Viimeisellä kurssiviikolla työskentely oli hyvin vapaamuotoista, ja saimme itse melko vapaasti päättää kurssikerran QGIS-projektimme. Mukavasta tehtävänannosta huolimatta tästä tuli ylivoimaisesti työläin kurssiviikko, mikä saattaakin toimia hyvänä muistutuksena siitä, että QGIS:n kaltaisella valtavan monipuolisella ohjelmalla aiempien kurssiviikkojen kaltaiset erinomaisesti ja perinpohjaisesti ohjeistetut ohjelman käyttöharjoitukset saattoivat antaa hieman liian ruusuisen kuvan ohjelman soveltamisesta käytännössä. Viimeisen kurssiviikon suurimpana opetuksena lienee, että jatkuva harjoittelu on paikkatieto-ohjelmien käytössä tärkein taito.
Valitsin projektikseni viimeiselle viikolle ehdotetuista tehtävänannoista ensimmäisen, eli vähintään kahta muuttujaa kuvaavan kartan/karttasarjan tekemisen. Ideoita erilaisista kartoista virtasi heti valtoimenaan, ja sopivia tilastoja oli myös helppo löytää. Sopivien shapefile-tiedostojen löytäminen karttapohjaksi osoittautui kuitenkin paljon haastavammiksi, ja oikeaan tilastoon/muuttujan sopivan shapefilen löytäminen vielä paaaaljonn vaikeammaksi. Tämän seurauksena kävikin niin, että aloitin muutamankin eri potentiaalisen projektin työstämisen, esimerkkeinä mm. väestön jakautuminen Suomessa ja monet eri väestömuuttujan alueellinen jakautuminen Euroopan laajuisesti. Katselin pitkään eri ilmiöiden jakautumista Eurostatin NUTS-alueluokituksen (https://ec.europa.eu/eurostat/web/nuts/background) mukaisesti, mutta totesin (liian) pitkään selattuani, että maakuntatarkkuudella suoritettava tarkastelu koko EU:n laajuisesti on ehkä hieman liian laaja projekti tällaiseen kurssikiireeseen.
Monta tuntia hukattuani päätin lopulta keskittyä tarkastelemaan väestön jakautumista, -kasvua ja kaupungistumista Afrikassa. Tätä varten sain hyvän tekosyyn kerrata ja harjoitella uudestaan kurssikerralla 3 opeteltuja asioita eli aineiston siistimistä sekä uuden aineiston lisäämistä ja yhdistämistä vanhempaan. Päädyin tuottamaan kaksi karttaa, jossa molemmissa pohjalla on valtion värillä kuvattavana ilmiönä väestönkasvun vauhti Afrikan maissa, ja päällä pylväillä kuvattuna toinen ilmiö, joka ensimmäisessä kartassa on valtion väkiluku, ja toisessa kartassa kaupungeissa asuvan väestön osuus valtiossa. Sopivat tilastot löysin Worldometer.info -sivustolta. Siellä ei kuitenkaan ollut ladattavia tilastoja, joten päädyin lopulta sijoittamaan tarvittavat tilastot attribuuttitaulukkooni käsin. Näiden karttojen tuotanto sujui suhteessa muuhun kurssiviikkoon melko kätevästi, kunnes aivan muutama sentti ennen maaliviivaa QGIS päätti vielä heittää viimeisen kapulan rattaisiin: aiemmin moitteettomasti toiminut Print Layoutin Export as Image-toiminto muutti vasta tallennuksen jälkeen kartan pylväät jostain käsittämättömästä syystä näkymättömän pieniksi. Ongelman sain lopulta ratkaistua ottamalla kuvakaappaukset Print Layouteista ja muokkaamalla ne valmiiksi Paintissa. Valmiit kartat ovat tässä:
Kartat ovat mielestäni melko hyvin onnistuneita. Pohjaväritys toimii hyvin, ja dramaattisen näköinen väriskaala on mielestäni sopiva kuvaamaan nopeaa väestönkasvua. Pylväät eivät olleet kuitenkaan ratkaisuna yhtä toimivat. Ensimmäisessä kartassa pylväät kuvaavat absoluuttisia lukuja ja toisessa suhteellisia osuuksia, mikä saattaa aiheuttaa hämmennystä, kun kartat esittää peräjälkeen. Myös pylväiden sijoittelu maiden kaltaisille epäsymmetrisille ja hyvin eri kokoisille muodoille on haastavaa. Kartan yleistä luettavuutta olisi voinut parantaa lisäämällä esimerkiksi valtioiden nimiä, sillä vaikka itse tietäisinkin ilman nimiä mikä valtio on mikäkin, kartan on tarkoitus olla yleistävä ja yleistajuinen. Nyt kartan tulkinta vaatinee tulkitsijalta jonkinlaisia pohjatietoja Afrikan valtioiden sijainnista. Ilman pohjatietoja kartoista pystyy kuitenkin tulkitsemaan tärkeimmän viestit: väestönkasvun vauhti ei ole riippuvainen valtion väestön määrästä, väestönkasvu on vähintään melko vauhdikasta koko Afrikassa, Afrikan valtiot poikkeavat toisistaan huomattavasti kuvattavien ilmiöiden suhteen, ja väestönkasvu on lievempää pohjoisimmassa ja eteläisimmässä Afrikassa ollen voimakkaampaa keskisemmässä Afrikassa.
Vapaamuotoinen viimeinen kurssikerta antoi kurssilaisille mahdollisuuden näyttää luovuuttaan ja taitojaan. Olikin ilo katsella muiden tuotoksia tältä kurssikerralta. Erityisen mieleenpainuvia tuotoksia olivat esimerkiksi: Alexander Engelhardtin blogista Lesson 7. The End of the Beginning löytyvä mahtava kartta merirosvouden kehityksistä viimeisimpien vuosikymmenten aikana, Ville Väisäsen blogista Viimeinen kurssikerta: suuntana Vietnam esillä olevat kartat keskitulosta ja muuttoliikkeestä Vietnamissa, sekä Annika Innasen blogissa Harjoitus 7: Karttoja omavalintaisista aineistoista huikean suuri määrä karttoja monesta väestömuuttujasta osavaltioiden mukaan, ja lopuksi oma suosikkini kojoottihavainnot osavaltioittain.
———
Noniin. Lopuksi osittain Offtopic-avautumista etenkin etäopetuksesta. Tällä kurssilla etäopetus oli toteutettu poikkeuksellisen hyvin, ja opettaja Arttu Paarlahti on mielestäni Helsingin Yliopiston standardeilla erittäin hyvä opettamaan ja erityisesti poikkeuksellisen kiinnostunut opiskelijoiden tukemisesta kurssilla. Blogimuotoinen kurssituotos, jossa kannustetaan lukemaan toisten kurssilaisten tuotoksia, on mielestäni todella virkistävä poikkeus ja erityisesti tällaisena maailmanaikana luova keino saada hieman vertaistukea ja kuulla muista kurssilaisista; tuntea että maailmassa on yhä muitakin samankaltaisia ihmisiä ja kohtalotovereita. Blogi tarjoaa myös mahdollisuuden avautua ja purkautua mieltä painavista ongelmista. Näistä syistä päätinkin muutama päivä alta löytyvän rantin kirjoittamisen jälkeen pitää sen blogitekstissäni, vaikkei se suoraan kurssiin liitykään. Mielenkiintoista olisikin kuulla, mitä kanssakurssilaiset ovat mieltä sen teemoista eli etäopetuksesta ja opiskelijoiden uupumuksesta, sekä tietenkin myös tästä kurssista, joka kokonaisuutena on tilanteeseen suhteutettuna melko hyvin toteutettu, ja jolla virkistävänä poikkeuksena minulle ainakin tuli sellainen olo, että opiskelijoista välitetään. Kiitos kurssista kaikille.
Viimeisellä kurssiviikolla loppuivat jo vertauskuvat QGIS- ja etäopiskelutaistelukentän laadusta kesken stressitasojen noustessa kuin koronatartunnat konsanaan. En ihmettele sitten yhtään, että korkeakouluopiskelijoiden uupumistasoista loppuu mitta-asteikko kesken. Etäopiskelussa työn määrä nousee avun ja tuen määrän laskiessa huomattavasti. Opintopistevaatimukset sekä opintotuen ja/tai -lainan määrä ei muutu mihinkään kurssiperuutuksista ja työmäärän kasvusta huolimatta, vaan mahdollinen opintojen venyminen esimerkiksi koronan aiheuttamista kurssiperuutuksista tai uupumuksesta johtuen näkyy suoraan opiskelijan kukkarossa menetettyinä lainahyvityksinä ja loppuvina tukina. Viime keväänä lennossa ja hätäisesti käyttöön otetut etäopetustavat ovat vieläkin valtaosin käytössä ilman parannuksia. Onneksi tällä kurssilla sekä opetuksen laatu että tuen määrä on ollut poikkeuksellisen hyvä suhteutettuna poikkeusoloihin ja etenkin verrattuna suurimpaan osaan muihin tänä aikana käymiini kursseihin. Lisäksi blogimuotoinen teksti mahdollistaa tästä aiheesta avautumisen niin, että se näkyy hyvin kanssakurssilaisille. Toivon todella, että ensi syksynä pääsee jälleen edes jossain määrin kokemaan, miltä lähiopetus tuntuu. Ihan jo siksi, että muistaisi miltä se tuntuu.
Lähteet
Engelhardt, A. Lesson 7. The End of the Beginning. Alexander Engelhardt’s blog. 3.3.2021. (Luettu 8.3.2021)
Eurostat. 2021. NUTS Nomenclature – background. Luettu 8.3.2021.
Innanen, A. Harjoitus 7: Karttoja omavalintaisista aineistoista. Annikan GIS-blogi. 3.3.2021. (Luettu 8.3.2021)
Väisänen, V. Viimeinen kurssikerta: suuntana Vietnam. Villen GIS-blogi. 3.3.2021. (Luettu 8.3.2021)
Worldometer Statistics. African Countries by Population. Luettu 2.3.2021
