TJ 0

Viimeisellä kurssikerralla saimme hieman kokeilla omia siipiämme ja nähdä millaisia taideteoksia osaamme itse tuottaa. Olin aivan varma, että saan alusta lähtien huutaa opettajaa auttamaan ja pommittaa kysymyksillä, mutta kuinka ollakkaan sain KAIKEN toimimaan kuin unelma. Kerta se oli ensimmäinenkin, mutta voitto kotiin.

Ennen kurssikertaa oli hyvä tehdä hieman omia alkujärjestelyjä ja etsiä materiaalia omaa karttaa varten. Itsehän en tiennyt alkuunkaan mistä edes lähteä liikenteeseen, kunnes Ilta-Sanomia selatessani silmiini osui mielenkiintoinen uutinen ja löysin ratkaisun asiaan. ”USA:ssa on tänä vuonna ammuttu koulussa keskimäärin kerran viikossa.”  Siinäpä minulle aihe; dark like my soul. Etsin asiasta hieman lisätietoa ja päätin typistää aiheekseni  kymmenen eniten uhria vaatineet kouluampumiset Yhdysvalloissa vuoden 1999 Columbinen lukiossa tapahtuneen joukkomurhan jälkeen. Columbinen verilöyly oli Eric David Harrisin ja Dylan Bennet Kleboldin  20. huhtikuuta 1999 tekemä joukkomurha Columbinen lukiossa Coloradossa Yhdysvalloissa. He ampuivat hengiltä 12 oppilasta ja yhden opettajan sekä haavoittivat 21 muuta. Verilöyly päättyi heidän ammuttuaan lopuksi itsensä.

Kuva 1. Luomani karttaesitys, missä nähdään tapahtuneiden kouluammuskelujen sijainti sekä uhrien lukuäärä Yhdysvalloissa.

 

Ensiksi kokosin tiedot itselleni exceliin. Otin ylös jokaisen kouluammuskelun tapahtumavuoden, uhrien lukumäärän ja tapahtumapaikan. Googlasin jokaisen koulun osoitteen ja GoogleMapsin avulla määritin koulujen tarkat koordinaatit (longitude ja latitude), jotka lisäsin exceliini. Toin kaksi karttaa QGIS:siin, toinen oli kartta Amerikasta ja toinen Kanadasta. Sitten kirsikkana kakun päällä, toin kokoamani excel-taulukon csv-tiedostona QGIS:siin ja voila hyvältä näyttää. Pienen visualisoinnin jälkeen saatoin olla jopa hieman ylpeä tuotoksestani ! Veivasin ja veivasin uhrien lukumääriä kuvaavia palloja moneen kertaan, aluksi laitoin ne kuvaamaan määrettä koonsa mukaan, mutta selkeyden vuoksi päädyin valitsemaan väritaulukon, josta selvimmäksi vaihtoehdoksi ajautui väriskaala valkoisesta mustaan. Kuten kartalta nähdään, tummimmat pallerot sijoittuvat Yhdysvaltojen itärannikolle.

Eniten kuolonuhreja vaatinut joukkosurma oli Virginia Techin verilöyly, joka vaati yhteensä 33 ihmisen hengen, ampuja mukaan lukien, ja haavoittuneita oli 23. Ampuja oli eteläkorelainen Seung-Hui Cho. Ammuskelussa kuolleet olivat opiskelijoita sekä koulun henkilökuntaa. Ehkä kautta aikojen koskettavin ja järkyttävin kouluammuskelu tapahtui Sandy Hookin alakoulussa 14. joulukuuta 2012. 20-vuotias ampuja, Adam Lanza, surmasi aamulla kotonaan äitinsä ampumalla tätä neljä kertaa kasvoihin. Tämän jälkeen hän ajoi äitinsä autolla koululle ja tunkeutui väkisin sisälle luotiliiveihin pukeutuneena mukanaan ainakin kaksi käsiasetta ja kivääri sekä useita patruunalippaita. Ennen lasten ampumista hän surmasi kuusi aikuista. Suurin osa ampumisesta tapahtui kahdessa ala-asteen luokkahuoneessa, joista toisessa surmattiin 14 lasta ja toisessa kuusi; kahdeksan poikaa ja 12 tyttöä. Surmansa saaneet lapset olivat 6–7-vuotiaita. Kuolonuhrien joukossa olivat myös koulun rehtori ja psykologi. Kaikki kuusi aikuista olivat naisia, jotka työskentelivät koulussa. Lanza ampui itsensä käsiaseella, kun ensimmäiset poliisit saapuivat kouluun. Motiivia teolle ei tiedetä, mutta yhden todistajan mukaan Lanza vihasi äitiään ja Sandy Hookin alakoulua. Lanzan äiti toimi koulussa vuosia vapaaehtoisena opettajana. Myös Lanza itse oli lapsena käynyt samaa koulua. Lanza ilmeisesti koki, että hänen äitinsä rakasti oppilaitaan enemmän kuin häntä. Listasin alle karttaani lisäämäni kouluammuskelut, jos teitä lukijoita kiinnostaa lukea aiheista enemmän.

  • 2007 Virginia Techin verilöyly (33 kuollutta)
  • 2012 Sandy Hookin alakoulun kouluammuskelu (27 kuollutta)
  • 2018 Stoneman Douglas High Schoolin kouluampuminen (17 kuollutta)
  • 2015 Roseburgyn koulusurmat (10 kuollutta)
  • 2018 Santa Fen yläkoulun kouluammuskelu (10 kuollutta)
  • 2005 Red Laken koulusurma (7 kuollutta)
  • 2012 Oaklandin kouluammuskelu (7 kuollutta)
  • 2006 West Nickel Mines kouluammuskelu (6 kuollutta)
  • 2008 Northern Illinois Unversityn kouluammuskelu (6 kuollutta)
  • 2014 Marysville Pilchuck lukion kouluammuskelu (5 kuollutta)

 

Valitsemani aihe on erittäin raskas ja surullinen, mutta tärkeä. Nämä tragediat ovat herättäneet USA:ssa kiivaita keskusteluja mm. aselaeista. Siellä on helpompi hankkia ase kuin vaikka pullo yskänlääkettä. Aseen saa Yhdysvalloissa käsiinsä yllättävän helposti. Monissa osavaltioissa aseen voi ostaa, vaikka olisi terrorismiepäiltyjen listoilla. Aseen saa yksityiseltä myyjältä käytännössä ilman mitään tarkastuksia valtaosassa maata. Jos aseen hankkii asekaupasta, taustaselvitykset ja odotusaika hidastavat hankintaa mutta vain hiukkasen. Mutta entäpä, jos haluaa yskänlääkettä? Tiettyjen yskänlääkkeiden ostamiseen on säädetty kuukausittainen raja. Nämä lääkkeet, kun sisältävät pseudoefedriiniä, jota voidaan käyttää metamfetamiinin valmistamiseen. Aseiden ostamiselle sen sijaan ei ole mitään määrällistä rajaa. Pysyvien muutosten aikaansaaminen vaatii yhteen hiileen puhaltamista, jotta samankaltaisia tragedioita ei enää tapahtuisi.

Kurssi oli työläs, mutta lopussa kiitos seisoi. Jouduin vielä toisen kurssin tiimoilta palaamaan käyttämään CorelDRAW:ta ja auta armias kuinka voikaan unohtaa perusasiat äkkiä. Tässä vaiheessa tuntuikin QGIS oikein mukavalta ja yhteistyökykyiseltä verrattuna viimevuoden hirviöön. QGIS vs CorelDRAW veikkauksessa laitan all-in QGIS:sin puolesta. Otsikkoon ”TJ 0” vielä palaten: ”Tänään jäljellä nolla aamua. Armeijan viimeinen päivä. Päivä, jolloin koetellut ja vitutuksesta pikku hiljaa toipuvat sotilaat vetävät pään täyteen viinaa kerrankin hyvällä tuulella. Sijoittuu makeasti perjantaille.”  (lähde: urbaanisanakirja.com) Tähän on hyvä lopettaa. Kiitos!

Lähteet:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Columbinen_verilöyly

https://www.census.gov/geo/maps-data/data/tiger.html

https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_mass_shootings_in_the_United_States

https://urbaanisanakirja.com/word/tj0/

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/cnn-nain-lepsu-yhdysvaltojen-aselaki-on-aseen-saa-helpommin-kuin-koiranpennun/5948884#gs.0sz0zx

Hasardit

Tähän mennessä mielestäni tämä kuudes kurssikerta oli kaikista mielekkäin. Aamusta kävimme pienellä happihyppelyllä ja keräsimme Epicollect-sovelluksella dataa Kumpulan lähiympäristöstä. Tarkoitus oli arvioida erilaisten kohteiden turvallisuutta. Luokkahuoneessa kaikkien keräämät aineistot yhdistettiin ja siirryimme harjoittelemaan interpolointia, mihin keräämämme aineisto oli juuri sopiva. Kartasta ei tullut kovin informatiivinen tai laaja, sillä aineisto oli kuitenkin suhteellisen pieni. Ikäväkseni huomasin, että en tallentanut omaa interpolointiharjoitustani mihinkään, mutta kartan lisääminen blogiin ei ollutkaan ohjeiden mukaan pakollista, joten ei hätää. Esimerkiksi Elinan blogissa voi nähdä kyseisen kartan. Voimme huomata, että isojen teiden varsilla kokemus turvattomuudesta oli huomattavampaa kuin asuinalueilla.

Tämän jälkeen pääsimme varsinaisen tehtävän kimppuun eli hasardikarttojen pariin. Tarkoituksena oli luoda vähintään kolme karttaa, joita voisi hyödyntää opetusmateriaalina tuntiopetuksessa. Ensimmäisessä kartassa olen visualisoinut endogeenisten tapahtumien ilmentymiä maailmassa. Siinä on kuvattu maailman tulivuoret sekä yli kuuden magnitudin maanjäristykset vuosilta 1950-2019.

Kuva 1. Maailman tulivuoret sekä yli kuuden magnitudin maanjäristykset vuosilta 1950-2019.

Toisessa kartassa olen kuvannut maailman tulivuoret sekä kaikki maailmassa tapahtuneet maanjäristykset vuosina 2000-2019.

Kuva 2. Maailman tulivuoret sekä maanjäristykset vuosilta 2000-2019.

Näitä kahta karttaa olisi hyvä käyttää havainnollistamaan kuvitteelliselle opiskelijajoukolle maanjäristysten ja tulivuorten sijaintien päällekkäisyyksiä.

Tuliperäisyys keskittyy litosfäärilaattojen sauma-alueille sekä muutamiin laattojen keskiosissa sijaitseviin maapallon vaipan lämpöpurkauskohtiin, kuumiin pisteisiin. Keskimäärin tulivuoren purkaukset kuitenkin aiheuttavat vähemmän tuhoja kuin maanjäristykset, koska tulivuorten sijainti tunnetaan ennakolta ja ne yleensä antavat ennakkovaroituksia lähestyvästä purkauksesta. Maanjäristykset ja tulivuoren purkaukset saavat alkunsa maapallon kuuman sisuksen lämpöenergiasta, joten niitä kutsutaan endogeenisiksi eli sisäsyntyisiksi ilmiöiksi. Maanjäristykset ovat vaikeammin ennustettavissa ja siten aiheuttavat suuremman riskin kuin ennestään tunnetuissa paikoissa esiintyvät tulivuorenpurkaukset. Kumpiinkin voidaan kuitenkin varautua etukäteen ja näin pienentää niiden aiheuttamia riskejä.

Kuva 3. Maailman tulivuoret sekä yli kuuden magnitudin maanjäristykset interpoloimalla karttaan.

Kolmannessa kartassa yritin yhdistellä aiemmin esitettyjä tietoja toisin. Kuvassa näkyy yhä tulivuorten sijainnit, mutta yli kuuden magnitudin maanjäristykset on yritetty interpoloimalla lisätä karttaan. Lopputulos ei ollut mielestäni kovin onnistunut, sillä visualisointi oli todella vaikeaa.

Lähteet:

https://blogs.helsinki.fi/huhelina/

https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/lukiot/oulainen/oulaisten-lukio/maantiede2/ops-2003/tellus-3/tellus3-1501152/mjt

Henkilökohtainen suorittaminen

Tällä kurssikerralla ei ollut tarkoitus niinkään tuottaa uutta karttaa blogiin vaan enemmänkin hieman arvioida omaa osaamista ja avautua ongelmista sekä onnistumisista itsenäistehtävien ja ylipäätänsä QGIS:in parissa. Tässä vaiheessa kurssia olisi hyvä, että jotain pystyisi jo itsenäisesti tekemään. Parhaiten tällä hetkellä koen hallitsevani QGIS-ohjelman perustoiminnot. Aineistojen lisääminen ohjelmaan alkaa sujumaan jo melko jouhevasti. Attribuuttitaulukoiden pyörittely ja esimerkiksi siinä tiedon muokkaaminen ja sarakkeiden lisääminen sekä yksinkertaiset laskutoimitukset sujuu jo verrattain melko hyvin. Mielekkäintä koko prosessissa on aina tulosteen tekeminen. Legendan ja mittakaavan tekeminen on yksinkertaista ja vaivatonta, sillä työkalun valitsemisen jälkeen ei tarvitse tehdä kuin pieni neliö kohtaan johon kuvion haluu ja tadaa, koko roska ilmestyy samantien. Verrattuna esimerkiksi juuri CorelDRAW:han, jossa legendan tekeminen on paaljon työläämpää. Symbolit ja värit pitää itse valita ja järjestellä tasaisesti. Yhteenvetona voisinkin siis sanoa, että yksinkertaiset tehtävät luonnistuvat minulta yllättävän hyvin, mutta kun eteen osuu asteen haastavammat tehtävät…. not so piece of cake.

Tällä kurssikerralla opettelimme puskurialueiden tekoa. Sitä voisi hyvin käyttää esimerkiksi etäisyyksien ja saavutettavuuden kuvaamiseen. Analyysien tekemisessä se on varsin oivallinen työkalu. Pasi avaa hyvin omassa blogissaan puskurialueiden hyötyjä ja häntä suoraa lainaten: ”Puskurialueet ovat varmasti hyödyllisimpiä välineitä tutkiessa erilaisia maantieteellisiä ilmiöitä, ja niiden hyöty tulikin esille jo kurssikerran itsenäistehtävissä. Lisäksi puskurityökalun käyttö olisi voinut olla hyödyllinen kolmannen viikon Afrikan konflikteja ja timanttikaivoksia koskevassa tehtävässä, missä tarkastelimme oliko konfliktien ja timanttikaivosten sijoittumisella jonkinlaista korrelaatiota keskenään. Tehtävässä olisimme voineet luoda bufferin konfliktin vaikutusaluetta kuvaavan attribuutin perusteella, sekä tarkastella kuinka moni timanttikaivos osuu näiden alueiden sisälle. Tämän lisäksi puskurivyöhykkeitä voitaisiin käyttää erilaisten luonnonilmiöiden vaikutusalueiden, kuten esimerkiksi tulvauhan alla olevien asuntojen selvittämiseen, jos meillä on tarvittavat esitiedot tämän selvittämiseen, kuten esim. tiedot sadannasta, jokien virtaamasta ja maaperän kyvystä sitoa vettä, sekä alueen asuntojen sijaintitiedot.”

Kurssista ylipäätänsä on alusta asti ollut hyvin ristiriitaiset mielikuvat. Välillä mikään ei toimi ja osaaminen on nolla ja välillä tulee yllättäviä onnistumisia. Leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä. Ei vaan… Olen oppinut paljon eri aineistojen käyttäytymisistä ja niiden mahdollisuuksista, kun olen tämän kurssin myötä siirtynyt paikkatietoaineistojen käyttäjästä niiden laatijaksi. Oppimisprosessi on aina turhauttava, mutta lopussa kiitos seisoo. Toivottavasti. Lauralla on blogissaan liuta hauskoja kuvia, mihin voin enemmän kuin hyvin samaistua..

Lähteet:

https://blogs.helsinki.fi/pasiokko/

https://blogs.helsinki.fi/lauahola/

 

Ruutuja ja rasterikarttoja

Alkuun on hyvä tuoda julki, että en päässyt osallistumaan opetukseen kyseisellä kurssikerralla, joten tuotokseni ovat oletettavan ala-arvoisia. Jos voin pienen vinkin antaa niin mahdollisuuksien mukaan ÄLKÄÄ missatko opetuskertoja! Tehtävien tekeminen yksin on haaste, jota en mielelläni enää uudestaan kokeile…

Kuitenkin kyseisellä kurssikerralla tutustuttiin rasteriaineistoihin ja harjoiteltiin ruutukarttojen tekemistä. Henkilökohtaisena työnä tein ruututeemakartan, jossa visualisoin muunkielisten ihmisten osuuksia pääkaupunkiseudulla 1 km x 1 km kokoisissa ruuduissa (kuva 1). Ruudukkoaineiston perusteella ei erotu sen suurempia muunkielisten keskittymiä. Kuitenkin voisi silmämääräisesti sanoa, että itä-Helsingissä muunkielisten osuus on hieman länsi-Helsingin osuutta suurempi. Visuaalisesti kauniimpi versio samantyyppisestä kartasta kuin omani on löytyy Kian blogista. Kia on tehnyt kartan kahdella eri ruudukko-asteikolla; 0,5 km x 0,5 km ruudukko ja 1 km x 1km ruudukko. Visualisointeihin ja karttojen paranteluun olisi itselläkin jatkossa panostettavaa.

Kia mainitsee blogissaan myös hyödyllisen kritiikin karttojen suhteen. Kiaa suoraan lainaten ”Kritiikkiä tässä kartassa voisi saada muuttujan epäselvyydestä. Muunkieliset on joukkona suuri ja vaihteleva. Muunkieliset ryhmänä voi olla epäselvä useimmille. “Muunkieliseksi henkilöksi katsotaan henkilö, jonka äidinkieli on jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saame.” (Tilastokeskus)  Muunkielisistä voisi myös käyttää ilmaisua vieraskieliset, joka on ehkä helpommin ymmärrettävissä ilman selitystä. Eri kielisten ihmisten jakautuminen pääkaupunkiseudun alueella voi vaihdella alueittain, jolloin eri kielisten väestöjen jakautumista voisi havainnollistaa erikseen. Tilastokeskuksen mukaan venäjä on yleisin vieras kieli, viro seuraavaksi yleisin kieli, jonka jälkeen tulevat arabian-, somalin- ja englanninkieli. Esimerkiksi englanninkielisten ja somalinkielisten sijoittuminen pääkaupunkiseudulla on varmasti erityyppistä. Näitä eroja kartasta ei kuitenkaan pysty tutkimaan.”

Kuva 1. Ruututeemakartta, jossa kuvataan muunkielisten ihmisten osuuksia pääkaupunkiseudulla.

 

Toisessa kurssikerran työssä harjoiteltiin rasteriaineistojen yhdistämistä, korkeuskäyrien ja rinnevarjostusten luomista. Korkeusmallirasteriaineisto luotiin Pornaisten alueelle. Latasin Maanmittauslaitoksen aineistoista peruskarttalehden, joka kuvaa samaa aluetta. Lisäsin karttaan korkeusmallin perusteella korkeuskäyrät 5 metrin välein ja lopputuloksen voi nähdä kuvassa 2. Pohjakarttana olisi voinut käyttää Pornaisten peruskarttalehteä. Itse en lisännyt koko pohjakarttaa näkyviin, pelkät käyrät vain, mutta esimerkiksi Eemilin blogissa nähdään oikeanlainen ja haluttu karttakuva. 

Kuva 2. Pornaisten alueen korkeuskäyrien eroavaisuuksia. Korkeusmallirasteriaineisto on kuvassa kuvattuna liilahkolla värillä ja Maanmittauslaitokselta ladattu aineisto on kuvattuna mustalla värillä.

 

Kuten huomataan, korkeuskäyrät vastaavat toisiaan melko hyvin. QGIS:n korkeuskäyrät ovat mutkittelevampia ja tarkempia sekä peruskarttalehdeltä on karsittu tarkkuudesta, mutta pääpiirteet siellä on kuitenkin kuvattuna melko hyvin. Rinnevarjostuksen avulla olisin pystynyt visualisoimaan korkeuserot vielä paljon perinteisiä korkeuskäyriä paremmin.

 

Lähteet:

https://blogs.helsinki.fi/kautkia/

https://blogs.helsinki.fi/hceemil/

https://www.maanmittauslaitos.fi

”Valot palaa mutta ketään ei ole kotona”

”Ei aivosolu toistaan kohtaa.”

”Ei taida olla kaikki jakkarat keittiössä.”

”Hissi ei mene vintille asti.”

”Ei voi kauhalla vaatia jos on lusikalla annettu.”

”Ei penaalin terävin kynä.”

Ja sitä rataa… Ymmärsitte varmaan pointin. Eli sitä on suorastaan tyhmä kuin vasemman jalan saapas.

Ensiksi ennen kuin paneudun aiheeseen sen enempää niin pakko sanoa kyllä isot kiitokset vieruskaverilleni ja ystävälleni Lauralle, joka väsymättömästi jaksaa aina auttaa ja neuvoa jos ja kun tipun kärryiltä. Hetkenkin jos jään taistelemaan jonkun kohdan kanssa ja viimein nostan nenän ruudustani, niin opettaja on ehtinyt tuoda jo kuusi uutta vektorikarttaa, lataa kolme zip-pakettia ja taulua koristaa joku taulukkosysteemi, jota en ole eläessäni nähnyt… Mahtavaa, suorastaan lystikästä. Näissä tilanteessa toverini apu on kallisarvoista. Kiitos! (:

Tämänkertaisen kurssikerran päätavoitteena oli selkeästi oppia yhdistämään eri tietokantojen dataa keskenään ja muodostuneista kartoista saada jotain hyödyllistä informaatiota analysoitavaksi. Aloitimme tutkimalla Afrikan karttaa, johon liitimme tietoa alueiden konfliktien määrästä, ajankohdasta ja sijainnista sekä öljy- ja timanttikaivoksien sijainnit. Toimme myös tietoa valtioiden Facebookin käyttäjämääristä, mutta omassa kartassani jätin tämän asian visualisoinnin vähemmälle. Vertasimme konflikteihin liittyvää dataa silmämääräisesti timanttikaivosten ja öljykenttien lukumäärään ja yritimme löytää näiden kahden välillä korrelaatioita. Kieltämättä konfliktien ja luonnonrikkauksien esiintymisen välillä on aina ollut kiistaton yhteys. Googlasin omaksi iloksi lisää tietoa aiheesta. Sanoilla ”timantti ja sodat” ponnahti kaksi wikipedia sivua auki: ”veritimantti” ja ”konfliktitimantit”. Kolmas  sivusto oli artikkeli, joka alkoi otsikolla ”Armotonta sotaa kullasta ja timanteista.” Siinä kerrottiin kuinka 1800-luvun alkupuolella britit pitivät eteläistä Afrikkaa hedelmättömänä, alkeellisena ja arvottomana maana. Kun alueelta löytyi kultaa ja timantteja, muuttui ääni kellossa ja britit pyrkivät kaikin tavoin varmistamaan luonnonrikkaudet itselleen. Afrikan alkuperäiskansat zulut ja buurit eivät alistuneet taistelutta, mikä johti siirtomaahistorian verisimpiin sotiin. (historianet.fi)

Pakko sanoa, että ei harmainta aavistusta mihin bittiavaruuteen oma Afrikan karttani nielaistiin, mutta koko taideteos on kadonnut. Ehkä maailma ei tähän kaadu, sillä onneksi tämä ei kuitenkaan ollut se kurssikerran päätehtävä vaan varsinaiseen karttaharjoitukseen päästään kohta. Eikä se kartta kyllä ollut mikään kedon kaunein kukkanen, joten… Pääsemme ehkä kaikki tästä yli.

Varsinaisessa kurssitehtävässä yhdistimme Suomen karttaan valuma-aluekartan sekä virtaamatietokantojen tietoja. Laskimme QGIS:in avulla tulvaindeksin sekä liitimme samaan taulukkoon alueiden järvisyysprosentin. Kuulostaa toki yksinkertaiselta, mutta Afrikka -kartan tekemisessä riitti, kun laiskanpulskeasti seurasi opettajan ohjeita ja palluraa ilmestyi kuin itsestään kartalle. Tämä oli sitten oma juttunsa, sillä ohjeistus loppui ja oma osaaminen ja vasta opittu tieto ja taito piti ottaa käyttöön. Hämärien muistikuvien avulla sain koottua ja kaavittua kasaan jopa ihan päivänvaloa kestävän kartan! Kunnes tietokoneeni sanoi hellurei ja goodbye ja kaikki katosi…

(pixabay.com)

Pienen ”breakdownin” jälkeen onnistuimme opettajan kanssa löytämään jonkun backup -tiedoston, josta oli hyvä jatkaa ettei tarttenut aivan alusta aloittaa. Sitten olisi kyllä jäänyt omalta osaltani leikki kesken.

Kuva 1. Tulvaindeksin luokittelu Suomen valuma-aluekartalla.

 

Kuva 2. Tulvaindeksi ja järvisyysprosentti esitettynä Suomen valuma-aluekartalla.

 

Ajattelin julkaista täällä kaksi karttaa selvyyden vuoksi. Ensimmäisessä havainnollistetaan koropleettikartan tavoin pelkästään tulvaindeksin luokittelua ja toisessa sama, mutta lisäksi siihen on lisätty vielä järvisyysprosentti havainnollistamaan eri alueiden järvien määrää. Ympyrädiagrammit ovat sijoitettu polygonien keskipisteisiin.

Aluksi kokeilin ympyrädiagrammien sijaan pylväsdiagrammeja. Mielestäni järvisyysprosentin esittäminen pylväsdiagrammeina ei ollut informatiivista tällä tavoin ainakaan koko Suomea kuvatessa, sillä pylväät peittivät pienimmätkin valuma-alueet. Ympyrädiagrammin ja vaaleanpunaisin palloin kartta näyttää visuaalisesti selkeämmältä. Kuitenkin kartta sisältää suhteellisen paljon informaatiota, minkä takia lisäsin tänne myös tuon pelkistetyn version (Kuva 1.)

Tulvaherkkyyttä esiintyy voimakkaimmin länsi- ja etelärannikkoalueilla, jossa järvisyysprosentti on kuitenkin suhteellisen matala. Niinkuin Katja erittäin fiksusti omassa blogissaan pohtii ja häntä lainaten; ”Tulvaindeksi on suuri rannikkoalueilla. Valuma-alueen koko ei tunnu vaikuttavan tulvaindeksiin, mutta monin paikoin järvisyys korreloi käänteisesti tulvaindeksiin. Olettaisin, että järvet tasaavat tulvahuippuja.”

Lähteet:

https://historianet.fi/tutkimus/aarteenetsinta/armotonta-sotaa-kullasta-ja-timanteista

https://pixabay.com/fi/tietokone-pc-sarjakuva-näppäimistö-144980/

https://blogs.helsinki.fi/kzpulkki/

”Projektioiden pyörittelyä”

Toisen kurssikerran alussa kerrattiin hieman edellisen kerran asioita ja syvennettiin tietämystä QGIS -ohjelman monipuolisesta valintatyökalusta. Keskityimme erityisesti työkaluihin, jotka ovat tarpeellisia ja hyödyllisiä tietokantojen perushallinnassa. Huomasin  harmikseni aika pian, että siinä saattaa vierähtää tovi jos toinen, että pääsen perille niiden peruskäytöstä…

Kurssikerran ohjeissa luki, että tällä kertaa opettelemme valintojen tekemistä. Tässä harjoituksessa testataan konkreettisesti, miten projektiot vaikuttavat kartalla eri pinta-alojen suhteisiin. Samalla tarkastellaan sitä, miten erot näkyvät eri alueilla. Tarkoituksena oli tutkia, miten eri projektioiden käyttö vaikuttaa kartan ulkonäköön ja pinta-aloihin. Tutkin ja vertailin Mercatorin projektion ja Robinsonin projektion aiheuttamia eroja verrattuna Suomessa yleisesti käytettyyn ETRS-TM35FIN-projektioon.

Mercatorin projektiossa mittakaava kasvaa siirryttäessä päiväntasaajalta kohti napoja, mikä tarkoittaa sitä että napojen lähellä olevat alueet näkyvät kartalla huomattavasti suurempina kuin vastaavan kokoiset alueet päiväntasaajalla. Robinsonin projektiossa mittakaava virheet on pyritty saattamaan mahdollisimman pieniksi. Tämän vuoksi kartan vääristymä lähellä napoja on suuri, mutta pienenee nopeasti vähänkin kauempana navoista. (wikipedia.org)

 

Kuva 1. Mercatorin projektion aiheuttamien pinta-ala vääristymien aueelliset erot Suomen kunnissa. Kuten voidaan nähdä, vääristymät ovat sitä suurempia, mitä pohjoisemmaksi mennään.
Kuva 2. Robinsonin projektion aiheuttamien pinta-ala vääristymien alueelliset erot Suomen kunnissa. Samoin kuin Mercatorin projektiossakin, vääristymät ovat suurempia pohjoisessa. (En tiedä mistä ihmeen syystä olen kuvaan kirjoittanut Lambertin projektio… noh, sivuuttakaamme tämä amatöörimäinen virhe, kyseessä on kuitenkin Robinsonin projektio)

Ensi silmäyksellä kartat näyttävät samanlaisilta, melkeinpä identtisiltä. Molemmissa vääristymät ovat voimakkaimmillaan pohjoisessa, ero on melkein kaksinkertainen verrattuna aivan eteläisimpään Suomeen. Kuitenkin tarkemmin katseltuna voimme huomata muutamia eroavaisuuksia karttojen välillä. Mercatorin projektion kartassa Suomen käsivarren alue kuuluu eri vertailuluokkaan kuin muu Lappi ja Robinsonin projektion kartassa se sulautuu samaan luokkaan kuin koko keski-Lapin alue. Mercatorin projektiossa prosenttiluvut nousevat vajaasta 300:sta prosentista yli 700 prosenttiin kuin taas Robinsonin projektiossa vaihteluväli on vain kahdestakymmenestä neljäänkymmeneen prosenttiin.

Tehtäviä on mukava tehdä yhdessä opettajan johdolla ja ohjeita luulisi olevan helppo seurata vain kuuntelemalla, mutta auta armias jos keskittyminen herpaantuu edes hetkeksi tai klikkaat jossain kohtaa harhaan. Sitä tippuu kärryistä aika sukkelaan. Niinkuin Juuso viisaasti mainitsee omassa blogissaan, että QGIS:in käyttö osoittautui yllättävän vaikeaksi nimenomaan itsenäisesti käytettynä. Ehkä useiden toistojen ja lisäharjoitusten myötä tämäkin asia saadaan muuttumaan. Ei tarvitsisi enää pelkää opettajan poistumista luokasta vaan osaisi ehkä jopa itsekin ratkaista ongelmansa. Siihen tähdätään! Pakko myöntää, että aika ajoittain kesken tehtävien teon toivoin että voisimme palata CorelDRAW -ohjelman pariin. Vaikka uskoin meillä olevan hieman viha-rakkaus suhde, mutta uuden ohjelman käytön ongelmien myötä huomasin, että ei se CorelDRAW -ohjelma ollutkaan niin punainen vaate. Ja tämä on jo paljon sanottu. Kaikenkaikkiaan olin kuitenkin ihan tyytyväinen kurssikerran tuotoksiini.

Lähteet:

https://blogs.helsinki.fi/kejuuso/ (Luettu 29.1.2019)

https://fi.wikipedia.org/wiki/Robinsonin_projektio

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Mercatorin_projektio

”Se on ihan fifti-sixti miten käy”

No niinhän se on. Alkuun vähän jännitti, että miten jälleen uusi geoinformatiikan kurssi mahtaa kohdella edellisen jälkeen. Edellisellä kurssilla päästiin CorelDRAW -ohjelman kanssa jonkinnäköiseen yhteisymmärrykseen kuoppaisen alun jälkeen. Kurssin arvosana ei ole kyllä vielä tiedossa, joten saapi nähdä kuinka yhteisymmärryksessä loppujen lopuksi oltiin. Odotukset eivät ole kovin korkealla…

Kun kuulin, että geoinformatiikan menetelmät 1 -kurssilla alamme käyttämään uutta QGIS paikkatieto-ohjelmistoa, olin vähän kahden vaiheilla. Juuri kun CorelDRAW -ohjelman käyttö alkoi luonnistumaan ja linjat suoristumaan, niin jippii uutta ohjelmistoa vaan kehiin. Eli tiedossa on lähtöruutuun palaaminen ja muutama (kymmenen) kysymystä,  joilla pommittaa opettaja raukkaa. Kuitenkin uuden asian oppiminen on aina palkitsevaa.

Avaan tähän väliin hieman, että mikä se QGIS -ohjelma sitten on. QGIS on vapaa avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmisto, jolla pystyy luomaan, muokkaamaan, visualisoimaan ja julkaisemaan geospatiaalista informaatiota. Jokainen halukas voi vapaasti ladata ohjelmiston vaikka omalle pöytäkoneelleen. (lähde: qgis.org)

Saavuin ensimmäiselle kurssikerralle tietenkin hieman myöhässä, joten avauspuhe jäi minulta valitettavasti kuulematta, vaikka ajattelin ”new year new me” -mentaliteetilla olevani tänä vuonna aina ajoissa kaikkialla. Opettajan sanoin: ”Parikymppiset ihmiset, jotka eivät osaa laittaa herätyskelloa ajoissa soimaan”. Se kolahti. Totuus kirpaisee. Kiitos kuitenkin moodlesta, josta tarvittava informaatio löytyy vaivattomasti ja opettajista, jotka informaatiot sinne lisäävät.

Pääsimme melkeinpä heti QGIS -ohjelman kimppuun. Teimme HELCOM aineiston pohjalta koropleettikartan Itämeren kehysvaltioiden typpipäästöjen osuudesta vuodelta 2016. (Kuva 1) Yllätyksekseni uuden ohjelman käyttö oli paljon vaivattomampaa kuin CorelDRAW:in. Esimerkiksi legendan, pohjoisnuolen ja mittakaavan lisääminen karttaan oli vain muutaman klikkauksen päässä. Kartan värimaailmaa oli helppo säätää. Muutenkin tuntui, että aineiston muokkaaminen oli tehty yksinkertaisemmaksi ja suoraviivaisemmaksi.

Kuva 1. Aikaansaannokseni QGIS -ohjelmalla, jossa esitetään Itämeren rannikkovaltioiden typpipäästöjä vuodelta 2016. (lähde: helcom.fi)

 

Kuten legendasta voidaan lukea, mitä tummempi punainen, sitä suurempi osuus typen päästöistä Itämereen. Typpi kulkeutuu Itämereen enimmäkseen jokiveden mukana. Muita tärkeitä typpikuormituslähteitä on suora pistekuormitus ja ilmalaskeuma mereen. Suoralla pistekuormituksella tarkoitetaan mereen suoraan jätevetensä laskevia yhdyskuntien ja teollisuuden jätevedenpuhdistamoita sekä merialueilla sijaitsevia kalanviljelylaitoksia. (lähde: ymparisto.fi)

Seuraavaksi voisimme hieman arvioida kartan onnistumista. Niinkuin nähdä saattaa niin lähteehän se nyt vähän laukalle. Tulevaisuutta ajatellen ja kehitykseni kannalta aion kyllä panostaa tuottamaan silmälle ystävällisempää värimaailmaa. Tavoitteena on saada tyylikkäitä tuotoksia, ei migreenikohtausta. Kuitenkin tämä on vasta ensimmäinen QGIS -ohjelmalla tekemäni kartta, joten olkaamme armollisia!

 

LÄHTEET:

https://www.qgis.org/fi/site/

http://www.helcom.fi

https://www.ymparisto.fi