Kurssikerta 5. Puskurointia luvassa

Viidennellä kurssikerralla tarkoituksena oli harjoitella bufferointia eli suomeksi puskurointia. Bufferi muodostetaan määrätyn pisteen, viivan tai alueen ympärille tietyn etäisyyden päähän, esimerkiksi 1 kilometrin säteinen puskurivyöhyke moottoritien ympärille. Bufferointityökalua oli tarkoitus opetella käyttämään hyödyksi lukumääriä ja etäisyyksiä laskettaessa. Kurssikerralla suurin osa ajasta kului harjoitusten tekemiseen, ja ainoan uuden työkalun ollessa bufferointi, jouduimme käyttämään edellisiltä kurssikerroilta oppimiamme taitoja itse, joten oli laitettava aivot toimintaan. Onneksi saimme tarvittaessa apua aina yhtä kärsivälliseltä kurssin vetäjältä.

Aluksi harjoittelimme puskurointia Pornaisten keskustaa tutkimalla. Teimme puskurivyöhykkeen päätielle ja laskimme sen sisään jäävien talojen lukumäärää. Tutkimme myös terveyskeskuksen vaikutusaluetta ja kuinka suuri osa taloista sijaitsee kauempana kuin yhden kilometrin etäisyydellä koulusta. Tässä vaiheessa bufferointi tuntui vielä silloin suhteellisen mukavalta hommalta.

Sitten siirryimme itsenäistehtävien pariin. Näissä oli tarkoitus hyödyntää aikaisemmilta kurssikerroilta opittuja taitoja, joten vieruskaverin kanssa symbioosissa toimiminen auttoi etenemistä. Aluksi bufferoimme Malmin ja Helsinki-Vantaan lentokenttiä ja laskimme tiettyjen desibelirajojen sisällä asuvien asukkaiden lukumäärää. Bufferityökalu osoittautui erinomaiseksi juuri tämän kaltaisissa ongelmissa. Seuraavaksi tutkimme junapysäkkien saavutettavuutta ja saavuttettavuusalueella asuvia asukkaita ja lopuksi Vantaan taajama-asukkaita ja ulkomaalaisten osuuksia. Tässä tuloksia laskutehtävistä:

file://///ATKK/home/k/kmetsalo/Documents/PAK5.htm

Viimeisessä itsenäistehtävässä oli valintana tarkastella mm. putkiremonttien tarpeessa olevia asuinalueita pääkaupunkiseudulla. Sara Lindholmin kartta Helsingin putkiremonttien tarpeesta on erittäin selkeä, tärkeimpien alueiden nimeäminen helpottaa kartan lukua entisestään. Huomioitavaa on tosin se, että kartta esittää suhteellisia, ei absoluuttisia arvoja, eli jonkin väestömäärältään suuren asuinalueen putkiremonttien tarpeessa olevien talouksien määrä saattaa olla huomattavasti suurempi.

Putkireonttisetti_valmis

Viiden kerran Mapinfo-tuskailujen jälkeen koen olevani edelleen melko invalidi ohjelman käytössä, mutta tunnelin päässä näkyy valoa! Tärkeimmiksi toiminnoiksi koen teemakarttojen teon, datan lasku- ja muokkaustoimitukset sekä SQL-selectin. Teemakarttojen muokkaus alkaa olla jo suht helppoa, laskutoimituksissa pitää olla tarkkana, että kaikki menee oikein, mutta esimerkiksi taulukoiden yhdistely tuottaa vielä hieman päänvaivaa. Daria Tarkhova toteaa blogissaan osuvasti: “Tärkeitä työkaluja on Table Maintenance, josta saa muutettua taulukon rakennetta, sekä Update Column, josta saa päivitettyä taulukkoon uutta tietoa. Esimerkiksi se, että taulukon sarakkeen tyypin mukaan määräytyy se, mitä sarakkeelle voi tehdä, on hyvin tärkeää tietää jos haluaa esimerkiksi suorittaa taulukkoon laskutoimituksia.”

Puskurivyöhyke on erinomainen väline juuri saavutettavuuden laskemiseen. Sitä voidaan käyttää esimerkiksi erilaisten uhkien kantoalueiden laskemiseen, kuten pelloille levitettävien lannotteiden rehevöittävää vaikutusta alueiden vesistöihin, tai ydinvoimalaonnettomuuden radioaktiivisen säteilyn vaara-alueen mittaamiseen. Myös arkisemmat asiat, kuten uuden tien rakentamisen YVA:ssa lasketaan ties minkälaisia buffereita melu- ja saastehaitoista asuinalueiden saavutettavuuteen.

Lähdeluettelo:

Lindholm, Sara kurssikerta 5 https://blogs.helsinki.fi/saralind/

Tarkhova, Daria kurssikerta 5 https://blogs.helsinki.fi/tada/

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *