Kurssiviikko 4: Vektoreista rastereihin ja sujuvasta ohjelmasta vähemmän sujuvaan.

Sukeltaessamme entistä syvemmälle QGIS:n maailmaan huomaa, että sukellusmetafora toimii tässä yhteydessä oikein hyvin: aluksi lähellä pintaa on oikein mukava olla, on valoa, paljon ihmeellistä nähtävää ja helppo liikuskella ympäriinsä. Syvemmälle mentäessä kuitenkin paine kasvaa, hengitys tulee vaikeammaksi ja valoa on entistä vaikeampi havaita ympärillään. Tällä kurssiviikolla QGIS hieman esitteli jo synkkiä syvyyksiään; jos viime viikolla oltiin QGIS:n kanssa painitatamilla niin tällä kertaa on hypätty huomattavasti syvemmälle ja huomaa, miksi sukeltaessa säännöllisten taukojen pitäminen on tärkeää.

Maanantai-illan kurssikerralla jatkoimme ensin vektoripohjaisten aineistojen yhdistämistä, ja pääsimme tutustumaan vektoriruudukon luontiin karttaan, ja pistemäisen aineiston yhdistämistä tähän. Luennon toinen osuus koostui rasterimuotoisten aineistojen käyttämisen aloittamisesta QGIS:ssä, ja pääsimme nauttimaan Corel-flashbackeistä ja hieman yllättäen jopa Corel-ikävästä valmistellessamme rasteriaineistoja ensi viikon kurssikertaa varten. Ai että niitä aikoja kun sai piirtää viivoja Corelissa, mutta tietysti ennen kaikkea ikävä oli sitä, että niitä viivoja sai piirtää yliopiston koneella kampuksella ollessa.

Tämän viikon blogitehtävä pohjautui luennon ensimmäisen puolikkaan aiheisiin, ja siinä tuli itsenäisesti yhdistää pistemäisen aineiston tietoa ruudukkoihin ja visualisoida tulokset. Valitsin tarkasteltavaksi aiheeksi eri-ikäisten ihmisten alueellisen jakautumisen pääkaupunkiseudulla. Perinteinen 1km x 1km ruudukko tuntui kokeilluista ruudukkokoista luontevimmalta, joten päätin suorittaa tehtävän sen avulla. Aineiston tiedot olivat siis kerätty pääkaupunkiseudun asuinrakennusten mukaan, ja tietosarake, jonka näistä tarkasteltavaksi valitsin oli rakennuksessa asuvien ihmisten ikien keskiarvo. Valitsin ruudukon avulla esitettäväksi luvuksi ruudun sisällä olevien näiden rakennusten asukkaiden ikäkeskiarvojen mediaanin. Tulokset näyttivät tällaisilta:

Kartasta on havaittavissa mielenkiintoisia tuloksia. Selkeä kartan näyttämä ilmiö on, että lähempänä Helsingin keskustaa kuuluvat lähes poikkeuksetta keskimmäisiin arvoluokkiin, kun taas mentäessä kauemmas keskustasta ja Espooseen ja Vantaalle, pienimmät ja suurimmat arvot sisältävät luokat ovat yleisimpiä, ja ne sijaitsevat melko sekoittuneesti keskenään. Tästä voi tulkita, että lapsiperheiden ja eläkeläisten suosiossa on usein samat alueet, jotka sijaitsevat kauempana keskustasta, esimerkiksi alueen rauhallisuuden tai luonnon läheisyyden takia. Helsingin keskusta-alueet taas ovat aikuisten ja keski-ikäisten suosiossa, esimerkiksi hyvien kulkuyhteyksien takia. Yksinasuvien määrä lienee myös suurempi lähellä keskustaa pienemmissä asunnoissa, ja tämä vaikuttanee myös havaittuun ikäjakaumaan.

Kartta on mielestäni jokseenkin onnistunut, ja siitä pystyy melko helposti tulkitsemaan esitettävän ilmiön. Aiempiin karttoihin verrattuna tässä kartassa itse teemakartta vie suurimman osan tilasta, ja legenda on hieman ahtaassa paikassa, mikä on visuaalisen miellyttävyyden kannalta hieman ikävää, mutta tässä kartassa itse teemakartta on huomattavasti paremmin nähtävissä kuin aiempien viikkojen tuotoksissani. Legendan otsikko ” Alueen asukkaiden mediaani-ikä” on roima yksinkertaistus tiedonluontiprosessista, joka tekee kartasta huomattavasti helpommin ymmärrettävän, mutta toki oikoo huomattavasti mutkia, kun siinä näkyvät luvut on saatu ottamalla mediaani alueen eri asuinrakennusten asukkaiden ikien keskiarvoista. Luettavuuden kannalta kuitenkin koen, että nykyinen ratkaisu on hyvä.

Samasta teemasta tehtyjä hyviä karttoja löytyy Annika Innasen ja Lotta Puodinkedon blogeista. Puodinkedon blogikirjoituksessa 4. kurssikerta: Ruutuja ja rastereita on omaan karttaani nähden hyvin vertailukelpoinen kartta (kuva 4), jossa on 1km x 1km ruudukoissa alueen asukkaiden keski-ikä viiden eri kategorian avulla. Oma karttani on muuten samanlainen, mutta siinä on visualisoituna asukkaiden mediaani-ikä ja kuusi kategoriaa. Sekä asukkaiden ikien keskiarvoa että mediaania tarkastellessa tulokset ovat erittäin samankaltaisia, mikä vahvistaa kuvaa pääkaupunkiseudun asukkaiden alueellisesta jakautumisesta iän mukaan: samankaltaisia tuloksia saavutetaan useammilla tarkastelumenetelmillä. Innasen blogikirjoituksessa Harjoitus 4: Väestöteemakartta ruutuaineistosta on myös kartta (kuva 2), jossa Innanen tarkastelee asukkaiden keski-ikää pääkaupunkiseudulla. Innasen kartassa ruudukko on 500m x 500m, joka mahdollistaa alueiden tarkemman tarkastelun. Tulokset ovat erittäin samankaltaisia kuin omassa kartassani ja Puodinkedon kartassa. 500m x 500m ruudukon etuna on, että se tekee selvemmän eron asuttujen ja ei-asuttujen alueiden välillä. Innasen valitsemat punertavat värisävyt ilmiön kuvaamiseen ovat myös kenties intuitiivisempia tulkita kuin omassa kartassani ja Puodinkedon kartassa, joissa käytössä olevien suurten värierojen etuna on selvät erot värien välillä.

Ruututeemakartta on verrattuna aiemmin tehtyihin koropleettikarttoihin ja esim. pistekarttoihin melko kovakourainen, sillä ruudukko on luotu riippumatta ilmiöistä, jota sen avulla esitetään. Tämä tekee ruudukosta hyvin käytännöllisen työkalun monen eri ilmiön esittämiseen, mutta se saattaa piilottaa esimerkiksi jollekkin yksittäiselle ilmiölle ominaisia aluejakautumisia. Erilaisten ilmiöiden vertailuun samalla alueella ruututeemakartta on erinomaisen hyvä, sillä samojen ruutujen pohjalta voidaan vertailla eri ilmiöitä. Visuaalisesti ja luettavuuden kannalta ruutukartta on toki melkoisesti  ”ronskimpi” kuin esimerkiksi ilmiölle yksilöity koropleettikartta.

Kokonaisuutena kurssikerta oli jälleen mielenkiintoinen. Tällä kertaa näimme, että edelliset kolme viikkoa antoivat ehkä hiukan liian ruusuisen kuvan QGIS:n käyttäjäystävällisyydestä, kun tällä viikolla useat jäätymiset, kaatumiset ja tilttaukset saivat varmasti monet kämppikset ihmettelemään maanantai-illan voimasanatulvaa naapurihuoneesta. Ensi viikolla taas lisää QGIS:iä ja siedätyshoitoa tämän pohjimmiltaan kuitenkin ihan hyvän ohjelman maailmaan.

Lähteet

Innanen, A. Harjoitus 4: Väestöteemakartta ruutuaineistosta Annikan GIS-blogi. 11.2.2021. (Viittausta muokattu 8.3.2021)

Puodinketo, L. 4. kurssikerta: Ruutuja ja rastereita Lotan blogi. 10.2.2021. (Viittausta muokattu 8.3.2021)

One Reply to “Kurssiviikko 4: Vektoreista rastereihin ja sujuvasta ohjelmasta vähemmän sujuvaan.”

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *