SWOT-analyysi – “New York Times, every city, every block”

Tehtävänämme oli tehdä SWOT-analyysi New York Timesin karttapalvelusta tiedon saavutettavuuden näkökulmasta. SWOT muodostuu sanoista strenghts, weaknesses, opportunities ja threats. Karttapalvelussa (http://projects.nytimes.com/census/2010/explorer) oli useita eri karttoja U.S.A:sta, kuten etnisistä ryhmistä, koulutustasosta, tulotasosta ja saman sukupuolen pareista. Tiedot oltiin kerätty vuosina 2005-2009. Karttapalvelu itsessään on erittäin mielenkiintoinen. Se tarjoaa runsaasti tietoa koko Yhdysvaltain jakautuneisuudesta.

Vahvuudeksi koen karttapalvelun tiedon laajuuden, selkeyden ja helppokäyttöisyyden. Karttapalvelu latautuu nopeasti ja se on helppolukuinen. Osoittamalla eri alueita hiirellä saa tietoon sekä alueen väestön määrän, että osuuksia eri muuttujista, kuten tulotasosta, etnisistä taustoista, koulutustasosta ja perheiden lainoista. Aivan kuten Ilkka Saarinen blogissaan toteaa, palvelu on erinomainen työkalu monien yhteiskunnallisten epäkohtien selkeään esittämiseen. Kartan selkeyden takia huomaa nopeasti alueellisen eriytymisen eri etnisten ja sosioekonomisten ryhmien kesken. Myös se, että kartta on kaikkien kansalaisten saatavilla on ehdoton vahvuus.

Mahdollisuuksia tällä palvelulla on runsaasti kaupallisessa käytössä. Tämän kaltaista karttapalvelua voisi hyvin käyttää esimerkiksi kauppakeskuksen sijainnin päättämisessä tai opetuskäytössä. Karttapalvelun voisi hyvin yrittää laittaa koskemaan koko maapalloa, joskin joistain paikoista tiedon keruu olisi hankalaa. Aleksi Rautio tuo blogissaan hyvin esille mahdollisuuden analyysityökalusta, jonka avulla eri muuttujien tarkastelu onnistuisi samalla kartalla, kuten esimerkiksi tulo- ja koulutustason välisen yhteyden.

Heikkouksissa ensimmäisenä tulee mieleen mittakaavan puuttuminen. Tämä häiritsee jonkin verran kartan luettavuutta, kun ei osaa arvioida kuinka suuresta alueesta on kyse. Myös se, ettei useamman teeman tarkasteleminen yhdellä kartalla onnistu on moka. Tiedot on kerätty 5-10 vuotta sitten, mikä lisää virheiden riskiä. Tiedon tarkkuus on myös heikkous. Monet tiedoista on arvioita, etenkin harvaanasutuilla alueilla. Hertta Lehvävirta kertoo blogissaan hyvin karttapalvelun esitystapojen heikkoudesta: “–suurin osa muuttujista on sidottu yhteen esitystapaan, eikä käyttäjä voi itse valikoida muuttujan osalta, esitetäänkö se esim. koropleettikarttana vai pistekarttana.Tämä rajoittaa palvelun käyttömahdollisuuksia huomattavasti.” Miten eri etniset taustat sitten jaotellaan? Kumpaan ryhmään, latino vai aasialainen, laitetaan meksikolaisen ja kiinalaisen lapsi? Tämäkin on selkeä heikkous.

Suurimmaksi uhaksi koen segregaation lisääntymisen. Karttapalvelu on kaikille kansalaisille avoin, ja se sisältää niinkin kyseenalaista tietoa korttelitasolla, kuin samaa sukupuolta olevien suhteiden määrää. Etnisen eriytymisen huomaa joistain alueista erittäin selvästi ja tämän uskoisi vain lisäävän eriytymistä ihmisten hakeutuessa oman taustaisten ihmisten alueelle. Myös huono-osaisuus saattaa kasautua, sillä karttapalvelu näyttää myös tulo- ja koulutustason.

Suomeen voisi tulla enemmän helppoutta paikkatietodatan saantiin. Tilastokeskuksen taulukkohelvetti on usein harmaata luettavaa. Samantyylinen palvelu Suomessa lisäisi kansallista tietoutta, mutta toisaalta saattaisi lisätä esimerkiksi segregaatiota.

Lähdeluettelo:

http://projects.nytimes.com/census/2010/explorer

Saarinen, Ilkka SWOT https://blogs.helsinki.fi/ilkkasaa/

Rautio, Aleksi SWOT https://blogs.helsinki.fi/alerauti/2014/02/27/swot-analyysi-new-york-timesn-karttapalvelu-mapping-america/

Lehvävirta, Hertta SWOT https://blogs.helsinki.fi/herttale/

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *