joustavia ohjeita, joita voidaan soveltaa eri konteksteihin
  • Ohjeistus modaliteetin (puhe/kirjoitus), tekstilajin ja käyttäjäryhmän mukaan.
  • Eri alojen tutkimukseen perustuvaa ohjeistusta. Myös kokemukseen perustuvaa? Tekstilajeittain. Kohderyhmittäin?
  • Väljyys ja yleisyys on toimiva – jättää tilaa kontekstin huomioon ottamiselle > erilaiset selkotekstit
  • Määrättämiseen ja ohjeistukseen tarvitaan tutkimusta, jossa eri kohderyhmät mukana. Mikä ymmärretään? Mikä toimii?
  • Ohjeistus jo nykyisin hyvällä tasolla. Eri kohderyhmien huomiointia lisättävä.
  • Millaisia ovat selkokieltä tarvitsevien palvelut (sähköiset)?
  • Ohjeistuksen konkreettisuus tärkeää (esim. suositukset rivien pituuksista, ulkoasusta, toistosta) > selkojulkaisun tunnistaminen selkojulkaisuksi, selkokielen erityisyys esiin
  • Selkokeskus on antanut hyviä ohjeistuksia – määrittämisen ei ainakaan minun mielestäni pitäisi lähteä käyttäjistä, jos heidän on hankala määrittää esim. Tarpeensa.
  • Selkokielen mittari on hyvä lähtökohta. Seuraavaksi tarvitaan tutkimukseen perustuvaa tietoa > kuva selkokielestä täydentyy
  • Tarvitaan tutkimusta ja yhteistyötä eri kohderyhmien kanssa, jotta ohjeistusta voidaan kehittää.
  • Selkokielelle käyttöohjeet. Mitä teen, jos en ymmärrä?
  • Vaikea ohjeistettava: Miten tarkoitetut skeemat, tietokehykset aktivoituvat tekstissä kohderyhmille?
  • Ohjeistamisen pitäisi perustua lukijoiden / kuulijoiden kokemuksiin kielestä
  • Ohjeistus: pitääkö olla säännöt vai riittävätkö reunaehdot
  • Ohjeistus: Kohderyhmän tunteminen, sidosteisuus, asiasisällön korrektius, modaliteetti (puhetta vai tekstiä, digiä, kuvia), tukipalveluyhteistyö
  • Palautetta maahanmuuttajilta ohjeistuksen tueksi
  • Inclusion Europen ohjeistukset vs. Selkokeskuksen ohjeistukset?
  • Millaista ohjeistusta sähköisten palvelujen rakentajat tarvitsevat selkokieleen liittyen?

Ajattele vuotta 2030. Millainen on paras mahdollinen maailma selkokielen tarvitsijan näkökulmasta?

  • Selkokieliset kyltit auttamassa julkisessa tilassa, avainsanat julkisessa tilassa. Keywords! Puhelimessa sovellus, joka antaa avainsanat kontekstiin.
  • Kaikilla ihmisillä on mahdollisuus saada tietoa, vaikka heillä olisi kielellisiä ongelmia.
  • Mahdollisuus valita digipalvelun ja elävän ihmiskommunikaation väliltä
  • Tutkimusta, selkokieli saatu mahdollisimman toimivaksi
  • Palvelut toimivat, ovat ymmärrettäviä, testattuja, ylläpidettyjä.
  • Viranomaiset osaa puhua / käyttää selkokieltä?
  • On olemassa Word-tekstitetty [?] oikeinkirjoitusohjeistus selkokielelle
  • Maailma, jossa ymmärtäminen on itsestäänselvästi tehty mahdollisimman helpoksi. (Maailma, jossa on paljon hyväksyvää vuorovaikutusta, yhteisyyttä.)
  • Selkokielistä aineistoa tulee olla saatavilla nykyistä laajemmin.
  • Sovelluksia, jotka kääntävät tekstin käyttäjän tasolle: yksinkertaistavat alkuperäisen tekstin/äänen käyttäjän henkilökohtaiselle tasolle, mutta ei alemmaksi
  • Tutkimusta selkokielestä ja -kirjallisuudesta on tehty.
  • Erilaisia (eri alojen) kirjailijoita toimii selkokielen ja -kirjallisuuden alueella nykyistä enemmän.
  • Tekstien tulva on hallinnassa. Laatu korvannut määrän.
  • Peruspalvelut olisivat tarjolla selkokielellä.
  • Maailman tapahtumia pystyisi seuraamaan selkokielellä.
  • Ajanvietettä tarjolla.
  • Big data -menetelmien avulla kehitetyt vuorovaikutteiset robotit apuna.
  • Yhteiskunnassa on ymmärrys siitä, mitä selkokieli on ja mitkä ovat tarpeet eri ryhmillä. Selkokieli hyväksytään.Tästä seuraavat hyvät käytännöt.
  • Selkokieli on Suomen laissa mainittu.
  • Tieto on saavutettavaa aivan kaikille ja tietoa on saatavilla monipuolisesti ja riittävästi. Myös esteettisiä elämyksiä!
  • Tekniikka auttaa joustavasti ja selkeästi käyttäjää saamaan tarvitsemansa tekstin
  • Kaikessa sähköisessä asioinnissa mukana toiminnallinen selkokieli
  • Paljon erilaisia selkotekstilajeja
  • Selkokieltä on voitu eriyttää eri kohderyhmien tarpeisiin.
  • Valtaväestö tuntee selkokieltä ja sen periaatteita
  • Yhä useammat “uskaltavat” hyödyntä selkokieltä elämässään
  • Selkokieli on minulle kompetenssi – osaamisen [?] määrittämiseen
  • Maailma, jossa asioita voi hoitaa ihmisten (eikä vain koneiden) kanssa ja jossa ihmiset osaavat ilmaista itseään tarvittaessa selkokielellä.
  • Virkakielet kirjoitettuna yksinkertaisilla sanoilla / ohjeilla. Esim. Kela.
  • Ei tarvita erikseen perusselkokieltä vaan kielenkäytössä (esim. hallinnossa) otetaan huomioon vastaanottaja nykyistä paremmin
  • Kielen ja kielenkäytön merkitys on ymmärretty yhteiskunnassa.
  • Tekniikkaa ja digitalisaatiota on kehitetty kielellisen eriarvoistumisen poistamiseksi
  • Kasvokkaisen vuorovaikutuksen tärkeyttä ei ole unohdettu.
  • Paljon erilaisia selkokielisiä materiaaleja luettavaksi – ehkä mukautettuna hieman eri tavalla eri käyttäjäryhmille. Esim. kulttuuriset seikat vaativat enemmän avaamista
  • Selkoadaptaattorit muokkaavat tekstejä kohtuullisella luotettavuudella automatisoidusti selkokielelle.