Miten lähteä tutkimaan väitettä ”Kiinnostus on oppimisen kannalta turhake”. Jo väite itsessään tuntuu helposti absurdilta ja ensimmäinen ajatus on, että sen osoittaminen vääräksi on helppoa. Kuitenkin, kun alkaa tarkemmin miettiä mitä väitteen tutkimisessa tulee ottaa huomioon, nousee enemmän ja enemmän kysymyksiä esille. Miten tulisi määritellä kiinnostus? Kuinka mitata kiinnostusta tai oppimista? Miten sulkea ympäristön vaikutukset pois, niin että kiinnostuksen ja oppimisen välinen yhteys voidaan todistaa? Tässä vain muutamia kysymyksiä, joita herää ensimmäisenä ja näiden ratkaisemisen jälkeen herää monia uusia kysymyksiä, joihin täytyisi keksiä vastauksia mahdollisimman nopeasti, jotta tutkimuksessa päästäisiin etenemään.
Vastaavia kysymyksiä herää varmasti oli tutkimusaihe mikä hyvänsä. Apua näihin kysymyksiin saa lukemalla aiempia tutkimuksia ja löytämällä niistä hyväksi havaittuja käytäntöjä ja määritelmiä. Tutkija joutuu kuitenkin jo alkumetreillä tekemään omaa tutkimustaan koskevia kriittisiä päätöksiä, jotka todennäköisesti tulevat vaikuttamaan koko tutkimusprosessin ajan. Näillä päätöksillä on usein myös vaikutus tutkimuksen tuloksiin sekä vertailtavuuteen muihin tutkimuksiin nähden. Huomioon otettavia asioita ovat muun muassa tutkimusmenetelmien eettisyys, esimerkiksi oppilaiden tarkkailu videoimalla sekä tutkimuksen rajoitteiden ymmärtäminen ja esille tuominen.
Tutkimustuloksia ohjaa pitkälti miten tutkimusaineisto on kerätty ja siinä tehdyt ratkaisut. Tämän vuoksi on tärkeää, että tutkimusaineiston keruu on mietitty tarkoin, jotta se tukee mahdollisimman hyvin tutkimuksen validiteettia, eli mittaako tutkimusmenetelmä juuri sitä tutkittavan ilmiön ominaisuutta, jota on tarkoitus tutkia. Esimerkiksi juuri kiinnostuksen ja oppimisen välisen suhteen mittaamisessa menetelmät on mietittävä tarkoin etukäteen, jotta tutkimuksen tuloksia voidaan pitää luotettavina. Tätä kyseistä esimerkkiä voitaisiin tutkia kaksivaiheisesti, ensiksi havainnoimalla ja tämän jälkeen haastattelulla. Tärkeää olisi, että havainnoinnin ja haastattelun tekisi eri henkilö, jottei havainnointi ja siitä syntyneet käsitykset pääse vaikuttamaan haastatteluun.
http://www.fitblog.fi/mikkoleppanen/wp-content/uploads/sites/16/2016/02/motivaatiopupu.png
Hei!
Kiitos, mielenkiintoista pohdintaa teillä! Tekstin ja sarjakuvan perusteella jäin miettimään, mitä eroja on kiinnostuksella ja motivaatiolla? Ehkä ainakin se, että esimerkiksi motivaatio valmistumista kohtaan saa tekemään asioita, joista ei välttämättä ole kiinnostunut..?
Mukavaa viikon jatkoa!
Tuuli/R1 Yliopisto-opettajat
Hei Tuuli!
Kiinnostus on psykologinen tila johon liittyy positiiviset tunteet ja keskittyminen. Kiinnostus ei myöskään tule ihmisen sisältä vaan on syntyy ihmisen ja oppimisympäristön välillä. Lisäksi aikaisempi tieto lisää kiinnostusta asiaan.
Motivaatio taas on kolmea erilaista: sisäistä, ulkoista sekä suoritus peräistä motivaatiota. Näistä ensimmäinen eli sisäinen motivaatio syntyy, kun toiminta on itsessään mielenkiintoista ja ulkoinen motivaatio syntyy taas ulkoisista palkkioista tai rangaistuksista. Suoritusmotivaatio perustuu taas siihen, että asian suorittaminen motivoi tekijää.
Eli käytännössä valmistumista kohtaan tehdäänkin ne ikävät asiat juuri tuon suoritusmotivaation kautta, sillä tiedetään, että valmistumisen jälkeen näitä ikäviä asioita mistä ei olla kiinnostuneita ei tarvitse enää tehdä. Eli itse valmistuminen motivoi suorittajaa tekemään asiat jotka johtavat valmistumiseen vaikka ne eivät häntä juuri kiinnostaisi.
Toivottavasti sait vastauksia kysymyksiisi! 🙂
Suvi/R5
Lohduttavaa huomata, että muutkin ovat pähkäilleet samoja perustavanlaatuisia kysymyksiä kuin omakin ryhmämme. Arkiajattelussa sellaiset käsitteet kuin “kiinnostus” ja “oppiminen” (ja meidän tapauksessamme “olemassaolo”) tuntuvat itsestään selviltä, mutta kun käsitteiden avulla pitäisi lähteä rakentamaan tutkimusta, niiden määrittely muuttuukin yllättävän hankalaksi. Tutkijat joutuvat todella haastamaan ja kyseenalaistamaan omaa arkiajatteluaan! Hyvä, että teillä on kuitenkin myös ajatuksia siitä, mistä tällaisiin ongelmiin voi lähteä etsimään vastauksia 🙂
Luulen, että nämä perustavanlaatuiset kysymykset käytettävien käsitteiden määrittelystä ovat avainasemassa hyvän tutkimuksen tekemiseen. Ei voida lähteä tutkimaan, ennen kuin on selvitetty, mitä tarkalleen ottaen tutkitaan!
– Veera / Ryhmä 5