Helsingin yliopisto
Ensimmäinen selkokielen tutkimushankkeita ideoiva Klaara-työpaja pidettiin Helsingissä perjantaina 1.2.2019. Työpajan otsikkona oli ”Mitä on selkokieli?”. Viisituntiseen pajaan osallistui kolmisenkymmentä kielentutkijaa, opiskelijaa ja selkokielen asiantuntijaa. Päivän arvokkaimpana antina pidettiin verkostoitumusta, innostumista ja uusien näkökulmien saamista selkokieleen.
Paja alkoi viidellä päivän aihetta eri näkökulmista valottavalla lyhyellä puheenvuorolla. Arto Mustajoki tarkasteli selkokieltä osana puheen mukauttamisen yleistä periaatetta ja Matti Miestamo lähestyi puheenvuorossaan selkokieltä kielen kompleksisuuden näkökulmasta. Leealaura Leskelä kertoi selkokielen määrittelystä Suomessa, Ruotsissa ja Saksassa. Hanna Westerlund kertoi selkokielisistä aineistoista Kielipankissa ja Tuula Puranen toi esimerkkejä selkokielen käyttöön liittyvistä kysymyksistä.
Työpajalaiset löysivät runsaasti selkokieleen liittyviä tutkimuskysymyksiä, ongelmia ja ideoita, joita työstettiin pienryhmissä tutkimussuunnitelmiksi. Lähes kaikkiin suunnitelmiin liittyivät suomea toisena kielenä puhuvat. Tutkimussuunnitelmien aiheet käsittelivät kielen ymmärtämisen ongelmia ja selkokielen ydintä, lukutaidottomille suunnattuja selkomateriaaleja ja niiden ymmärrettävyyttä sekä perussanaston käyttöönottamista. Suunnitelmissa näkyi myös tutkimusmenetelmien kehittäminen ja äidinkieleltään suomalaisten kielitietoisuuden vaikuttaminen koulutuksen avulla. Toivottavasti mahdollisimman moni suunnitelma kypsyy tutkimushankkeeksi!
Seuraavan Klaara-pajan aihe on “Ymmärretäänkö selkokieltä?”. Paja pidetään Helsingissä 15.2.2019, ja se on jo täynnä. Tietoa kevään muista Klaara-työpajoista löytyy tästä. Pajoihin ovat tervetulleita kaikki selkokielen tutkimuksesta kiinnostuneet!
Katso työpajan yhteenveto selkokielellä tästä.