Helsingin yliopisto
Viides selkokielen tutkimushankkeita ideoiva Klaara-työpaja pidettiin Helsingin yliopistossa 29.3.2019. Työpajan otsikkona oli “Selkokielestä kansalaistaito?”. Aiheen taustalla on isoja yhteiskunnallisia ja lainsäädännöllisiä kysymyksiä kansalaisten oikeuksista, viranomaisten velvollisuuksista, yhteiskunnan tasapainosta ja asenneilmapiiristä.
Keskusteluja pohjustettiin lyhyillä puheenvuoroilla. Mervi Ylitalo aloitti pohtimalla, miten vapaan sivistystyön avulla voitaisiin levittää selko-osaamista. Mohor Banerjee Selkokeskuksesta vakuutti omaan kokemukseensa pohjaten kuulijat selkokielen tarpeesta suomen kielen opintojen alkuvaiheessa. Anna-Maria Isola THL:stä tarkasteli selkokieleen liittyviä tutkimustarpeita köyhyyden näkökulmasta: kyseessä on sekä yhteiskunnan koheesion ylläpitäminen että yksilön mahdollisuudet vaikuttaa omaa elämäänsä koskeviin asioihin. Jenni Ala-Peijari valtiovarainministeriöstä tarkasteli kansalaisen mahdollista oikeutta saada palvelua selkokielellä ja ymmärrettävän kielen vaikutusta hallinnon avoimuuteen ja kansalaisten luottamukseen. Panu Artemjeff oikeusministeriöstä jatkoi pohtimalla selkokielen lainsäädännöllistä asemaa: voisiko selkokielen paikka olla hallintolaissa, yhdenvertaisuuslaissa vai kielilaissa – vaiko esimerkiksi hallintolain soveltamisohjeissa? Sari Tuori Sitrasta avasi tulevaisuuslukutaidon merkitystä selkokielen tutkimuksessa.
Puheenvuorojen jälkeen ryhmäkeskusteluissa pohdittiin mm. sitä, miten erilaisia taitoja on saatu läpi yhteiskunnassa aiemmin, ja millaisilla argumenteilla voisi perustella selkokielen saamista kansalaistaidoksi. Iltapäivällä ideoiden pohjalta luonnosteltiin kolme tutkimussuunnitelmaa. Yhteiskuntatutkimuksen alaan kuuluvassa suunnitelmassa selkokieltä tarkasteltiin kohtaamisen välineenä harmaalla alueella eli siellä, missä esimerkiksi oppimisvaikeuksia ei ole tunnistettu. Voitaisiinko selkokielen avulla kohdata niitä, joille yleiskielen puitteissa kertyy runsaasti kohtaamattomuuden kokemuksia? Toisessa suunnitelmassa tarkasteltiin selkokieltä sairaanhoitajien koulutuksen kontekstissa. Miten selkokielen koulutus vaikuttaa sairaanhoitajien työssä. Tuloksien odotetaan vaikuttavan sairaanhoitajakoulutuksen opetussuunnitelmiin. Kolmannessa suunnitelmassa tutkittiin sitä, miten S2-oppijat ymmärtävät viranomaistekstejä. Tutkimusta suunniteltiin tehtäväksi yhteistyössä Kelan ja Verohallinnon kanssa. – Lisäksi kerättiin koko joukko tutkimusideoita erityisesti oikeustieteen tutkijoille.
Seuraavan Klaara-pajan aihe on “Miten selkokieltä puhutaan?”. Paja pidetään Helsingissä kuluvan viikon perjantaina 5.4.2019, ja se on jo täynnä. Tietoa tästä ja kevään muista Klaara-työpajoista löytyy täältä. Huomatkaa erityisesti 24.5. järjestettävä paja, jonka aiheeksi on valittu ”Selkokieli ja saavutettava palvelumuotoilu”. Pajoihin ovat tervetulleita kaikki selkokielen tutkimuksesta kiinnostuneet!
Katso työpajan selkokielinen yhteenveto tästä.