Kurssikerta 7. Viimeinen PAK

Viimeisen kurssikerran aiheena oli tehdä oma kartta, jossa esittää vähintään kahta muuttujaa. Tarkoituksena oli käyttää kaikkien edellisten tuntien oppimista hyväksi. Meille oltiin annettu vapaat kädet sekä alueen että esitettävien teemojen valintaan, ja tietoa tuli kerätä ennen kurssikertaa valmiiksi. Valinnan vapaus lisäsi tehtävän mielenkiintoa, sillä tietoa etsiessä huomasi internetin ihmeellisen maailman olevan täynnä mielenkiintoista tilastotietoa.

Päätin ottaa alueeksi EU:n, sillä se on tutkimuskohteena kiinnostava ja siitä löytyy hyvin tietoa netistä. Tutkittaviksi teemoiksi otin uudistuvien energialähteiden käytön ja ydinvoimaloiden lukumäärän. EU yrittää kovasti lisätä uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja siirtää käyttöä pois uusiutumattomista. Uusiutuvan energian käyttöä halutaan lisätä sekä kilpailukyvyn parantamiseksi, että kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi. Myös ydinvoimaloiden lukumäärää koetetaan vähentää. Vain kaksi maata Länsi-Euroopasta, Suomi ja Ranska, lisäävät ydinvoimaa. Saksa on päättänyt luopua siitä kokonaan. Siksi koin teemat ajankohtaisiksi ja kiinnostaviksi aiheiksi.

PAK7

Kartta kuvaa hyvin uusiutuvien energialähteiden käyttöä, mutta ei kerro mitään kokonaisenergiankäytöstä, joka vaihtelee EU:n jäsenmaiden välillä huimasti. Korrelaatiota ydinvoiman ja uusiutuvien energialähteiden käytön välillä ei hirveästi ole. Vanhan “savupiipputeollisuuden” maissa, kuten Saksassa, Iso-Britanniassa ja Ranskassa uusiutuvien energialähteiden käyttö on vähäistä, ja etenkin Ranskassa on paljon ydinvoimaa. Kartta itse voi olla vaikealukuinen amatöörille kartanlukijalle, sillä se näyttää vain EU-maat, eikä koko Eurooppaa. Loput Euroopan maat olisi voinut lisätä kartalle valkoisella värillä, eli jättää ne ulos arvioinnista. Samuli Massisen kartassa muukin Eurooppa on mukana, ja siinä näkyy myös jäsenmaiden kasvihuonepäästöt asukasta kohden. Suomi on Ruotsin vieressä melkoinen päästösyöppö, osaltaan Ruotsin matalaa kasvihuonepäästöjä/asukas selittää suuri ydinvoiman käyttö.

 

 

Kurssin ollessa lopussa tulee miettineeksi uusia opittuja taitoja. Edelleenkin koen olevani melko untuvikko Mapinfon käytössä, muutaman kurssikerran verran olisi vielä opetusta voinut olla, mutta onneksi jotain jäi mieleen.  Odotankin innolla, että pääsee tulevissa kursseissa vääntämään paikkatiedon parissa Mapinfoa käyttäen. Nokka kohti uusia epäonnistumisia!

Lähdeluettelo:

http://epp.eurostat.ec.europa.eu/portal/page/portal/eurostat/home/

http://fi.wikipedia.org/wiki/Euroopan_unionin_energiapolitiikka

Massinen, Samuli kurssikerta 7 https://blogs.helsinki.fi/smassine/

SWOT-analyysi – “New York Times, every city, every block”

Tehtävänämme oli tehdä SWOT-analyysi New York Timesin karttapalvelusta tiedon saavutettavuuden näkökulmasta. SWOT muodostuu sanoista strenghts, weaknesses, opportunities ja threats. Karttapalvelussa (http://projects.nytimes.com/census/2010/explorer) oli useita eri karttoja U.S.A:sta, kuten etnisistä ryhmistä, koulutustasosta, tulotasosta ja saman sukupuolen pareista. Tiedot oltiin kerätty vuosina 2005-2009. Karttapalvelu itsessään on erittäin mielenkiintoinen. Se tarjoaa runsaasti tietoa koko Yhdysvaltain jakautuneisuudesta.

Vahvuudeksi koen karttapalvelun tiedon laajuuden, selkeyden ja helppokäyttöisyyden. Karttapalvelu latautuu nopeasti ja se on helppolukuinen. Osoittamalla eri alueita hiirellä saa tietoon sekä alueen väestön määrän, että osuuksia eri muuttujista, kuten tulotasosta, etnisistä taustoista, koulutustasosta ja perheiden lainoista. Aivan kuten Ilkka Saarinen blogissaan toteaa, palvelu on erinomainen työkalu monien yhteiskunnallisten epäkohtien selkeään esittämiseen. Kartan selkeyden takia huomaa nopeasti alueellisen eriytymisen eri etnisten ja sosioekonomisten ryhmien kesken. Myös se, että kartta on kaikkien kansalaisten saatavilla on ehdoton vahvuus.

Mahdollisuuksia tällä palvelulla on runsaasti kaupallisessa käytössä. Tämän kaltaista karttapalvelua voisi hyvin käyttää esimerkiksi kauppakeskuksen sijainnin päättämisessä tai opetuskäytössä. Karttapalvelun voisi hyvin yrittää laittaa koskemaan koko maapalloa, joskin joistain paikoista tiedon keruu olisi hankalaa. Aleksi Rautio tuo blogissaan hyvin esille mahdollisuuden analyysityökalusta, jonka avulla eri muuttujien tarkastelu onnistuisi samalla kartalla, kuten esimerkiksi tulo- ja koulutustason välisen yhteyden.

Heikkouksissa ensimmäisenä tulee mieleen mittakaavan puuttuminen. Tämä häiritsee jonkin verran kartan luettavuutta, kun ei osaa arvioida kuinka suuresta alueesta on kyse. Myös se, ettei useamman teeman tarkasteleminen yhdellä kartalla onnistu on moka. Tiedot on kerätty 5-10 vuotta sitten, mikä lisää virheiden riskiä. Tiedon tarkkuus on myös heikkous. Monet tiedoista on arvioita, etenkin harvaanasutuilla alueilla. Hertta Lehvävirta kertoo blogissaan hyvin karttapalvelun esitystapojen heikkoudesta: “–suurin osa muuttujista on sidottu yhteen esitystapaan, eikä käyttäjä voi itse valikoida muuttujan osalta, esitetäänkö se esim. koropleettikarttana vai pistekarttana.Tämä rajoittaa palvelun käyttömahdollisuuksia huomattavasti.” Miten eri etniset taustat sitten jaotellaan? Kumpaan ryhmään, latino vai aasialainen, laitetaan meksikolaisen ja kiinalaisen lapsi? Tämäkin on selkeä heikkous.

Suurimmaksi uhaksi koen segregaation lisääntymisen. Karttapalvelu on kaikille kansalaisille avoin, ja se sisältää niinkin kyseenalaista tietoa korttelitasolla, kuin samaa sukupuolta olevien suhteiden määrää. Etnisen eriytymisen huomaa joistain alueista erittäin selvästi ja tämän uskoisi vain lisäävän eriytymistä ihmisten hakeutuessa oman taustaisten ihmisten alueelle. Myös huono-osaisuus saattaa kasautua, sillä karttapalvelu näyttää myös tulo- ja koulutustason.

Suomeen voisi tulla enemmän helppoutta paikkatietodatan saantiin. Tilastokeskuksen taulukkohelvetti on usein harmaata luettavaa. Samantyylinen palvelu Suomessa lisäisi kansallista tietoutta, mutta toisaalta saattaisi lisätä esimerkiksi segregaatiota.

Lähdeluettelo:

http://projects.nytimes.com/census/2010/explorer

Saarinen, Ilkka SWOT https://blogs.helsinki.fi/ilkkasaa/

Rautio, Aleksi SWOT https://blogs.helsinki.fi/alerauti/2014/02/27/swot-analyysi-new-york-timesn-karttapalvelu-mapping-america/

Lehvävirta, Hertta SWOT https://blogs.helsinki.fi/herttale/

Kurssikerta 6 – Pisteaineistot kartalla

Toisiksi viimeisen kurssikerran aiheena pisteaineiston esittäminen kartalla. Aluksi oli tarkoitus mennä pienryhmissä Kumpulan ympäristöön GPS-paikantimen kanssa keräämään maastosta kordinaattitietoja valitsemista kohteista, kuten bussipysäkeistä. Itse kuitenkin onnistuneesti myöhästyin tunnilta muutaman minuutin, joten vietin ajan harhailemalla hetken kampuksen ympäristössä muita ryhmiä etsien…

Onneksi löysin tieni tunnille ennen itse actionin alkua. Tällä kertaa vuorossa oli hazardejen tutkimista, paikoittamista ja kartalle laittamista. Meille annettiin mielenkiintoisia nettisivuja, joissa oli maanjäristyksistä, tulivuorista ja meteoriiteistä valtavasti tietoa. Tarkoituksena oli kuvainnollisesti hypätä opettajan saappaisiin ja miettiä minkälaisia karttaesityksiä tuottaisi opetuskäyttöön. Itselleni aihe oli läheinen, sillä olen ollut sijaistamassa yläasteella mantsaa, siispä suunnittelin karttapresentaatiot ymmärrettäviksi kraatterinaamaisille teineillekin. Meteoriitin putoamispaikka ei sinänsä kerro ympäristöstään mitään muuta, kuin kenties sen kuinka aktiivisesti niitä alueelta etsitään, joten päätin ottaa erityistarkasteluun maanjäristykset ja tulivuoriakin laitoin näkyviin yhteen karttaan. Sivut, joilta tieto otettiin osoittautuivat erittäin hyvin päivitetyiksi, sillä uusin maanjäristys, joka oli kirjattu ylös oli tapahtunut 11.3.2014. Otin vain syntymävuoteni (1992) jälkeen tapahtuneet järistykset huomioon. Ensimmäinen kartta kuvaa yli 8 magnitudin, eli todella tuhovoimaisia maanjäristyksiä.

maanjäristykset1992_8M

Opetuskäytössä voisi ottaa esille muutamia tunnettuja suurmaanjäristyksiä, esimerkiksi 2004 Intian valtamerellä tapahtunutta maanjäristyksen ja Fukushiman ydinvoimalaonnettomuuden 2011 aiheuttaneen järistyksen. Molemmat olivat yli 9 magnitudin suurmaanjäristyksiä

File:2004 Indonesia Tsunami Complete.gif

Seuraavalla kartalla näkyy myös 7-8 magnitudin järistykset. Tässä kartassa alkaa jo huomattavasti paremmin hahmottumaan, mitkä alueet ovat seismologisesti aktiivisia. Ilkka Saarisen blogista pihistettyä karttaa maapallon mannerlaatoista tarkkaillessa huomaa yli 7 magnitudin järistysten keskittyvän lähes kokonaan törmäys- ja subduktiovyöhykkeille. Tosin esimerkiksi kuuluisassa San Andreasin siirroksessa Kaliforniassa on tapahtunut myös suuria maanjärisyksiä.

maanjäristykset1992_7-8M Kuva 9

Kolmanteen karttaan lisäsin vielä 6-7 magnitudin maanjäristykset ja vuoden 1964 jälkeen purkautuneet tulivuoret. Tässä kartassa näkyy melko selkeästi Tyynenmeren tulirengas ja mannerlaattojen reunoja. Erkanemisvyöhykkeidenkin maanjäristykset tulevat esiin, samoin kun Afrikan hautavajoama, joka erottuu muutamalla yli 6 magnitudin maanjäristyksellä. Tulivuorten sijoittuminen mannerlaattojen reunoille ja kuumien pisteiden kohdalle tulee kartalta myös selväksi.

KK6_mj_tv

Pistemäisen tiedon tuominen internetin tietokannoista Excelin, kenties myös Wordin kautta Mapinfoon onnistui suhteellisen helposti. Ohjeet olivat jopa Mapinfon amatööritason taitajalle yksinkertaiset. Tietokantoja selaillessa piti ottaa huomioon sen kuinka isoja/suuren aikavälin hazardeja tahtoo tarkastella. Itse valitsin vain suhteellisen pienen otoksen: 1992 jälkeen tapahtuneet 6-7, 7-8 ja yli 8 magnitudin maanjäristykset sekä vuoden 1964 jälkeen purkautuneet tulivuoret. Silti näinkin “pienessä” otannassa tulee esille vulkanismin ja laattatektoniikan säännönmukaisuus. Olen melko tyytyväinen karttojeni selkeyteen. Maanjäristysten eri suuruusluokkien symbolien koko- ja värierot auttavat huomattavasti kartan analysoinnissa.

Oppitunnin päätän lainaukseen Henri Järvisalon blogista, joka on suoraan kuin yläasteen oppikirjasta: “Maanjäristysten ja tulivuorten purkausten runsas määrä Tyynenmeren tulirenkaan alueella on helppo ymmärtää, kun tarkastellaan Maata hieman pintaa syvemmältä. Maan kuori koostuu laatoista, joiden liikkuminen toistensa suhteen saa aikaan maanjäristyksiä ja joiden välisten saumakohtien kohdalla sula magma pääsee kohoamaan maan pintaa kohti, synnyttäen tulivuoria siellä, missä magma pääsee purkautumaan pintaan asti.”

Loppuun vielä aihetta havainnollisava minidokkari YLE Areenasta: http://areena.yle.fi/tv/1591136

Lähdeluettelo:

Saarinen, Ilkka kurssikerta 6 https://blogs.helsinki.fi/ilkkasaa/

Järvisalo, Henri kurssikerta 6 https://blogs.helsinki.fi/hpjarvis/

http://quake.geo.berkeley.edu/anss/catalog-search.html

http://catalog.data.gov/dataset/global-volcano-locations-database

http://commons.wikimedia.org/wiki/File:2004_Indonesia_Tsunami_Complete.gif

http://areena.yle.fi/tv/1591136

Kurssikerta 5. Puskurointia luvassa

Viidennellä kurssikerralla tarkoituksena oli harjoitella bufferointia eli suomeksi puskurointia. Bufferi muodostetaan määrätyn pisteen, viivan tai alueen ympärille tietyn etäisyyden päähän, esimerkiksi 1 kilometrin säteinen puskurivyöhyke moottoritien ympärille. Bufferointityökalua oli tarkoitus opetella käyttämään hyödyksi lukumääriä ja etäisyyksiä laskettaessa. Kurssikerralla suurin osa ajasta kului harjoitusten tekemiseen, ja ainoan uuden työkalun ollessa bufferointi, jouduimme käyttämään edellisiltä kurssikerroilta oppimiamme taitoja itse, joten oli laitettava aivot toimintaan. Onneksi saimme tarvittaessa apua aina yhtä kärsivälliseltä kurssin vetäjältä.

Aluksi harjoittelimme puskurointia Pornaisten keskustaa tutkimalla. Teimme puskurivyöhykkeen päätielle ja laskimme sen sisään jäävien talojen lukumäärää. Tutkimme myös terveyskeskuksen vaikutusaluetta ja kuinka suuri osa taloista sijaitsee kauempana kuin yhden kilometrin etäisyydellä koulusta. Tässä vaiheessa bufferointi tuntui vielä silloin suhteellisen mukavalta hommalta.

Sitten siirryimme itsenäistehtävien pariin. Näissä oli tarkoitus hyödyntää aikaisemmilta kurssikerroilta opittuja taitoja, joten vieruskaverin kanssa symbioosissa toimiminen auttoi etenemistä. Aluksi bufferoimme Malmin ja Helsinki-Vantaan lentokenttiä ja laskimme tiettyjen desibelirajojen sisällä asuvien asukkaiden lukumäärää. Bufferityökalu osoittautui erinomaiseksi juuri tämän kaltaisissa ongelmissa. Seuraavaksi tutkimme junapysäkkien saavutettavuutta ja saavuttettavuusalueella asuvia asukkaita ja lopuksi Vantaan taajama-asukkaita ja ulkomaalaisten osuuksia. Tässä tuloksia laskutehtävistä:

file://///ATKK/home/k/kmetsalo/Documents/PAK5.htm

Viimeisessä itsenäistehtävässä oli valintana tarkastella mm. putkiremonttien tarpeessa olevia asuinalueita pääkaupunkiseudulla. Sara Lindholmin kartta Helsingin putkiremonttien tarpeesta on erittäin selkeä, tärkeimpien alueiden nimeäminen helpottaa kartan lukua entisestään. Huomioitavaa on tosin se, että kartta esittää suhteellisia, ei absoluuttisia arvoja, eli jonkin väestömäärältään suuren asuinalueen putkiremonttien tarpeessa olevien talouksien määrä saattaa olla huomattavasti suurempi.

Putkireonttisetti_valmis

Viiden kerran Mapinfo-tuskailujen jälkeen koen olevani edelleen melko invalidi ohjelman käytössä, mutta tunnelin päässä näkyy valoa! Tärkeimmiksi toiminnoiksi koen teemakarttojen teon, datan lasku- ja muokkaustoimitukset sekä SQL-selectin. Teemakarttojen muokkaus alkaa olla jo suht helppoa, laskutoimituksissa pitää olla tarkkana, että kaikki menee oikein, mutta esimerkiksi taulukoiden yhdistely tuottaa vielä hieman päänvaivaa. Daria Tarkhova toteaa blogissaan osuvasti: “Tärkeitä työkaluja on Table Maintenance, josta saa muutettua taulukon rakennetta, sekä Update Column, josta saa päivitettyä taulukkoon uutta tietoa. Esimerkiksi se, että taulukon sarakkeen tyypin mukaan määräytyy se, mitä sarakkeelle voi tehdä, on hyvin tärkeää tietää jos haluaa esimerkiksi suorittaa taulukkoon laskutoimituksia.”

Puskurivyöhyke on erinomainen väline juuri saavutettavuuden laskemiseen. Sitä voidaan käyttää esimerkiksi erilaisten uhkien kantoalueiden laskemiseen, kuten pelloille levitettävien lannotteiden rehevöittävää vaikutusta alueiden vesistöihin, tai ydinvoimalaonnettomuuden radioaktiivisen säteilyn vaara-alueen mittaamiseen. Myös arkisemmat asiat, kuten uuden tien rakentamisen YVA:ssa lasketaan ties minkälaisia buffereita melu- ja saastehaitoista asuinalueiden saavutettavuuteen.

Lähdeluettelo:

Lindholm, Sara kurssikerta 5 https://blogs.helsinki.fi/saralind/

Tarkhova, Daria kurssikerta 5 https://blogs.helsinki.fi/tada/

Kurssikerta 4. Ruutuja ja rasteriteemakarttoja

Neljännellä kurssikerralla teimme ruututeemakarttoja Mapinfolla. Tavoitteena oli uuden tiedon tuottaminen maantieteellisiä kohteita käyttämällä ja rasterikarttojen kiinnittäminen kordinaatistoon Mapinfon avulla. Grid-maker -työkalulla loimme korologisen matriisin eli tietyn kokoisista alueista (ruuduista) koostuva tietokannan. Pääkaupunkiseutua tarkastellessa sopivan kokoinen ruutu on 500×500 metriä. Tälle tietokannalle toimme uutta tietoa aivan kuten olimme edellisillä kurssikerroilla oppineet. Hertta Lehvävirta teki blogissaan hyvän huomion ruutukartoista verrattuna koropleettikarttoihin: “Ruutukartta on kuitenkin usein koropleettikarttaa yksityiskohtaisempi ja paikkatarkempi, sillä sen yksiköt ovat tyypillisesti paljon koropleettikartan hallinnollisiin rajoihin perustuvia alueyksiköitä pienempiä. Tällöin ne myös kuvaavat ilmiön esiintymistä ja tiheyttä suhteessa eksaktiin sijaintiin koropleettikarttaa paremmin.”

Itse päätin tehdä kartan koululaisten, eli 7-15 -vuotiaiden osuudesta pääkaupunkiseudulla. Valmista karttaa katsoessani voin todeta, että sininen liukuväritys ja luokkien suuri lukumäärä (5) tekevät kartasta hieman epäselvän. “Hotspotit” eivät erotu riittävän hyvin. Kolme luokkaa olisi luultavasti riittänyt selkeyttä tuomaan. Kuitenkin sitä tarkistellessa voi todeta esimerkiksi Helsingin keskustan, Lauttasaaren ja Otaniemen koululaisten osuuden olevan pieni. Lapsiperheille keskusta ei ole mieluisinta asuinaluetta ja Otaniemessä sen sijaan asuu paljon opiskelijoita. Koululaisten suurten osuuksien alueet taas sijoittuvat pääkaupunkiseudun laitamille nukkumalähiöihin, kuten Sipoon rajoille Koillis-Helsinkiin, Soukkaan Espoonlahdessa ja Korsoon Pohjois-Vantaalla. Suhteellinen osuus ei kuitenkaan kerro ruudun koululaisten lukumäärästä, joten mikäli alueella asuu vain vähän ihmisiä, mutta muutamakin lapsiperhe, niin koululaisten osuus saattaa olla suuri. Siksi jotkin pisteet Pohjois-Espoon metsissä ovat väritykseltään tummimpia.

PK_seutu_koululaiset

Kauniaisten suhteellisen matalaa koululaisten osuutta pohtiessani törmäsin Antti Kinnusen blogissaan toteamaan viisauteen: “–Kauniaisten vauras väestö on todennäköisesti jo reippaasti ohittanut tyypillisen perheenperustamisiän, ja peruskouluikäisten lasten osuus on näin ollen alueella vähäinen.” Kauniaisissa omakotitalojen osuus on suuri, mutta kenties vanhempi väestö selittää koululaisten vähyyden. Pyry Poutasen karttaa vanhusten suhteellisesta osuudesta tarkastellessa voi todeta Kauniaisten olevan oikea vanhainkoti, mikä osaltaan tukee koululaisten pientä osuutta.

Lähdeluettelo:

Lehvävirta, Hertta kurssikerta 4 https://blogs.helsinki.fi/herttale/

Kinnunen, Antti kurssikerta 4 https://blogs.helsinki.fi/aekinnun/

Poutanen, Pyry kurssikerta 4 https://blogs.helsinki.fi/pyrypout/

Kurssikerta 3 – Tulvaindeksi ja järvisyys

Kolmannella kurssikerralla tutustuimme Mapinfoon syvemmin tuomalla uutta tietoa muista ohjelmista. Opimme myös tietokantojen yhdistelyn erilaisten kyselyjen kautta. Meille annettiin valmista tietoa Afrikan maista, Excel-taulukoitua tietoa Afrikan mm. konflikteista, Facebookin käytöstä, timanttikaivoksista ja öljylähteistä. Nämä tiedot piti tuoda Mapinfoon Excelistä käyttämällä SQL-selectiä, joka etsi sarakkeista identtiset rivit ja yhdisti näin tietokannat. Näin huomasin, että uuden tiedon tuominen Mapinfoon ei olekaan mitään rakettitiedettä. Mapinfon avulla pystyi myös laskemaan uusia tietoja, jotka perustuivat vanhoihin tietokantoihin, esimerkiksi Facebookin käyttäjien määrä koko valtion asukaslukuun suhteutettuna, kuten Daria Tarkhova (2014) blogin kartassaan esittää. Facebook-tilien määrää voidaan pitää jonkinlaisena kehittyneisyyden merkkinä, kuten kuinka paljon tietokoneita valtiossa on ja minkälainen sananvapaus kansalaisilla on. Facebookin kautta tieto pääsee kulkemaan todella helposti paikoista toiseen ja näin on helpompi löytää uusille aatteille kannattajia ja protesteihin osallistujia. Tämä nähtiin esimerkiksi arabikevään tapahtumissa. Kuten kartasta huomaa, Pohjois-Afrikan arabivaltioissa Facebookin käyttäjiä on paljon, samoin kuin Etelä-Afrikan varakkaammissa valtioissa. Sen sijaan Saharan eteläpuoleisissa, kehitykseltään jäljessä olevissa köyhissä valtioissa Facebookin käyttäjiä on vähän.

faboafrikka

Kurssikerran päätehtävänä oli laatia kartta Suomen jokien valuma-alueiden tulvaindeksistä. Valuma-alueiden tulvaindeksistä laadittiin koropleettiteemakartta, jonka päälle lisättiin pylväskartogrammilla tiedot alueiden järvisyydestä. Tulvaindeksi on luku, joka saadaan laskemalla tulvahuippujen keskimääräisen virtaaman ja kuivien kausien matalimpien arvojen keskimääräisen virtaaman välinen suhde. Tämä arvo ottaa huomioon koko vuoden virtaaman muutokset pahimmista tulvista kaikkein kuivimpiin aikoihin. Järvisyysprosentti taas kertoo järvien pinta-alan suhteessa valuma-alueen pinta-alaan.

Laatimassani kartassa otin valuma-alueiden tulvaindeksin luokkien lukumääräksi viisi, joka on mielestäni hyvä määrä, sillä tulvaindeksien arvot vaihtelevat alueilla suuresti. Sen sijaan luokitteluperusteita olisin voinut muuttaa, sillä nyt ylin luokka sisältää tulvaindeksin arvoja 150-1100, kun taas kaikkien muiden luokkien sisäinen vaihtelu on paljon pienempää. Tulvaindeksi on korkein Etelä-Suomessa ja Pohjanmaalla, jossa maa on topografialtaan tasaista. Myös vettä läpäisemättömät maalajit, jääpadot ja järvien vähyys nostavat tulvia. Kaupungeissa rakennettu alue estää veden imeytymistä, mikä lisää tulvariskiä. Niklas Aalto-Setälä (2014) huomaa blogissaan hyvin järvisyyden ja tulvaindeksin negatiivisen korrelaation: järvisyyden ollessa korkealla, kuten Järvi-Suomessa ja Lapissa, tulvahuiput ovat matalampia. Myös vettä läpäisevät maalajit vähentävät tulvariskiä.

 

KK3_tulva_järvi

Lähdeluettelo:

Aalto-Setälä, Niklas kurssikerta 3 https://blogs.helsinki.fi/niklasaa/

Tarkhova, Daria kurssikerta 3 https://blogs.helsinki.fi/tada/

KK2 Teemakartta ja artikkeli

Toisella kurssikerralla syvennyimme teemakarttoihin. Tarkoituksena oli oppia tekemään kahden päällekkäisen teeman karttoja esimerkiksi koropleetti- ja ympyrädiagrammikartta tai kaksi koropleettiteemaa päällekkäin. Teema voi kuvata mitä tahansa vaikkapa eläkeläisten osuutta väestöstä, liito-oravien esiintymistä tai ilman puhtautta. Kuten Tuomas Lilleberg hyvin pohtii blogissaan, on erittäin tärkeä kiinnittää huomiota siihen, mitkä teemat toimivat keskenään. Esimerkiksi kahden päällekkäisen koropleettikartan kanssa on kiinnitettävä huomiota kartan luettavuuteen värivalinnoilla ja legendan selkeydellä.

Tunnin alussa harjoittelimme teemakarttojen tekemistä Lapin kunnilla. Teemakarttoje teko osoittautui tietyiltä osin melko yksinkertaiseksi: Map-valikosta “Create thematic map” ja näytölle aukeaa eri teemakarttojen maailma. Mahdollisuuksina oli tehdä esimerkiksi pylväs- tai ympyrädiagrammikartta, koropleettikartta tai symbolikartta, jossa esimerkiksi ravintoloiden määrää kuvataan eri kokoisilla haarukka-veitsi -symboleilla. Asetuksilla pystyi säätämään väritystä, luokkien määrää ja rajojen luokittavuutta tasamittaisista luokkaväleistä kvantiileihin. Vaikeimmaksi osoittautui 3D grid-kartta, joka perustuu aineiston interpolointiin. Sen avulla piirsimme tunnilla 3D-kartan Suomen väentiheydestä.

Blogia varten oli laadittava teemakartta, jossa on kaksi teemaa päällekkäin. Itse valitsin laajennetun metropolialueen kunnat ja lähdin tutkimaan onko ulkomaiden kansalaisten ja työttömien osuudella tekemistä tietoon tulleiden rikosten määrään. Hypoteesinä oli, että ulkomaalaisten ja työttömien osuudella olisi kasvattava vaikutus tietoon tulleiden rikosten määrään. Kartalta näkyy, että pääkaupunkiseudun kunnissa, Hyvinkäällä, Siuntiossa, Kirkkonummella ja Porvoossa ulkomaalaisten osuus on kaikista suurin. Työttömien osuus taas on suurinta alueen reunojen kunnissa, kuten Lopissa, Orimattilassa ja Loviisassa. Jostain syystä kaikista suurimman työttömyysluokan rasteri on lähes täysin musta, mikä vaikeuttaa kartan lukemista. Kaikista eniten tietoon tulleita rikoksia on pääkaupunkiseudun kunnissa. Kartta ei ota huomioon eri kaupunkien väkimääriä, joten rikosten määrä on osaltaan selitettävissä kaupunkien väkiluvuilla. Tämä on kartalla pienehkö miinus, samoin kun korkeimman työttömyysasteen rasterin tummuus. Näin kartasta tulee vaikeammin luettava, ja sen informaatio ei ole niin käyttökelpoista. Poliisiautojen olisi pitänyt olla muodossa “tietoon tulleiden rikosten määrä per capita”.

PAK2_valmis

Lähdeluettelo:

Lilleberg, Tuomas kurssikerta 2 https://blogs.helsinki.fi/tuomasli/

 

Artikkeli 1:

Puolalaisen maantieteilijä Anna Leonowiczin artikkeli “Two-variable choropleth maps as a useful tool for visualization of geographical relationship” käsittelee kahden päällekkäisen teeman käyttöä teemakartassa. Artikkelissa pohditaan kahden päällekkäisen koropleettikartan toimivuutta alueellisen jakauman ja suhteiden selvittämisessä sekä mietitään sen toimivuutta verrattuna yhden teeman koropleettikarttaan.

Kahden teeman koropleettikartat sopivat hyvin suhteiden esittämiseen kartalla. Legendan ruudukko on liian vaikeasti luettavissa, mikäli luokkien määrä on 4×4 ruutua tai yli. Ruudukon akseleina on eri esitettävät teemat. Värivalinnoilla voi vaikuttaa huomattavasti kartan selkeyteen. Niklas Aalto-Setälä kutenkin toteaa blogissaan hyvän ajatuksen siitä, että kahden teeman koropleettikartassa toisen teeman on parempi olla värin sijaan rasteri.

Artikkelissa kerrotaan tutkimuksesta, joka toteutettiin Varsovan ja Vilnan yliopistojen ensimmäisen vuoden opiskelijoiden kesken. Tutkimuksen hypoteesinä oli, että yhden teeman kartat toimivat paremmin tilallisen jakautumisen näyttämiseen, kun taas kahden teeman koropleettikartat maantieteellisten suhteiden tulkitsemiseen. Tuloksena saatiin, että kahden teeman koropleettikartat ovat hyviä vaihtoehtoja yhden teeman kartoille, mikäli halutaan suhteita näkyväksi kartalle. Kahden teeman kartoissa pitää kuitenkin kiinnittää huomiota luokkien määrään ja värityksen selkeyteen.

Lähdeluettelo:

Artikkeli Moodlessa: https://moodle.helsinki.fi/mod/resource/view.php?id=475546

Aalto-Setälä, Niklas kurssikerta 2 https://blogs.helsinki.fi/niklasaa/

Kurssikerta 1. Koropleettikartta ja histogrammi

Paikkatiedon hankinta, analyysi ja kartografia -kurssilla on tarkoitus Mapinfo-ohjelman avulla paikkatiedon ihmeelliseen maailmaan. Ensimmäisellä kurssikerralla aloitimme syvemmän tutustumisen Mapinfo-ohjelmaan, johon olimme jo saaneet pintaraapaisun 2. periodin TAK-kurssilla. Aluksi ohjelma vaikutti hieman haastavalta käyttää, kuten Aleksi Rautio blogissaan viittaa Corel Draw -ohjelmaan ja Mapinfon undo-työkaluun. Parin epäonnistumisen ja opettajan helpposelkoisen ohjeistuksen kautta ohjelman käyttö alkoi kurssikerran edetessä avautua. Nopeasti huomasi kuinka käsittömättömästä määrästä dataa paikkatietojärjestelmä koostuu.

Ensimmäsen tunnin tarkoituksena on luoda koropleettikartta tietystä aiheesta. Itse valitsin eläkeläisten eli yli 65-vuotiaiden osuuden Suomessa. Karttaan tarvittava aineisto löytyi Suomen kunnat 2011 -aineistosta. Aivan kuten Ilkka Saarinen toteaa blogissaan, aineiston pitää olla suhteellisesti jakautunut, jotta siitä saatava tieto olisi järkevästi hyödynnettävää. Mapinfo-ohjelma ei kutenkaan osaa tehdä histogrammeja, joten aineisto piti luokitella netistä löytyvällä Histogrammityökalu 2014:llä (http://illuminations.nctm.org/Activity.aspx?id=4152). Histogrammityökaluun syötettiin tiedot ja siitä näkyy, että aineisto on melko pitkälle normaalisti jakautunut ja säännöllinen. X-akselilla  näkyy havaintojen arvo (prosentuaalinen) ja Y-akselilla havaintojen määrä.

PAK1_histogrammi

Koropleettikartan sävyksi valitsin neutraalin sinisen ja luokkien lukumääräksi viisi. Koen, että viidellä luokalla saadaan hyvin näkyviin eläkeläisten jakautuminen, mutta neljä luokkaa olisi kuitenkin riittänyt. Kartasta huomaa heti suuret kaupungit, jotka vetävät opiskelijoita ja nuoria asukkaita. Itä- ja Keski-Suomessa eläkeläisten osuus on suurempi.

PAK1_eläkkellä

Lähdeluettelo:

Rautio Aleksi, kurssikerta1 https://blogs.helsinki.fi/alerauti/

Saarinen Ilkka, kurssikerta 1 https://blogs.helsinki.fi/ilkkasaa/

Histogrammityökalu 2014 http://illuminations.nctm.org/Activity.aspx?id=4152