Kurssikerta 3 – Tulvaindeksi ja järvisyys

Kolmannella kurssikerralla tutustuimme Mapinfoon syvemmin tuomalla uutta tietoa muista ohjelmista. Opimme myös tietokantojen yhdistelyn erilaisten kyselyjen kautta. Meille annettiin valmista tietoa Afrikan maista, Excel-taulukoitua tietoa Afrikan mm. konflikteista, Facebookin käytöstä, timanttikaivoksista ja öljylähteistä. Nämä tiedot piti tuoda Mapinfoon Excelistä käyttämällä SQL-selectiä, joka etsi sarakkeista identtiset rivit ja yhdisti näin tietokannat. Näin huomasin, että uuden tiedon tuominen Mapinfoon ei olekaan mitään rakettitiedettä. Mapinfon avulla pystyi myös laskemaan uusia tietoja, jotka perustuivat vanhoihin tietokantoihin, esimerkiksi Facebookin käyttäjien määrä koko valtion asukaslukuun suhteutettuna, kuten Daria Tarkhova (2014) blogin kartassaan esittää. Facebook-tilien määrää voidaan pitää jonkinlaisena kehittyneisyyden merkkinä, kuten kuinka paljon tietokoneita valtiossa on ja minkälainen sananvapaus kansalaisilla on. Facebookin kautta tieto pääsee kulkemaan todella helposti paikoista toiseen ja näin on helpompi löytää uusille aatteille kannattajia ja protesteihin osallistujia. Tämä nähtiin esimerkiksi arabikevään tapahtumissa. Kuten kartasta huomaa, Pohjois-Afrikan arabivaltioissa Facebookin käyttäjiä on paljon, samoin kuin Etelä-Afrikan varakkaammissa valtioissa. Sen sijaan Saharan eteläpuoleisissa, kehitykseltään jäljessä olevissa köyhissä valtioissa Facebookin käyttäjiä on vähän.

faboafrikka

Kurssikerran päätehtävänä oli laatia kartta Suomen jokien valuma-alueiden tulvaindeksistä. Valuma-alueiden tulvaindeksistä laadittiin koropleettiteemakartta, jonka päälle lisättiin pylväskartogrammilla tiedot alueiden järvisyydestä. Tulvaindeksi on luku, joka saadaan laskemalla tulvahuippujen keskimääräisen virtaaman ja kuivien kausien matalimpien arvojen keskimääräisen virtaaman välinen suhde. Tämä arvo ottaa huomioon koko vuoden virtaaman muutokset pahimmista tulvista kaikkein kuivimpiin aikoihin. Järvisyysprosentti taas kertoo järvien pinta-alan suhteessa valuma-alueen pinta-alaan.

Laatimassani kartassa otin valuma-alueiden tulvaindeksin luokkien lukumääräksi viisi, joka on mielestäni hyvä määrä, sillä tulvaindeksien arvot vaihtelevat alueilla suuresti. Sen sijaan luokitteluperusteita olisin voinut muuttaa, sillä nyt ylin luokka sisältää tulvaindeksin arvoja 150-1100, kun taas kaikkien muiden luokkien sisäinen vaihtelu on paljon pienempää. Tulvaindeksi on korkein Etelä-Suomessa ja Pohjanmaalla, jossa maa on topografialtaan tasaista. Myös vettä läpäisemättömät maalajit, jääpadot ja järvien vähyys nostavat tulvia. Kaupungeissa rakennettu alue estää veden imeytymistä, mikä lisää tulvariskiä. Niklas Aalto-Setälä (2014) huomaa blogissaan hyvin järvisyyden ja tulvaindeksin negatiivisen korrelaation: järvisyyden ollessa korkealla, kuten Järvi-Suomessa ja Lapissa, tulvahuiput ovat matalampia. Myös vettä läpäisevät maalajit vähentävät tulvariskiä.

 

KK3_tulva_järvi

Lähdeluettelo:

Aalto-Setälä, Niklas kurssikerta 3 https://blogs.helsinki.fi/niklasaa/

Tarkhova, Daria kurssikerta 3 https://blogs.helsinki.fi/tada/

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *