Ruutuja ja rasterikarttoja

Alkuun on hyvä tuoda julki, että en päässyt osallistumaan opetukseen kyseisellä kurssikerralla, joten tuotokseni ovat oletettavan ala-arvoisia. Jos voin pienen vinkin antaa niin mahdollisuuksien mukaan ÄLKÄÄ missatko opetuskertoja! Tehtävien tekeminen yksin on haaste, jota en mielelläni enää uudestaan kokeile…

Kuitenkin kyseisellä kurssikerralla tutustuttiin rasteriaineistoihin ja harjoiteltiin ruutukarttojen tekemistä. Henkilökohtaisena työnä tein ruututeemakartan, jossa visualisoin muunkielisten ihmisten osuuksia pääkaupunkiseudulla 1 km x 1 km kokoisissa ruuduissa (kuva 1). Ruudukkoaineiston perusteella ei erotu sen suurempia muunkielisten keskittymiä. Kuitenkin voisi silmämääräisesti sanoa, että itä-Helsingissä muunkielisten osuus on hieman länsi-Helsingin osuutta suurempi. Visuaalisesti kauniimpi versio samantyyppisestä kartasta kuin omani on löytyy Kian blogista. Kia on tehnyt kartan kahdella eri ruudukko-asteikolla; 0,5 km x 0,5 km ruudukko ja 1 km x 1km ruudukko. Visualisointeihin ja karttojen paranteluun olisi itselläkin jatkossa panostettavaa.

Kia mainitsee blogissaan myös hyödyllisen kritiikin karttojen suhteen. Kiaa suoraan lainaten ”Kritiikkiä tässä kartassa voisi saada muuttujan epäselvyydestä. Muunkieliset on joukkona suuri ja vaihteleva. Muunkieliset ryhmänä voi olla epäselvä useimmille. “Muunkieliseksi henkilöksi katsotaan henkilö, jonka äidinkieli on jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saame.” (Tilastokeskus)  Muunkielisistä voisi myös käyttää ilmaisua vieraskieliset, joka on ehkä helpommin ymmärrettävissä ilman selitystä. Eri kielisten ihmisten jakautuminen pääkaupunkiseudun alueella voi vaihdella alueittain, jolloin eri kielisten väestöjen jakautumista voisi havainnollistaa erikseen. Tilastokeskuksen mukaan venäjä on yleisin vieras kieli, viro seuraavaksi yleisin kieli, jonka jälkeen tulevat arabian-, somalin- ja englanninkieli. Esimerkiksi englanninkielisten ja somalinkielisten sijoittuminen pääkaupunkiseudulla on varmasti erityyppistä. Näitä eroja kartasta ei kuitenkaan pysty tutkimaan.”

Kuva 1. Ruututeemakartta, jossa kuvataan muunkielisten ihmisten osuuksia pääkaupunkiseudulla.

 

Toisessa kurssikerran työssä harjoiteltiin rasteriaineistojen yhdistämistä, korkeuskäyrien ja rinnevarjostusten luomista. Korkeusmallirasteriaineisto luotiin Pornaisten alueelle. Latasin Maanmittauslaitoksen aineistoista peruskarttalehden, joka kuvaa samaa aluetta. Lisäsin karttaan korkeusmallin perusteella korkeuskäyrät 5 metrin välein ja lopputuloksen voi nähdä kuvassa 2. Pohjakarttana olisi voinut käyttää Pornaisten peruskarttalehteä. Itse en lisännyt koko pohjakarttaa näkyviin, pelkät käyrät vain, mutta esimerkiksi Eemilin blogissa nähdään oikeanlainen ja haluttu karttakuva. 

Kuva 2. Pornaisten alueen korkeuskäyrien eroavaisuuksia. Korkeusmallirasteriaineisto on kuvassa kuvattuna liilahkolla värillä ja Maanmittauslaitokselta ladattu aineisto on kuvattuna mustalla värillä.

 

Kuten huomataan, korkeuskäyrät vastaavat toisiaan melko hyvin. QGIS:n korkeuskäyrät ovat mutkittelevampia ja tarkempia sekä peruskarttalehdeltä on karsittu tarkkuudesta, mutta pääpiirteet siellä on kuitenkin kuvattuna melko hyvin. Rinnevarjostuksen avulla olisin pystynyt visualisoimaan korkeuserot vielä paljon perinteisiä korkeuskäyriä paremmin.

 

Lähteet:

https://blogs.helsinki.fi/kautkia/

https://blogs.helsinki.fi/hceemil/

https://www.maanmittauslaitos.fi

”Valot palaa mutta ketään ei ole kotona”

”Ei aivosolu toistaan kohtaa.”

”Ei taida olla kaikki jakkarat keittiössä.”

”Hissi ei mene vintille asti.”

”Ei voi kauhalla vaatia jos on lusikalla annettu.”

”Ei penaalin terävin kynä.”

Ja sitä rataa… Ymmärsitte varmaan pointin. Eli sitä on suorastaan tyhmä kuin vasemman jalan saapas.

Ensiksi ennen kuin paneudun aiheeseen sen enempää niin pakko sanoa kyllä isot kiitokset vieruskaverilleni ja ystävälleni Lauralle, joka väsymättömästi jaksaa aina auttaa ja neuvoa jos ja kun tipun kärryiltä. Hetkenkin jos jään taistelemaan jonkun kohdan kanssa ja viimein nostan nenän ruudustani, niin opettaja on ehtinyt tuoda jo kuusi uutta vektorikarttaa, lataa kolme zip-pakettia ja taulua koristaa joku taulukkosysteemi, jota en ole eläessäni nähnyt… Mahtavaa, suorastaan lystikästä. Näissä tilanteessa toverini apu on kallisarvoista. Kiitos! (:

Tämänkertaisen kurssikerran päätavoitteena oli selkeästi oppia yhdistämään eri tietokantojen dataa keskenään ja muodostuneista kartoista saada jotain hyödyllistä informaatiota analysoitavaksi. Aloitimme tutkimalla Afrikan karttaa, johon liitimme tietoa alueiden konfliktien määrästä, ajankohdasta ja sijainnista sekä öljy- ja timanttikaivoksien sijainnit. Toimme myös tietoa valtioiden Facebookin käyttäjämääristä, mutta omassa kartassani jätin tämän asian visualisoinnin vähemmälle. Vertasimme konflikteihin liittyvää dataa silmämääräisesti timanttikaivosten ja öljykenttien lukumäärään ja yritimme löytää näiden kahden välillä korrelaatioita. Kieltämättä konfliktien ja luonnonrikkauksien esiintymisen välillä on aina ollut kiistaton yhteys. Googlasin omaksi iloksi lisää tietoa aiheesta. Sanoilla ”timantti ja sodat” ponnahti kaksi wikipedia sivua auki: ”veritimantti” ja ”konfliktitimantit”. Kolmas  sivusto oli artikkeli, joka alkoi otsikolla ”Armotonta sotaa kullasta ja timanteista.” Siinä kerrottiin kuinka 1800-luvun alkupuolella britit pitivät eteläistä Afrikkaa hedelmättömänä, alkeellisena ja arvottomana maana. Kun alueelta löytyi kultaa ja timantteja, muuttui ääni kellossa ja britit pyrkivät kaikin tavoin varmistamaan luonnonrikkaudet itselleen. Afrikan alkuperäiskansat zulut ja buurit eivät alistuneet taistelutta, mikä johti siirtomaahistorian verisimpiin sotiin. (historianet.fi)

Pakko sanoa, että ei harmainta aavistusta mihin bittiavaruuteen oma Afrikan karttani nielaistiin, mutta koko taideteos on kadonnut. Ehkä maailma ei tähän kaadu, sillä onneksi tämä ei kuitenkaan ollut se kurssikerran päätehtävä vaan varsinaiseen karttaharjoitukseen päästään kohta. Eikä se kartta kyllä ollut mikään kedon kaunein kukkanen, joten… Pääsemme ehkä kaikki tästä yli.

Varsinaisessa kurssitehtävässä yhdistimme Suomen karttaan valuma-aluekartan sekä virtaamatietokantojen tietoja. Laskimme QGIS:in avulla tulvaindeksin sekä liitimme samaan taulukkoon alueiden järvisyysprosentin. Kuulostaa toki yksinkertaiselta, mutta Afrikka -kartan tekemisessä riitti, kun laiskanpulskeasti seurasi opettajan ohjeita ja palluraa ilmestyi kuin itsestään kartalle. Tämä oli sitten oma juttunsa, sillä ohjeistus loppui ja oma osaaminen ja vasta opittu tieto ja taito piti ottaa käyttöön. Hämärien muistikuvien avulla sain koottua ja kaavittua kasaan jopa ihan päivänvaloa kestävän kartan! Kunnes tietokoneeni sanoi hellurei ja goodbye ja kaikki katosi…

(pixabay.com)

Pienen ”breakdownin” jälkeen onnistuimme opettajan kanssa löytämään jonkun backup -tiedoston, josta oli hyvä jatkaa ettei tarttenut aivan alusta aloittaa. Sitten olisi kyllä jäänyt omalta osaltani leikki kesken.

Kuva 1. Tulvaindeksin luokittelu Suomen valuma-aluekartalla.

 

Kuva 2. Tulvaindeksi ja järvisyysprosentti esitettynä Suomen valuma-aluekartalla.

 

Ajattelin julkaista täällä kaksi karttaa selvyyden vuoksi. Ensimmäisessä havainnollistetaan koropleettikartan tavoin pelkästään tulvaindeksin luokittelua ja toisessa sama, mutta lisäksi siihen on lisätty vielä järvisyysprosentti havainnollistamaan eri alueiden järvien määrää. Ympyrädiagrammit ovat sijoitettu polygonien keskipisteisiin.

Aluksi kokeilin ympyrädiagrammien sijaan pylväsdiagrammeja. Mielestäni järvisyysprosentin esittäminen pylväsdiagrammeina ei ollut informatiivista tällä tavoin ainakaan koko Suomea kuvatessa, sillä pylväät peittivät pienimmätkin valuma-alueet. Ympyrädiagrammin ja vaaleanpunaisin palloin kartta näyttää visuaalisesti selkeämmältä. Kuitenkin kartta sisältää suhteellisen paljon informaatiota, minkä takia lisäsin tänne myös tuon pelkistetyn version (Kuva 1.)

Tulvaherkkyyttä esiintyy voimakkaimmin länsi- ja etelärannikkoalueilla, jossa järvisyysprosentti on kuitenkin suhteellisen matala. Niinkuin Katja erittäin fiksusti omassa blogissaan pohtii ja häntä lainaten; ”Tulvaindeksi on suuri rannikkoalueilla. Valuma-alueen koko ei tunnu vaikuttavan tulvaindeksiin, mutta monin paikoin järvisyys korreloi käänteisesti tulvaindeksiin. Olettaisin, että järvet tasaavat tulvahuippuja.”

Lähteet:

https://historianet.fi/tutkimus/aarteenetsinta/armotonta-sotaa-kullasta-ja-timanteista

https://pixabay.com/fi/tietokone-pc-sarjakuva-näppäimistö-144980/

https://blogs.helsinki.fi/kzpulkki/