TJ 0

Viimeisellä kurssikerralla saimme hieman kokeilla omia siipiämme ja nähdä millaisia taideteoksia osaamme itse tuottaa. Olin aivan varma, että saan alusta lähtien huutaa opettajaa auttamaan ja pommittaa kysymyksillä, mutta kuinka ollakkaan sain KAIKEN toimimaan kuin unelma. Kerta se oli ensimmäinenkin, mutta voitto kotiin.

Ennen kurssikertaa oli hyvä tehdä hieman omia alkujärjestelyjä ja etsiä materiaalia omaa karttaa varten. Itsehän en tiennyt alkuunkaan mistä edes lähteä liikenteeseen, kunnes Ilta-Sanomia selatessani silmiini osui mielenkiintoinen uutinen ja löysin ratkaisun asiaan. ”USA:ssa on tänä vuonna ammuttu koulussa keskimäärin kerran viikossa.”  Siinäpä minulle aihe; dark like my soul. Etsin asiasta hieman lisätietoa ja päätin typistää aiheekseni  kymmenen eniten uhria vaatineet kouluampumiset Yhdysvalloissa vuoden 1999 Columbinen lukiossa tapahtuneen joukkomurhan jälkeen. Columbinen verilöyly oli Eric David Harrisin ja Dylan Bennet Kleboldin  20. huhtikuuta 1999 tekemä joukkomurha Columbinen lukiossa Coloradossa Yhdysvalloissa. He ampuivat hengiltä 12 oppilasta ja yhden opettajan sekä haavoittivat 21 muuta. Verilöyly päättyi heidän ammuttuaan lopuksi itsensä.

Kuva 1. Luomani karttaesitys, missä nähdään tapahtuneiden kouluammuskelujen sijainti sekä uhrien lukuäärä Yhdysvalloissa.

 

Ensiksi kokosin tiedot itselleni exceliin. Otin ylös jokaisen kouluammuskelun tapahtumavuoden, uhrien lukumäärän ja tapahtumapaikan. Googlasin jokaisen koulun osoitteen ja GoogleMapsin avulla määritin koulujen tarkat koordinaatit (longitude ja latitude), jotka lisäsin exceliini. Toin kaksi karttaa QGIS:siin, toinen oli kartta Amerikasta ja toinen Kanadasta. Sitten kirsikkana kakun päällä, toin kokoamani excel-taulukon csv-tiedostona QGIS:siin ja voila hyvältä näyttää. Pienen visualisoinnin jälkeen saatoin olla jopa hieman ylpeä tuotoksestani ! Veivasin ja veivasin uhrien lukumääriä kuvaavia palloja moneen kertaan, aluksi laitoin ne kuvaamaan määrettä koonsa mukaan, mutta selkeyden vuoksi päädyin valitsemaan väritaulukon, josta selvimmäksi vaihtoehdoksi ajautui väriskaala valkoisesta mustaan. Kuten kartalta nähdään, tummimmat pallerot sijoittuvat Yhdysvaltojen itärannikolle.

Eniten kuolonuhreja vaatinut joukkosurma oli Virginia Techin verilöyly, joka vaati yhteensä 33 ihmisen hengen, ampuja mukaan lukien, ja haavoittuneita oli 23. Ampuja oli eteläkorelainen Seung-Hui Cho. Ammuskelussa kuolleet olivat opiskelijoita sekä koulun henkilökuntaa. Ehkä kautta aikojen koskettavin ja järkyttävin kouluammuskelu tapahtui Sandy Hookin alakoulussa 14. joulukuuta 2012. 20-vuotias ampuja, Adam Lanza, surmasi aamulla kotonaan äitinsä ampumalla tätä neljä kertaa kasvoihin. Tämän jälkeen hän ajoi äitinsä autolla koululle ja tunkeutui väkisin sisälle luotiliiveihin pukeutuneena mukanaan ainakin kaksi käsiasetta ja kivääri sekä useita patruunalippaita. Ennen lasten ampumista hän surmasi kuusi aikuista. Suurin osa ampumisesta tapahtui kahdessa ala-asteen luokkahuoneessa, joista toisessa surmattiin 14 lasta ja toisessa kuusi; kahdeksan poikaa ja 12 tyttöä. Surmansa saaneet lapset olivat 6–7-vuotiaita. Kuolonuhrien joukossa olivat myös koulun rehtori ja psykologi. Kaikki kuusi aikuista olivat naisia, jotka työskentelivät koulussa. Lanza ampui itsensä käsiaseella, kun ensimmäiset poliisit saapuivat kouluun. Motiivia teolle ei tiedetä, mutta yhden todistajan mukaan Lanza vihasi äitiään ja Sandy Hookin alakoulua. Lanzan äiti toimi koulussa vuosia vapaaehtoisena opettajana. Myös Lanza itse oli lapsena käynyt samaa koulua. Lanza ilmeisesti koki, että hänen äitinsä rakasti oppilaitaan enemmän kuin häntä. Listasin alle karttaani lisäämäni kouluammuskelut, jos teitä lukijoita kiinnostaa lukea aiheista enemmän.

  • 2007 Virginia Techin verilöyly (33 kuollutta)
  • 2012 Sandy Hookin alakoulun kouluammuskelu (27 kuollutta)
  • 2018 Stoneman Douglas High Schoolin kouluampuminen (17 kuollutta)
  • 2015 Roseburgyn koulusurmat (10 kuollutta)
  • 2018 Santa Fen yläkoulun kouluammuskelu (10 kuollutta)
  • 2005 Red Laken koulusurma (7 kuollutta)
  • 2012 Oaklandin kouluammuskelu (7 kuollutta)
  • 2006 West Nickel Mines kouluammuskelu (6 kuollutta)
  • 2008 Northern Illinois Unversityn kouluammuskelu (6 kuollutta)
  • 2014 Marysville Pilchuck lukion kouluammuskelu (5 kuollutta)

 

Valitsemani aihe on erittäin raskas ja surullinen, mutta tärkeä. Nämä tragediat ovat herättäneet USA:ssa kiivaita keskusteluja mm. aselaeista. Siellä on helpompi hankkia ase kuin vaikka pullo yskänlääkettä. Aseen saa Yhdysvalloissa käsiinsä yllättävän helposti. Monissa osavaltioissa aseen voi ostaa, vaikka olisi terrorismiepäiltyjen listoilla. Aseen saa yksityiseltä myyjältä käytännössä ilman mitään tarkastuksia valtaosassa maata. Jos aseen hankkii asekaupasta, taustaselvitykset ja odotusaika hidastavat hankintaa mutta vain hiukkasen. Mutta entäpä, jos haluaa yskänlääkettä? Tiettyjen yskänlääkkeiden ostamiseen on säädetty kuukausittainen raja. Nämä lääkkeet, kun sisältävät pseudoefedriiniä, jota voidaan käyttää metamfetamiinin valmistamiseen. Aseiden ostamiselle sen sijaan ei ole mitään määrällistä rajaa. Pysyvien muutosten aikaansaaminen vaatii yhteen hiileen puhaltamista, jotta samankaltaisia tragedioita ei enää tapahtuisi.

Kurssi oli työläs, mutta lopussa kiitos seisoi. Jouduin vielä toisen kurssin tiimoilta palaamaan käyttämään CorelDRAW:ta ja auta armias kuinka voikaan unohtaa perusasiat äkkiä. Tässä vaiheessa tuntuikin QGIS oikein mukavalta ja yhteistyökykyiseltä verrattuna viimevuoden hirviöön. QGIS vs CorelDRAW veikkauksessa laitan all-in QGIS:sin puolesta. Otsikkoon ”TJ 0” vielä palaten: ”Tänään jäljellä nolla aamua. Armeijan viimeinen päivä. Päivä, jolloin koetellut ja vitutuksesta pikku hiljaa toipuvat sotilaat vetävät pään täyteen viinaa kerrankin hyvällä tuulella. Sijoittuu makeasti perjantaille.”  (lähde: urbaanisanakirja.com) Tähän on hyvä lopettaa. Kiitos!

Lähteet:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Columbinen_verilöyly

https://www.census.gov/geo/maps-data/data/tiger.html

https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_mass_shootings_in_the_United_States

https://urbaanisanakirja.com/word/tj0/

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/cnn-nain-lepsu-yhdysvaltojen-aselaki-on-aseen-saa-helpommin-kuin-koiranpennun/5948884#gs.0sz0zx

Hasardit

Tähän mennessä mielestäni tämä kuudes kurssikerta oli kaikista mielekkäin. Aamusta kävimme pienellä happihyppelyllä ja keräsimme Epicollect-sovelluksella dataa Kumpulan lähiympäristöstä. Tarkoitus oli arvioida erilaisten kohteiden turvallisuutta. Luokkahuoneessa kaikkien keräämät aineistot yhdistettiin ja siirryimme harjoittelemaan interpolointia, mihin keräämämme aineisto oli juuri sopiva. Kartasta ei tullut kovin informatiivinen tai laaja, sillä aineisto oli kuitenkin suhteellisen pieni. Ikäväkseni huomasin, että en tallentanut omaa interpolointiharjoitustani mihinkään, mutta kartan lisääminen blogiin ei ollutkaan ohjeiden mukaan pakollista, joten ei hätää. Esimerkiksi Elinan blogissa voi nähdä kyseisen kartan. Voimme huomata, että isojen teiden varsilla kokemus turvattomuudesta oli huomattavampaa kuin asuinalueilla.

Tämän jälkeen pääsimme varsinaisen tehtävän kimppuun eli hasardikarttojen pariin. Tarkoituksena oli luoda vähintään kolme karttaa, joita voisi hyödyntää opetusmateriaalina tuntiopetuksessa. Ensimmäisessä kartassa olen visualisoinut endogeenisten tapahtumien ilmentymiä maailmassa. Siinä on kuvattu maailman tulivuoret sekä yli kuuden magnitudin maanjäristykset vuosilta 1950-2019.

Kuva 1. Maailman tulivuoret sekä yli kuuden magnitudin maanjäristykset vuosilta 1950-2019.

Toisessa kartassa olen kuvannut maailman tulivuoret sekä kaikki maailmassa tapahtuneet maanjäristykset vuosina 2000-2019.

Kuva 2. Maailman tulivuoret sekä maanjäristykset vuosilta 2000-2019.

Näitä kahta karttaa olisi hyvä käyttää havainnollistamaan kuvitteelliselle opiskelijajoukolle maanjäristysten ja tulivuorten sijaintien päällekkäisyyksiä.

Tuliperäisyys keskittyy litosfäärilaattojen sauma-alueille sekä muutamiin laattojen keskiosissa sijaitseviin maapallon vaipan lämpöpurkauskohtiin, kuumiin pisteisiin. Keskimäärin tulivuoren purkaukset kuitenkin aiheuttavat vähemmän tuhoja kuin maanjäristykset, koska tulivuorten sijainti tunnetaan ennakolta ja ne yleensä antavat ennakkovaroituksia lähestyvästä purkauksesta. Maanjäristykset ja tulivuoren purkaukset saavat alkunsa maapallon kuuman sisuksen lämpöenergiasta, joten niitä kutsutaan endogeenisiksi eli sisäsyntyisiksi ilmiöiksi. Maanjäristykset ovat vaikeammin ennustettavissa ja siten aiheuttavat suuremman riskin kuin ennestään tunnetuissa paikoissa esiintyvät tulivuorenpurkaukset. Kumpiinkin voidaan kuitenkin varautua etukäteen ja näin pienentää niiden aiheuttamia riskejä.

Kuva 3. Maailman tulivuoret sekä yli kuuden magnitudin maanjäristykset interpoloimalla karttaan.

Kolmannessa kartassa yritin yhdistellä aiemmin esitettyjä tietoja toisin. Kuvassa näkyy yhä tulivuorten sijainnit, mutta yli kuuden magnitudin maanjäristykset on yritetty interpoloimalla lisätä karttaan. Lopputulos ei ollut mielestäni kovin onnistunut, sillä visualisointi oli todella vaikeaa.

Lähteet:

https://blogs.helsinki.fi/huhelina/

https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/lukiot/oulainen/oulaisten-lukio/maantiede2/ops-2003/tellus-3/tellus3-1501152/mjt

Henkilökohtainen suorittaminen

Tällä kurssikerralla ei ollut tarkoitus niinkään tuottaa uutta karttaa blogiin vaan enemmänkin hieman arvioida omaa osaamista ja avautua ongelmista sekä onnistumisista itsenäistehtävien ja ylipäätänsä QGIS:in parissa. Tässä vaiheessa kurssia olisi hyvä, että jotain pystyisi jo itsenäisesti tekemään. Parhaiten tällä hetkellä koen hallitsevani QGIS-ohjelman perustoiminnot. Aineistojen lisääminen ohjelmaan alkaa sujumaan jo melko jouhevasti. Attribuuttitaulukoiden pyörittely ja esimerkiksi siinä tiedon muokkaaminen ja sarakkeiden lisääminen sekä yksinkertaiset laskutoimitukset sujuu jo verrattain melko hyvin. Mielekkäintä koko prosessissa on aina tulosteen tekeminen. Legendan ja mittakaavan tekeminen on yksinkertaista ja vaivatonta, sillä työkalun valitsemisen jälkeen ei tarvitse tehdä kuin pieni neliö kohtaan johon kuvion haluu ja tadaa, koko roska ilmestyy samantien. Verrattuna esimerkiksi juuri CorelDRAW:han, jossa legendan tekeminen on paaljon työläämpää. Symbolit ja värit pitää itse valita ja järjestellä tasaisesti. Yhteenvetona voisinkin siis sanoa, että yksinkertaiset tehtävät luonnistuvat minulta yllättävän hyvin, mutta kun eteen osuu asteen haastavammat tehtävät…. not so piece of cake.

Tällä kurssikerralla opettelimme puskurialueiden tekoa. Sitä voisi hyvin käyttää esimerkiksi etäisyyksien ja saavutettavuuden kuvaamiseen. Analyysien tekemisessä se on varsin oivallinen työkalu. Pasi avaa hyvin omassa blogissaan puskurialueiden hyötyjä ja häntä suoraa lainaten: ”Puskurialueet ovat varmasti hyödyllisimpiä välineitä tutkiessa erilaisia maantieteellisiä ilmiöitä, ja niiden hyöty tulikin esille jo kurssikerran itsenäistehtävissä. Lisäksi puskurityökalun käyttö olisi voinut olla hyödyllinen kolmannen viikon Afrikan konflikteja ja timanttikaivoksia koskevassa tehtävässä, missä tarkastelimme oliko konfliktien ja timanttikaivosten sijoittumisella jonkinlaista korrelaatiota keskenään. Tehtävässä olisimme voineet luoda bufferin konfliktin vaikutusaluetta kuvaavan attribuutin perusteella, sekä tarkastella kuinka moni timanttikaivos osuu näiden alueiden sisälle. Tämän lisäksi puskurivyöhykkeitä voitaisiin käyttää erilaisten luonnonilmiöiden vaikutusalueiden, kuten esimerkiksi tulvauhan alla olevien asuntojen selvittämiseen, jos meillä on tarvittavat esitiedot tämän selvittämiseen, kuten esim. tiedot sadannasta, jokien virtaamasta ja maaperän kyvystä sitoa vettä, sekä alueen asuntojen sijaintitiedot.”

Kurssista ylipäätänsä on alusta asti ollut hyvin ristiriitaiset mielikuvat. Välillä mikään ei toimi ja osaaminen on nolla ja välillä tulee yllättäviä onnistumisia. Leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä. Ei vaan… Olen oppinut paljon eri aineistojen käyttäytymisistä ja niiden mahdollisuuksista, kun olen tämän kurssin myötä siirtynyt paikkatietoaineistojen käyttäjästä niiden laatijaksi. Oppimisprosessi on aina turhauttava, mutta lopussa kiitos seisoo. Toivottavasti. Lauralla on blogissaan liuta hauskoja kuvia, mihin voin enemmän kuin hyvin samaistua..

Lähteet:

https://blogs.helsinki.fi/pasiokko/

https://blogs.helsinki.fi/lauahola/