Mihin tää voikaan vielä johtaa?

Tuntuma osaamiseen on jälleen erilainen, kuin viime kurssikerran jälkeen. Tällä kertaa se on onneksi positiivisempi, ja siitä saan kiittää takarivin poikien yhteistyötä. Vuorotellen jokainen eksyi matkalla, mutta muut opastivat oikealle polulle. Kolmannen kurssikerran aiheena oli tietokantojen valmisteleminen, jotta voimme käyttää tietoja monesta eri tiedonlähteestä ja yksinkertaistaa tiettyjä ominaisuustietoja helpompaa käsittelyä varten.  Pyrin välttämään tällä kertaa häiriötekijöitä, kuten Kuhankuonon kaltaiset harvinaisuudet (siitä lisää Ossi Hentusen blogissa).

Kursseilla olemme käyttäneet toistaiseksi vain Suomen karttoja, joten oli positiivinen yllätys nähdä Afrikan olevan seuraava kohteemme. Suomessa meillä on tietysti erinomaiset mahdollisuudet päästä käsiksi erilaisiin tietokantoihin, kun niin moni tietokanta on avoin ja paikalliset asiantuntijat jakavat tietoa niistä omissa piireissään. Nyt pienet sormet tarttuu Afrikan karttaan Paarlahden tarjoamasta .zip-kansiosta ja lisäsin siihen timanttikaivoksia, maaöljykenttiä ja konflikteja kuvaavat tasot, jotka olivat samasta zipistä (kuva 1).


Kuva 1. Afrikan timanttikaivokset, maaöljykentät ja konfliktit. 

Nopeasti syntyi yksinkertainen kartta, jonka sisällöllä ei tee vielä mitään. Pystyimme kuitenkin esimerkiksi tarkastelemaan tietoja niin, että voimme erotella valtiokohtaisesti eri kohteet kartalta ominaisuustietotaulukkoon, mikä tekee itse tieojen tarkastelusta hieman miellyttävämpää. Kulissien takana yhdistimme muun muassa Join -toiminnolla ulkoisesta Excel-taulukosta tietoja Afrikka-tasoon, niin, että pystyimme erottelemaan värein valtiot niiden Internetin käyttäjämäärän mukaan (kuva 2). Silmäni säihkyvät, kun toiminnnot tekevät taikojaan.

Kuva 2. Internetin käyttäjämäärät Afrikassa valtioittain vuonna 2019.

Edellinen oli tehtävänannon avuin helppo nakki. Seuraavaksi olisi luvassa samat työvaiheet Suomen kartalla tulvaindeksikartan muodossa. Lisäksi pitäisi laatia kartan päälle vielä diagrammi. Tämä on työvaihe, joka jää vapaalle tehtäväksi, koska tunti päättyi juuri, kun olimme sen aloittaneet. Onneksi kollegani Samu Vilenius on halukas tekemään ammattimaista yhteistyötä, niin saamme pian työn tehtyä. Lahjaksi toiselta kun kaiken tämän saan, varmasti tämä tulee onnistumaan! Vai olikohan tuo liikaa toivottu? Avaan siis valuma-alueprojektin, jonka olen nimennyt “PLSDONTCRASH.qgz”.

Tiedoston nimi ei auttanut. Karttaruutu on tyhjä. Viittaanpa edelliseen blogikirjoitukseeni: “älä aloita kartan tekemistä, jos et saa varmasti sillä istumalla sitä valmiiksi.” Do as I say, not as I do. Epätoivo täyttää jälleen sydämeni, ja aloitan alusta. Pitää ehtiä illalla vielä Unisportille samaisen herra Vileniuksen kanssa nöyryyttämään rautaa. Ei maailmassa ole mitään kauniimpaa. Muistanpa ensi kerralla, kuinka asiat toimivat, kun pitää tehdä edes muutaman kerran samat työvaiheet. Join-toiminnolla lisään keskiylivirtaamataulukon tiedot valuma-aluetasolle. Sen avulla lasken field calculatorilla tulvaindeksin uuteen ominaisuustietosarakkeeseen ja voilà. Vietän seuraavat 20 minuuttia pähkäillen, miten saisin eri valuma-alueet näkymään järkevästi (kuva 3).

Final boss: histogrammin lisääminen karttaan. Oikea koukku, väistö, roundhouse kick ohimoon ja RKO, OUTTA NOWHERE. Niin helppo voitto. Yleiset fiilikseni löytää myös Matti Katajiston blogista: “Opin useita uusia kikkoja QGis:in käytössä ja monet tekniikat tulevat jo rutiinilla. Sivulliseksi opiksi sain halvan ja hyvän vihanhallintakurssin.”

Kuva 3. Tulvaindeksi. Järvisyysprosentti on sitä suurempi, mitä korkeampi pylväs on. 

Lähteet:

Ossi Hentunen – Toinen kurssikerta – https://blogs.helsinki.fi/hedossi/ (Käytetty 28.01.2020)

Matti Katajisto – Toinen kurssikerta – https://blogs.helsinki.fi/mattikat/ (Käytetty 28.01.2020)

6 Replies to “Mihin tää voikaan vielä johtaa?”

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *