Kurssikerta 7. Viimeinen PAK

Viimeisen kurssikerran aiheena oli tehdä oma kartta, jossa esittää vähintään kahta muuttujaa. Tarkoituksena oli käyttää kaikkien edellisten tuntien oppimista hyväksi. Meille oltiin annettu vapaat kädet sekä alueen että esitettävien teemojen valintaan, ja tietoa tuli kerätä ennen kurssikertaa valmiiksi. Valinnan vapaus lisäsi tehtävän mielenkiintoa, sillä tietoa etsiessä huomasi internetin ihmeellisen maailman olevan täynnä mielenkiintoista tilastotietoa.

Päätin ottaa alueeksi EU:n, sillä se on tutkimuskohteena kiinnostava ja siitä löytyy hyvin tietoa netistä. Tutkittaviksi teemoiksi otin uudistuvien energialähteiden käytön ja ydinvoimaloiden lukumäärän. EU yrittää kovasti lisätä uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja siirtää käyttöä pois uusiutumattomista. Uusiutuvan energian käyttöä halutaan lisätä sekä kilpailukyvyn parantamiseksi, että kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi. Myös ydinvoimaloiden lukumäärää koetetaan vähentää. Vain kaksi maata Länsi-Euroopasta, Suomi ja Ranska, lisäävät ydinvoimaa. Saksa on päättänyt luopua siitä kokonaan. Siksi koin teemat ajankohtaisiksi ja kiinnostaviksi aiheiksi.

PAK7

Kartta kuvaa hyvin uusiutuvien energialähteiden käyttöä, mutta ei kerro mitään kokonaisenergiankäytöstä, joka vaihtelee EU:n jäsenmaiden välillä huimasti. Korrelaatiota ydinvoiman ja uusiutuvien energialähteiden käytön välillä ei hirveästi ole. Vanhan “savupiipputeollisuuden” maissa, kuten Saksassa, Iso-Britanniassa ja Ranskassa uusiutuvien energialähteiden käyttö on vähäistä, ja etenkin Ranskassa on paljon ydinvoimaa. Kartta itse voi olla vaikealukuinen amatöörille kartanlukijalle, sillä se näyttää vain EU-maat, eikä koko Eurooppaa. Loput Euroopan maat olisi voinut lisätä kartalle valkoisella värillä, eli jättää ne ulos arvioinnista. Samuli Massisen kartassa muukin Eurooppa on mukana, ja siinä näkyy myös jäsenmaiden kasvihuonepäästöt asukasta kohden. Suomi on Ruotsin vieressä melkoinen päästösyöppö, osaltaan Ruotsin matalaa kasvihuonepäästöjä/asukas selittää suuri ydinvoiman käyttö.

 

 

Kurssin ollessa lopussa tulee miettineeksi uusia opittuja taitoja. Edelleenkin koen olevani melko untuvikko Mapinfon käytössä, muutaman kurssikerran verran olisi vielä opetusta voinut olla, mutta onneksi jotain jäi mieleen.  Odotankin innolla, että pääsee tulevissa kursseissa vääntämään paikkatiedon parissa Mapinfoa käyttäen. Nokka kohti uusia epäonnistumisia!

Lähdeluettelo:

http://epp.eurostat.ec.europa.eu/portal/page/portal/eurostat/home/

http://fi.wikipedia.org/wiki/Euroopan_unionin_energiapolitiikka

Massinen, Samuli kurssikerta 7 https://blogs.helsinki.fi/smassine/

SWOT-analyysi – “New York Times, every city, every block”

Tehtävänämme oli tehdä SWOT-analyysi New York Timesin karttapalvelusta tiedon saavutettavuuden näkökulmasta. SWOT muodostuu sanoista strenghts, weaknesses, opportunities ja threats. Karttapalvelussa (http://projects.nytimes.com/census/2010/explorer) oli useita eri karttoja U.S.A:sta, kuten etnisistä ryhmistä, koulutustasosta, tulotasosta ja saman sukupuolen pareista. Tiedot oltiin kerätty vuosina 2005-2009. Karttapalvelu itsessään on erittäin mielenkiintoinen. Se tarjoaa runsaasti tietoa koko Yhdysvaltain jakautuneisuudesta.

Vahvuudeksi koen karttapalvelun tiedon laajuuden, selkeyden ja helppokäyttöisyyden. Karttapalvelu latautuu nopeasti ja se on helppolukuinen. Osoittamalla eri alueita hiirellä saa tietoon sekä alueen väestön määrän, että osuuksia eri muuttujista, kuten tulotasosta, etnisistä taustoista, koulutustasosta ja perheiden lainoista. Aivan kuten Ilkka Saarinen blogissaan toteaa, palvelu on erinomainen työkalu monien yhteiskunnallisten epäkohtien selkeään esittämiseen. Kartan selkeyden takia huomaa nopeasti alueellisen eriytymisen eri etnisten ja sosioekonomisten ryhmien kesken. Myös se, että kartta on kaikkien kansalaisten saatavilla on ehdoton vahvuus.

Mahdollisuuksia tällä palvelulla on runsaasti kaupallisessa käytössä. Tämän kaltaista karttapalvelua voisi hyvin käyttää esimerkiksi kauppakeskuksen sijainnin päättämisessä tai opetuskäytössä. Karttapalvelun voisi hyvin yrittää laittaa koskemaan koko maapalloa, joskin joistain paikoista tiedon keruu olisi hankalaa. Aleksi Rautio tuo blogissaan hyvin esille mahdollisuuden analyysityökalusta, jonka avulla eri muuttujien tarkastelu onnistuisi samalla kartalla, kuten esimerkiksi tulo- ja koulutustason välisen yhteyden.

Heikkouksissa ensimmäisenä tulee mieleen mittakaavan puuttuminen. Tämä häiritsee jonkin verran kartan luettavuutta, kun ei osaa arvioida kuinka suuresta alueesta on kyse. Myös se, ettei useamman teeman tarkasteleminen yhdellä kartalla onnistu on moka. Tiedot on kerätty 5-10 vuotta sitten, mikä lisää virheiden riskiä. Tiedon tarkkuus on myös heikkous. Monet tiedoista on arvioita, etenkin harvaanasutuilla alueilla. Hertta Lehvävirta kertoo blogissaan hyvin karttapalvelun esitystapojen heikkoudesta: “–suurin osa muuttujista on sidottu yhteen esitystapaan, eikä käyttäjä voi itse valikoida muuttujan osalta, esitetäänkö se esim. koropleettikarttana vai pistekarttana.Tämä rajoittaa palvelun käyttömahdollisuuksia huomattavasti.” Miten eri etniset taustat sitten jaotellaan? Kumpaan ryhmään, latino vai aasialainen, laitetaan meksikolaisen ja kiinalaisen lapsi? Tämäkin on selkeä heikkous.

Suurimmaksi uhaksi koen segregaation lisääntymisen. Karttapalvelu on kaikille kansalaisille avoin, ja se sisältää niinkin kyseenalaista tietoa korttelitasolla, kuin samaa sukupuolta olevien suhteiden määrää. Etnisen eriytymisen huomaa joistain alueista erittäin selvästi ja tämän uskoisi vain lisäävän eriytymistä ihmisten hakeutuessa oman taustaisten ihmisten alueelle. Myös huono-osaisuus saattaa kasautua, sillä karttapalvelu näyttää myös tulo- ja koulutustason.

Suomeen voisi tulla enemmän helppoutta paikkatietodatan saantiin. Tilastokeskuksen taulukkohelvetti on usein harmaata luettavaa. Samantyylinen palvelu Suomessa lisäisi kansallista tietoutta, mutta toisaalta saattaisi lisätä esimerkiksi segregaatiota.

Lähdeluettelo:

http://projects.nytimes.com/census/2010/explorer

Saarinen, Ilkka SWOT https://blogs.helsinki.fi/ilkkasaa/

Rautio, Aleksi SWOT https://blogs.helsinki.fi/alerauti/2014/02/27/swot-analyysi-new-york-timesn-karttapalvelu-mapping-america/

Lehvävirta, Hertta SWOT https://blogs.helsinki.fi/herttale/

Kurssikerta 6 – Pisteaineistot kartalla

Toisiksi viimeisen kurssikerran aiheena pisteaineiston esittäminen kartalla. Aluksi oli tarkoitus mennä pienryhmissä Kumpulan ympäristöön GPS-paikantimen kanssa keräämään maastosta kordinaattitietoja valitsemista kohteista, kuten bussipysäkeistä. Itse kuitenkin onnistuneesti myöhästyin tunnilta muutaman minuutin, joten vietin ajan harhailemalla hetken kampuksen ympäristössä muita ryhmiä etsien…

Onneksi löysin tieni tunnille ennen itse actionin alkua. Tällä kertaa vuorossa oli hazardejen tutkimista, paikoittamista ja kartalle laittamista. Meille annettiin mielenkiintoisia nettisivuja, joissa oli maanjäristyksistä, tulivuorista ja meteoriiteistä valtavasti tietoa. Tarkoituksena oli kuvainnollisesti hypätä opettajan saappaisiin ja miettiä minkälaisia karttaesityksiä tuottaisi opetuskäyttöön. Itselleni aihe oli läheinen, sillä olen ollut sijaistamassa yläasteella mantsaa, siispä suunnittelin karttapresentaatiot ymmärrettäviksi kraatterinaamaisille teineillekin. Meteoriitin putoamispaikka ei sinänsä kerro ympäristöstään mitään muuta, kuin kenties sen kuinka aktiivisesti niitä alueelta etsitään, joten päätin ottaa erityistarkasteluun maanjäristykset ja tulivuoriakin laitoin näkyviin yhteen karttaan. Sivut, joilta tieto otettiin osoittautuivat erittäin hyvin päivitetyiksi, sillä uusin maanjäristys, joka oli kirjattu ylös oli tapahtunut 11.3.2014. Otin vain syntymävuoteni (1992) jälkeen tapahtuneet järistykset huomioon. Ensimmäinen kartta kuvaa yli 8 magnitudin, eli todella tuhovoimaisia maanjäristyksiä.

maanjäristykset1992_8M

Opetuskäytössä voisi ottaa esille muutamia tunnettuja suurmaanjäristyksiä, esimerkiksi 2004 Intian valtamerellä tapahtunutta maanjäristyksen ja Fukushiman ydinvoimalaonnettomuuden 2011 aiheuttaneen järistyksen. Molemmat olivat yli 9 magnitudin suurmaanjäristyksiä

File:2004 Indonesia Tsunami Complete.gif

Seuraavalla kartalla näkyy myös 7-8 magnitudin järistykset. Tässä kartassa alkaa jo huomattavasti paremmin hahmottumaan, mitkä alueet ovat seismologisesti aktiivisia. Ilkka Saarisen blogista pihistettyä karttaa maapallon mannerlaatoista tarkkaillessa huomaa yli 7 magnitudin järistysten keskittyvän lähes kokonaan törmäys- ja subduktiovyöhykkeille. Tosin esimerkiksi kuuluisassa San Andreasin siirroksessa Kaliforniassa on tapahtunut myös suuria maanjärisyksiä.

maanjäristykset1992_7-8M Kuva 9

Kolmanteen karttaan lisäsin vielä 6-7 magnitudin maanjäristykset ja vuoden 1964 jälkeen purkautuneet tulivuoret. Tässä kartassa näkyy melko selkeästi Tyynenmeren tulirengas ja mannerlaattojen reunoja. Erkanemisvyöhykkeidenkin maanjäristykset tulevat esiin, samoin kun Afrikan hautavajoama, joka erottuu muutamalla yli 6 magnitudin maanjäristyksellä. Tulivuorten sijoittuminen mannerlaattojen reunoille ja kuumien pisteiden kohdalle tulee kartalta myös selväksi.

KK6_mj_tv

Pistemäisen tiedon tuominen internetin tietokannoista Excelin, kenties myös Wordin kautta Mapinfoon onnistui suhteellisen helposti. Ohjeet olivat jopa Mapinfon amatööritason taitajalle yksinkertaiset. Tietokantoja selaillessa piti ottaa huomioon sen kuinka isoja/suuren aikavälin hazardeja tahtoo tarkastella. Itse valitsin vain suhteellisen pienen otoksen: 1992 jälkeen tapahtuneet 6-7, 7-8 ja yli 8 magnitudin maanjäristykset sekä vuoden 1964 jälkeen purkautuneet tulivuoret. Silti näinkin “pienessä” otannassa tulee esille vulkanismin ja laattatektoniikan säännönmukaisuus. Olen melko tyytyväinen karttojeni selkeyteen. Maanjäristysten eri suuruusluokkien symbolien koko- ja värierot auttavat huomattavasti kartan analysoinnissa.

Oppitunnin päätän lainaukseen Henri Järvisalon blogista, joka on suoraan kuin yläasteen oppikirjasta: “Maanjäristysten ja tulivuorten purkausten runsas määrä Tyynenmeren tulirenkaan alueella on helppo ymmärtää, kun tarkastellaan Maata hieman pintaa syvemmältä. Maan kuori koostuu laatoista, joiden liikkuminen toistensa suhteen saa aikaan maanjäristyksiä ja joiden välisten saumakohtien kohdalla sula magma pääsee kohoamaan maan pintaa kohti, synnyttäen tulivuoria siellä, missä magma pääsee purkautumaan pintaan asti.”

Loppuun vielä aihetta havainnollisava minidokkari YLE Areenasta: http://areena.yle.fi/tv/1591136

Lähdeluettelo:

Saarinen, Ilkka kurssikerta 6 https://blogs.helsinki.fi/ilkkasaa/

Järvisalo, Henri kurssikerta 6 https://blogs.helsinki.fi/hpjarvis/

http://quake.geo.berkeley.edu/anss/catalog-search.html

http://catalog.data.gov/dataset/global-volcano-locations-database

http://commons.wikimedia.org/wiki/File:2004_Indonesia_Tsunami_Complete.gif

http://areena.yle.fi/tv/1591136