”Projektioiden pyörittelyä”

Toisen kurssikerran alussa kerrattiin hieman edellisen kerran asioita ja syvennettiin tietämystä QGIS -ohjelman monipuolisesta valintatyökalusta. Keskityimme erityisesti työkaluihin, jotka ovat tarpeellisia ja hyödyllisiä tietokantojen perushallinnassa. Huomasin  harmikseni aika pian, että siinä saattaa vierähtää tovi jos toinen, että pääsen perille niiden peruskäytöstä…

Kurssikerran ohjeissa luki, että tällä kertaa opettelemme valintojen tekemistä. Tässä harjoituksessa testataan konkreettisesti, miten projektiot vaikuttavat kartalla eri pinta-alojen suhteisiin. Samalla tarkastellaan sitä, miten erot näkyvät eri alueilla. Tarkoituksena oli tutkia, miten eri projektioiden käyttö vaikuttaa kartan ulkonäköön ja pinta-aloihin. Tutkin ja vertailin Mercatorin projektion ja Robinsonin projektion aiheuttamia eroja verrattuna Suomessa yleisesti käytettyyn ETRS-TM35FIN-projektioon.

Mercatorin projektiossa mittakaava kasvaa siirryttäessä päiväntasaajalta kohti napoja, mikä tarkoittaa sitä että napojen lähellä olevat alueet näkyvät kartalla huomattavasti suurempina kuin vastaavan kokoiset alueet päiväntasaajalla. Robinsonin projektiossa mittakaava virheet on pyritty saattamaan mahdollisimman pieniksi. Tämän vuoksi kartan vääristymä lähellä napoja on suuri, mutta pienenee nopeasti vähänkin kauempana navoista. (wikipedia.org)

 

Kuva 1. Mercatorin projektion aiheuttamien pinta-ala vääristymien aueelliset erot Suomen kunnissa. Kuten voidaan nähdä, vääristymät ovat sitä suurempia, mitä pohjoisemmaksi mennään.
Kuva 2. Robinsonin projektion aiheuttamien pinta-ala vääristymien alueelliset erot Suomen kunnissa. Samoin kuin Mercatorin projektiossakin, vääristymät ovat suurempia pohjoisessa. (En tiedä mistä ihmeen syystä olen kuvaan kirjoittanut Lambertin projektio… noh, sivuuttakaamme tämä amatöörimäinen virhe, kyseessä on kuitenkin Robinsonin projektio)

Ensi silmäyksellä kartat näyttävät samanlaisilta, melkeinpä identtisiltä. Molemmissa vääristymät ovat voimakkaimmillaan pohjoisessa, ero on melkein kaksinkertainen verrattuna aivan eteläisimpään Suomeen. Kuitenkin tarkemmin katseltuna voimme huomata muutamia eroavaisuuksia karttojen välillä. Mercatorin projektion kartassa Suomen käsivarren alue kuuluu eri vertailuluokkaan kuin muu Lappi ja Robinsonin projektion kartassa se sulautuu samaan luokkaan kuin koko keski-Lapin alue. Mercatorin projektiossa prosenttiluvut nousevat vajaasta 300:sta prosentista yli 700 prosenttiin kuin taas Robinsonin projektiossa vaihteluväli on vain kahdestakymmenestä neljäänkymmeneen prosenttiin.

Tehtäviä on mukava tehdä yhdessä opettajan johdolla ja ohjeita luulisi olevan helppo seurata vain kuuntelemalla, mutta auta armias jos keskittyminen herpaantuu edes hetkeksi tai klikkaat jossain kohtaa harhaan. Sitä tippuu kärryistä aika sukkelaan. Niinkuin Juuso viisaasti mainitsee omassa blogissaan, että QGIS:in käyttö osoittautui yllättävän vaikeaksi nimenomaan itsenäisesti käytettynä. Ehkä useiden toistojen ja lisäharjoitusten myötä tämäkin asia saadaan muuttumaan. Ei tarvitsisi enää pelkää opettajan poistumista luokasta vaan osaisi ehkä jopa itsekin ratkaista ongelmansa. Siihen tähdätään! Pakko myöntää, että aika ajoittain kesken tehtävien teon toivoin että voisimme palata CorelDRAW -ohjelman pariin. Vaikka uskoin meillä olevan hieman viha-rakkaus suhde, mutta uuden ohjelman käytön ongelmien myötä huomasin, että ei se CorelDRAW -ohjelma ollutkaan niin punainen vaate. Ja tämä on jo paljon sanottu. Kaikenkaikkiaan olin kuitenkin ihan tyytyväinen kurssikerran tuotoksiini.

Lähteet:

https://blogs.helsinki.fi/kejuuso/ (Luettu 29.1.2019)

https://fi.wikipedia.org/wiki/Robinsonin_projektio

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Mercatorin_projektio

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *