Henkilökohtainen suorittaminen

Tällä kurssikerralla ei ollut tarkoitus niinkään tuottaa uutta karttaa blogiin vaan enemmänkin hieman arvioida omaa osaamista ja avautua ongelmista sekä onnistumisista itsenäistehtävien ja ylipäätänsä QGIS:in parissa. Tässä vaiheessa kurssia olisi hyvä, että jotain pystyisi jo itsenäisesti tekemään. Parhaiten tällä hetkellä koen hallitsevani QGIS-ohjelman perustoiminnot. Aineistojen lisääminen ohjelmaan alkaa sujumaan jo melko jouhevasti. Attribuuttitaulukoiden pyörittely ja esimerkiksi siinä tiedon muokkaaminen ja sarakkeiden lisääminen sekä yksinkertaiset laskutoimitukset sujuu jo verrattain melko hyvin. Mielekkäintä koko prosessissa on aina tulosteen tekeminen. Legendan ja mittakaavan tekeminen on yksinkertaista ja vaivatonta, sillä työkalun valitsemisen jälkeen ei tarvitse tehdä kuin pieni neliö kohtaan johon kuvion haluu ja tadaa, koko roska ilmestyy samantien. Verrattuna esimerkiksi juuri CorelDRAW:han, jossa legendan tekeminen on paaljon työläämpää. Symbolit ja värit pitää itse valita ja järjestellä tasaisesti. Yhteenvetona voisinkin siis sanoa, että yksinkertaiset tehtävät luonnistuvat minulta yllättävän hyvin, mutta kun eteen osuu asteen haastavammat tehtävät…. not so piece of cake.

Tällä kurssikerralla opettelimme puskurialueiden tekoa. Sitä voisi hyvin käyttää esimerkiksi etäisyyksien ja saavutettavuuden kuvaamiseen. Analyysien tekemisessä se on varsin oivallinen työkalu. Pasi avaa hyvin omassa blogissaan puskurialueiden hyötyjä ja häntä suoraa lainaten: ”Puskurialueet ovat varmasti hyödyllisimpiä välineitä tutkiessa erilaisia maantieteellisiä ilmiöitä, ja niiden hyöty tulikin esille jo kurssikerran itsenäistehtävissä. Lisäksi puskurityökalun käyttö olisi voinut olla hyödyllinen kolmannen viikon Afrikan konflikteja ja timanttikaivoksia koskevassa tehtävässä, missä tarkastelimme oliko konfliktien ja timanttikaivosten sijoittumisella jonkinlaista korrelaatiota keskenään. Tehtävässä olisimme voineet luoda bufferin konfliktin vaikutusaluetta kuvaavan attribuutin perusteella, sekä tarkastella kuinka moni timanttikaivos osuu näiden alueiden sisälle. Tämän lisäksi puskurivyöhykkeitä voitaisiin käyttää erilaisten luonnonilmiöiden vaikutusalueiden, kuten esimerkiksi tulvauhan alla olevien asuntojen selvittämiseen, jos meillä on tarvittavat esitiedot tämän selvittämiseen, kuten esim. tiedot sadannasta, jokien virtaamasta ja maaperän kyvystä sitoa vettä, sekä alueen asuntojen sijaintitiedot.”

Kurssista ylipäätänsä on alusta asti ollut hyvin ristiriitaiset mielikuvat. Välillä mikään ei toimi ja osaaminen on nolla ja välillä tulee yllättäviä onnistumisia. Leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä. Ei vaan… Olen oppinut paljon eri aineistojen käyttäytymisistä ja niiden mahdollisuuksista, kun olen tämän kurssin myötä siirtynyt paikkatietoaineistojen käyttäjästä niiden laatijaksi. Oppimisprosessi on aina turhauttava, mutta lopussa kiitos seisoo. Toivottavasti. Lauralla on blogissaan liuta hauskoja kuvia, mihin voin enemmän kuin hyvin samaistua..

Lähteet:

https://blogs.helsinki.fi/pasiokko/

https://blogs.helsinki.fi/lauahola/

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *