Kurssiviikon 5 kurssikerta poikkesi aiemmista melko paljon, pääasiassa sen takia, että pääpaino oli tällä kertaa uuden opettelun sijaan tähän mennessä hankitun QGIS-osaamisen keräämisessä yhteen ja soveltamisessa. Lisäksi edellisillä kerroilla alkanut trendi taistelusta QGIS:n kanssa jatkui oikein kunnolla, ja tällä kertaa levisi painiin ylipäätään tietokoneen ja etätyöskentelyn kanssa. Aiemmilla kerroilla tekniset ongelmat eivät juurikaan olleet häirinneet kurssikerran suorituksia, mutta tällä kertaa näin tapahtui: aluksi kesti jopa 45 minuuttia, ennen kuin QGIS:ini suostui avaamaan kaikki itsenäisessä tehtävässä tarvittavat tiedostot kansion monen uudelleenlataamisen jälkeen. En edelleenkään tiedä, mikä ongelma avauksessa oli, sillä asetukset ja avausmetodit olivat samoja onnistuneella kerralla kuin monilla epäonnistuneilla. No mutta, lopulta aineistot saatiin auki ja tehtävät suoritettua. Kirsikkana kakun päälle excel-tiedosto, jossa minulla oli osa tehtävä 2:n vastauksista, sekä kaikki 3:n ja Malmin lentokenttätehtävän vastaukset, kaatui kesken tallennuksen. Onneksi minulla oli tehtävä 3:n vastaukset jääneet kopioiduiksi joten sain ne liitettyä tiedostoon, jossa minulla oli Helsinki-Vantaa-tehtävän vastaukset ja osa tehtävän 2 vastauksista. Näin jäi kurssikerran monen tunnin tietokonetaisteluista sentään jonkinlaiset tulokset laitettavaksi tänne blogiin:
Harjoituskerran idea oli mielestäni oikein hyvä, sillä se pakotti meidät käyttämään QGIS:ia ilman kattavaa ohjeistusta jokaisesta tehtävästä askeleesta, eli soveltamaan oppimiamme asioita käytännössä, ja mikä tärkeintä, pohtimaan erilaisten työkalujen käyttötarkoituksia ja soveltuvuuksia. Kädenvääntö tietotekniikan kanssa vei henkilökohtaisesti minulta sen verran paljon aikaa, etten kurssikertaa saanut aivan haluamallani tavalla käytettyä hyväksi, mutta kokonaisuutena kuitenkin harjoitus oli hyvä, ja QGIS:n käyttölogiikka ja erinäiset toiminnot ovat tämän harjoituksen jälkeen auenneet huomattavasti paremmin kuin aiemmin. Lisäksi tärkeä taito, mikä maanantai-illassa korostui ja QGIS ansiokkaasti opettaa, on tietotekniikkaongelmien sieto ja ratkaisukeinojen etsintä. Illan tärkein opetus on (taas) QGIS:n, Excelin ja koko tietotekniikan kanssa toiminnan kultainen sääntö: muista tallentaa se hiivatin tiedosto jokaisessa mahdollisessa välissä. Näin takaa sen, että kämppisasunnon eniten näyttöä vasten kohdistettuja voimasanoja aiheuttava ohjelma on kämppiksen huoneen CS, eikä omat opiskeluohjelmistot.
Oman taulukkoni ollessa sekä tiedoiltaan että ulkoasultaan vähintäänkin vajavainen, suosittelen tarkastelemaan aiheesta muiden kurssilaisten tekemiä erinomaisia taulukoita (ja erinomaisia blogikirjoituksia ylipäätään). Esimerkiksi Heidi Syrjäläisen blogissa 5. kurssikerta taulukko 1 on helppolukuinen ja visuaalisesti erittäin miellyttävä. Elmo Holopaisen blogissa Aiemmin opittujen taitojen syventämistä (vk.7) helppolukuisuutta lisää eri tehtävien vastausten jakaminen kahteen eri taulukkoon (taulukko 1 & 2). Milja Mäki-Rahkolan blogikirjoitus QGIS on Scar, Minä olen Mufasa on paitsi aivan erinomaisesti nimetty ja lukunautintoa lisäävästi kuvitettu, sieltä löytyvä taulukko 1 on pelkistetyssä yksinkertaisuudessaan käyttötarkoitukseen täydellisesti sopiva: paljon tietoa sisältävässä taulukossa on vain ja ainoastaan tarvittavat tiedot, ei edes mitään häiritseviä ruudukoita.
Tämänhetkisen QGIS-, ja paikkatieto-osaamisen perusteella QGIS:n perusasioiden hallinta tuntuu olevan minulla oikein hyvällä tasolla. Yksinkertaisten vektori-, ja rasteriaineistojen analyysi sujuu, ja tietokantojen yhdistäminenkin onnistuu. Viiden ensimmäisen kurssiviikon jälkeen tuntuu, että kaikista keskeisimpien QGIS-nappuloiden, kuten tietokantojen avaaminen ja yhdistäminen, kohteiden valitseminen ja niiden yksinkertainen analysointi esimerkiksi tilastojen avulla, ja selkeiden ilmiöiden tulkinta sekä visualisointi on hallinassa hyvällä tasolla. Layers-paneeli tuntuu jo ihan ystävältä. Select features -nappulat ovat välillä epäintuitiivisia, mutta todella hyödyllisiä kun niistä on paremmin päässyt perille.
Harjoituskerran uusista asioista puskurivyöhykkeet vaikuttavat todella lupaavilta. Niiden luominen tuntui hyvin yksinkertaiselta ja kätevältä, ja niiden potentiaalisten käyttötarkoituksien määrä on aivan valtava. Itse ajattelen luontaisesti oppiessa paikkatieto-ohjelmissa uutta: ”miten tätä ominaisuutta voisi hyödyntää luonnonsuojelussa?” Puskurivyöhykkeen luomisella ja analysoinnilla on tässä mielessä todella paljon sovelluksia, esimerkiksi erilaisten vaikutus-, altistus- ja suojelualuiden analysoinnissa.
QGIS, kuten muutkin paikkatieto-ohjelmat, tuovat sekä paljon potentiaalia että rajoitteita niillä käsiteltävän aineiston analyysiin. Yksi QGIS:n vahvuuksista on valtava määrä toimintoja ja analyysityökaluja, joita se pitää sisällään. Suuri määrä kuitenkin tarkoittaa, että ohjelmiston käyttäminen vaatii ihan omansa oppimisprosessin ja melko kattavan sellaisen. Hyvällä opetuksella QGIS on kuitenkin melko looginen ja helpohko käyttää, ja koen, että kattavan osaamisen käyttäjää rajoittaa enemmän käytössä olevat aineistot kuin QGIS:n ominaisuudet. Nykyaikana etenkin EU:ssa kuitenkin kattavien aineistojen saatavuus ei yleensä tuota ongelmia, ja tietoni muista paikkatieto-ohjelmista ovat rajalliset: voihan esimerkiksi olla, että jokin muu ohjelma on optimoitu paljon paremmin jonkin tietynlaisen aineiston analysointiin kuin melko jokapaikanhöylä QGIS.
Kokonaisuutena kurssikerta oli lopulta ihan onnistunut kaikista teknisistä ongelmista huolimatta, ja käyttövarmuuteni QGIS:n perusominaisuuksien kanssa on sen ansiosta kasvanut.
Lähteet
Holopainen, E. Aiemmin opittujen taitojen syventämistä (vk.7). Elmblog. 28.2.2021. (Viittausta muokattu 8.3.2021)
Mäki-Rahkola, M. QGIS on Scar, Minä olen Mufasa. MAA-202 kurssiblogi. 1.3.2021. (Viittausta muokattu 8.3.2021)
Syrjäläinen, H. 5. kurssikerta. Heidin blogi. 22.2.2021. (Viittausta muokattu 8.3.2021)