Ruutuja ja rasterikarttoja

Alkuun on hyvä tuoda julki, että en päässyt osallistumaan opetukseen kyseisellä kurssikerralla, joten tuotokseni ovat oletettavan ala-arvoisia. Jos voin pienen vinkin antaa niin mahdollisuuksien mukaan ÄLKÄÄ missatko opetuskertoja! Tehtävien tekeminen yksin on haaste, jota en mielelläni enää uudestaan kokeile…

Kuitenkin kyseisellä kurssikerralla tutustuttiin rasteriaineistoihin ja harjoiteltiin ruutukarttojen tekemistä. Henkilökohtaisena työnä tein ruututeemakartan, jossa visualisoin muunkielisten ihmisten osuuksia pääkaupunkiseudulla 1 km x 1 km kokoisissa ruuduissa (kuva 1). Ruudukkoaineiston perusteella ei erotu sen suurempia muunkielisten keskittymiä. Kuitenkin voisi silmämääräisesti sanoa, että itä-Helsingissä muunkielisten osuus on hieman länsi-Helsingin osuutta suurempi. Visuaalisesti kauniimpi versio samantyyppisestä kartasta kuin omani on löytyy Kian blogista. Kia on tehnyt kartan kahdella eri ruudukko-asteikolla; 0,5 km x 0,5 km ruudukko ja 1 km x 1km ruudukko. Visualisointeihin ja karttojen paranteluun olisi itselläkin jatkossa panostettavaa.

Kia mainitsee blogissaan myös hyödyllisen kritiikin karttojen suhteen. Kiaa suoraan lainaten ”Kritiikkiä tässä kartassa voisi saada muuttujan epäselvyydestä. Muunkieliset on joukkona suuri ja vaihteleva. Muunkieliset ryhmänä voi olla epäselvä useimmille. “Muunkieliseksi henkilöksi katsotaan henkilö, jonka äidinkieli on jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saame.” (Tilastokeskus)  Muunkielisistä voisi myös käyttää ilmaisua vieraskieliset, joka on ehkä helpommin ymmärrettävissä ilman selitystä. Eri kielisten ihmisten jakautuminen pääkaupunkiseudun alueella voi vaihdella alueittain, jolloin eri kielisten väestöjen jakautumista voisi havainnollistaa erikseen. Tilastokeskuksen mukaan venäjä on yleisin vieras kieli, viro seuraavaksi yleisin kieli, jonka jälkeen tulevat arabian-, somalin- ja englanninkieli. Esimerkiksi englanninkielisten ja somalinkielisten sijoittuminen pääkaupunkiseudulla on varmasti erityyppistä. Näitä eroja kartasta ei kuitenkaan pysty tutkimaan.”

Kuva 1. Ruututeemakartta, jossa kuvataan muunkielisten ihmisten osuuksia pääkaupunkiseudulla.

 

Toisessa kurssikerran työssä harjoiteltiin rasteriaineistojen yhdistämistä, korkeuskäyrien ja rinnevarjostusten luomista. Korkeusmallirasteriaineisto luotiin Pornaisten alueelle. Latasin Maanmittauslaitoksen aineistoista peruskarttalehden, joka kuvaa samaa aluetta. Lisäsin karttaan korkeusmallin perusteella korkeuskäyrät 5 metrin välein ja lopputuloksen voi nähdä kuvassa 2. Pohjakarttana olisi voinut käyttää Pornaisten peruskarttalehteä. Itse en lisännyt koko pohjakarttaa näkyviin, pelkät käyrät vain, mutta esimerkiksi Eemilin blogissa nähdään oikeanlainen ja haluttu karttakuva. 

Kuva 2. Pornaisten alueen korkeuskäyrien eroavaisuuksia. Korkeusmallirasteriaineisto on kuvassa kuvattuna liilahkolla värillä ja Maanmittauslaitokselta ladattu aineisto on kuvattuna mustalla värillä.

 

Kuten huomataan, korkeuskäyrät vastaavat toisiaan melko hyvin. QGIS:n korkeuskäyrät ovat mutkittelevampia ja tarkempia sekä peruskarttalehdeltä on karsittu tarkkuudesta, mutta pääpiirteet siellä on kuitenkin kuvattuna melko hyvin. Rinnevarjostuksen avulla olisin pystynyt visualisoimaan korkeuserot vielä paljon perinteisiä korkeuskäyriä paremmin.

 

Lähteet:

https://blogs.helsinki.fi/kautkia/

https://blogs.helsinki.fi/hceemil/

https://www.maanmittauslaitos.fi

Yksi vastaus artikkeliin “Ruutuja ja rasterikarttoja”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *