”Projektioiden pyörittelyä”

Toisen kurssikerran alussa kerrattiin hieman edellisen kerran asioita ja syvennettiin tietämystä QGIS -ohjelman monipuolisesta valintatyökalusta. Keskityimme erityisesti työkaluihin, jotka ovat tarpeellisia ja hyödyllisiä tietokantojen perushallinnassa. Huomasin  harmikseni aika pian, että siinä saattaa vierähtää tovi jos toinen, että pääsen perille niiden peruskäytöstä…

Kurssikerran ohjeissa luki, että tällä kertaa opettelemme valintojen tekemistä. Tässä harjoituksessa testataan konkreettisesti, miten projektiot vaikuttavat kartalla eri pinta-alojen suhteisiin. Samalla tarkastellaan sitä, miten erot näkyvät eri alueilla. Tarkoituksena oli tutkia, miten eri projektioiden käyttö vaikuttaa kartan ulkonäköön ja pinta-aloihin. Tutkin ja vertailin Mercatorin projektion ja Robinsonin projektion aiheuttamia eroja verrattuna Suomessa yleisesti käytettyyn ETRS-TM35FIN-projektioon.

Mercatorin projektiossa mittakaava kasvaa siirryttäessä päiväntasaajalta kohti napoja, mikä tarkoittaa sitä että napojen lähellä olevat alueet näkyvät kartalla huomattavasti suurempina kuin vastaavan kokoiset alueet päiväntasaajalla. Robinsonin projektiossa mittakaava virheet on pyritty saattamaan mahdollisimman pieniksi. Tämän vuoksi kartan vääristymä lähellä napoja on suuri, mutta pienenee nopeasti vähänkin kauempana navoista. (wikipedia.org)

 

Kuva 1. Mercatorin projektion aiheuttamien pinta-ala vääristymien aueelliset erot Suomen kunnissa. Kuten voidaan nähdä, vääristymät ovat sitä suurempia, mitä pohjoisemmaksi mennään.
Kuva 2. Robinsonin projektion aiheuttamien pinta-ala vääristymien alueelliset erot Suomen kunnissa. Samoin kuin Mercatorin projektiossakin, vääristymät ovat suurempia pohjoisessa. (En tiedä mistä ihmeen syystä olen kuvaan kirjoittanut Lambertin projektio… noh, sivuuttakaamme tämä amatöörimäinen virhe, kyseessä on kuitenkin Robinsonin projektio)

Ensi silmäyksellä kartat näyttävät samanlaisilta, melkeinpä identtisiltä. Molemmissa vääristymät ovat voimakkaimmillaan pohjoisessa, ero on melkein kaksinkertainen verrattuna aivan eteläisimpään Suomeen. Kuitenkin tarkemmin katseltuna voimme huomata muutamia eroavaisuuksia karttojen välillä. Mercatorin projektion kartassa Suomen käsivarren alue kuuluu eri vertailuluokkaan kuin muu Lappi ja Robinsonin projektion kartassa se sulautuu samaan luokkaan kuin koko keski-Lapin alue. Mercatorin projektiossa prosenttiluvut nousevat vajaasta 300:sta prosentista yli 700 prosenttiin kuin taas Robinsonin projektiossa vaihteluväli on vain kahdestakymmenestä neljäänkymmeneen prosenttiin.

Tehtäviä on mukava tehdä yhdessä opettajan johdolla ja ohjeita luulisi olevan helppo seurata vain kuuntelemalla, mutta auta armias jos keskittyminen herpaantuu edes hetkeksi tai klikkaat jossain kohtaa harhaan. Sitä tippuu kärryistä aika sukkelaan. Niinkuin Juuso viisaasti mainitsee omassa blogissaan, että QGIS:in käyttö osoittautui yllättävän vaikeaksi nimenomaan itsenäisesti käytettynä. Ehkä useiden toistojen ja lisäharjoitusten myötä tämäkin asia saadaan muuttumaan. Ei tarvitsisi enää pelkää opettajan poistumista luokasta vaan osaisi ehkä jopa itsekin ratkaista ongelmansa. Siihen tähdätään! Pakko myöntää, että aika ajoittain kesken tehtävien teon toivoin että voisimme palata CorelDRAW -ohjelman pariin. Vaikka uskoin meillä olevan hieman viha-rakkaus suhde, mutta uuden ohjelman käytön ongelmien myötä huomasin, että ei se CorelDRAW -ohjelma ollutkaan niin punainen vaate. Ja tämä on jo paljon sanottu. Kaikenkaikkiaan olin kuitenkin ihan tyytyväinen kurssikerran tuotoksiini.

Lähteet:

https://blogs.helsinki.fi/kejuuso/ (Luettu 29.1.2019)

https://fi.wikipedia.org/wiki/Robinsonin_projektio

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Mercatorin_projektio

”Se on ihan fifti-sixti miten käy”

No niinhän se on. Alkuun vähän jännitti, että miten jälleen uusi geoinformatiikan kurssi mahtaa kohdella edellisen jälkeen. Edellisellä kurssilla päästiin CorelDRAW -ohjelman kanssa jonkinnäköiseen yhteisymmärrykseen kuoppaisen alun jälkeen. Kurssin arvosana ei ole kyllä vielä tiedossa, joten saapi nähdä kuinka yhteisymmärryksessä loppujen lopuksi oltiin. Odotukset eivät ole kovin korkealla…

Kun kuulin, että geoinformatiikan menetelmät 1 -kurssilla alamme käyttämään uutta QGIS paikkatieto-ohjelmistoa, olin vähän kahden vaiheilla. Juuri kun CorelDRAW -ohjelman käyttö alkoi luonnistumaan ja linjat suoristumaan, niin jippii uutta ohjelmistoa vaan kehiin. Eli tiedossa on lähtöruutuun palaaminen ja muutama (kymmenen) kysymystä,  joilla pommittaa opettaja raukkaa. Kuitenkin uuden asian oppiminen on aina palkitsevaa.

Avaan tähän väliin hieman, että mikä se QGIS -ohjelma sitten on. QGIS on vapaa avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmisto, jolla pystyy luomaan, muokkaamaan, visualisoimaan ja julkaisemaan geospatiaalista informaatiota. Jokainen halukas voi vapaasti ladata ohjelmiston vaikka omalle pöytäkoneelleen. (lähde: qgis.org)

Saavuin ensimmäiselle kurssikerralle tietenkin hieman myöhässä, joten avauspuhe jäi minulta valitettavasti kuulematta, vaikka ajattelin ”new year new me” -mentaliteetilla olevani tänä vuonna aina ajoissa kaikkialla. Opettajan sanoin: ”Parikymppiset ihmiset, jotka eivät osaa laittaa herätyskelloa ajoissa soimaan”. Se kolahti. Totuus kirpaisee. Kiitos kuitenkin moodlesta, josta tarvittava informaatio löytyy vaivattomasti ja opettajista, jotka informaatiot sinne lisäävät.

Pääsimme melkeinpä heti QGIS -ohjelman kimppuun. Teimme HELCOM aineiston pohjalta koropleettikartan Itämeren kehysvaltioiden typpipäästöjen osuudesta vuodelta 2016. (Kuva 1) Yllätyksekseni uuden ohjelman käyttö oli paljon vaivattomampaa kuin CorelDRAW:in. Esimerkiksi legendan, pohjoisnuolen ja mittakaavan lisääminen karttaan oli vain muutaman klikkauksen päässä. Kartan värimaailmaa oli helppo säätää. Muutenkin tuntui, että aineiston muokkaaminen oli tehty yksinkertaisemmaksi ja suoraviivaisemmaksi.

Kuva 1. Aikaansaannokseni QGIS -ohjelmalla, jossa esitetään Itämeren rannikkovaltioiden typpipäästöjä vuodelta 2016. (lähde: helcom.fi)

 

Kuten legendasta voidaan lukea, mitä tummempi punainen, sitä suurempi osuus typen päästöistä Itämereen. Typpi kulkeutuu Itämereen enimmäkseen jokiveden mukana. Muita tärkeitä typpikuormituslähteitä on suora pistekuormitus ja ilmalaskeuma mereen. Suoralla pistekuormituksella tarkoitetaan mereen suoraan jätevetensä laskevia yhdyskuntien ja teollisuuden jätevedenpuhdistamoita sekä merialueilla sijaitsevia kalanviljelylaitoksia. (lähde: ymparisto.fi)

Seuraavaksi voisimme hieman arvioida kartan onnistumista. Niinkuin nähdä saattaa niin lähteehän se nyt vähän laukalle. Tulevaisuutta ajatellen ja kehitykseni kannalta aion kyllä panostaa tuottamaan silmälle ystävällisempää värimaailmaa. Tavoitteena on saada tyylikkäitä tuotoksia, ei migreenikohtausta. Kuitenkin tämä on vasta ensimmäinen QGIS -ohjelmalla tekemäni kartta, joten olkaamme armollisia!

 

LÄHTEET:

https://www.qgis.org/fi/site/

http://www.helcom.fi

https://www.ymparisto.fi